Varmuus

 

 

Ei se ole alakuloa mihin putoaa.

Ei huono päivä, ei melankoliaa,

kaipuuta kevääseen, joka ei koskaan tule.

Ei se ole mielipahaa, ei surua.

 

Se on tietoisuus jälleen siitä, että loppujen lopuksi

millään ei ole väliä. Ei helvetti lopu,

se vain muuttaa muotoaan. Kyllähän minä sen tiedän,

olen oppinut, kokenut.

Vain yksi on varmaa. Olemisen mitätön turhuus.

 

 

 

***

Runo– ja Valokuvatorstain 203. haaste hälläväliä.

 


Mainokset

52 Responses to Varmuus

  1. Obeesia says:

    No, kun tuon on todennut, voi siirtyä eteenpäin.

  2. ….”emmä jaksa bräidää tätä, emmä jaksa kymmenttikkuu…”.

  3. Elegia says:

    Miksi tuo kuulostaakin niin tutulta. Siksi, kun se on realismia. Pitäisi oppia leijumaan pää pilvissä ja kieltää todellisuus…

  4. lepis says:

    Näitä päiviä tarvitaan. Uskon kevään tulevan, ajallaan. No hätä! Mene nukkumaan!

  5. arleena says:

    Olipa hienosti rytmissä etenevä runo, jossa on odotuksen suuri kaipaus

  6. BLOGitse says:

    Aamukavelylla kohtasin ekat maasta pukkaavat kukkasten varret – kevat tulee!!!

  7. sirokko says:

    Sietämätön tietoisuuden tila. Varmaa on myös ettei se ikuisesti kestä, pitää vaan jaksaa sietää läpi.

  8. Liplatus says:

    Kaipuuta todellakin kevääseen, niin vaan perusteellisen harmaa päivä on tänään. ….mutta kyllä se siitä kirkastuu, jonain päivänä…niin luulen…..ja toivon.

  9. Ippu says:

    Taas kerran minä sinua niin paljon rakastan.

  10. isopeikko says:

    Aika painavia, raskaita ajatuksia. Peikosta.

  11. Kari says:

    Tuo oli aika masentava runo.

  12. miiwi says:

    Harmaan päivän jälkeen taas harmaa päivä. Sanovat että kyllä se kevät tulee! Ei paljoa lohduta! Huomenna taas harmaa päivä.

  13. mm says:

    Elämisen mitätönkin mielekkyys kantaa seuraavaan hetkeen…

  14. Vaan kevät tulee vihreys alkaa pilkottaa elämä herää älä painu masennuksen valtaan – millään on väliä!

  15. erikeeper says:

    Hyvä runo Susu! Oleminen on joskus turhanpäiväistä ja merkityksetöntä. Sellaisina päivinä kun millään ei ole mitään väliä. Onneksi sinullakin on kyky havaita ympärilläsi jotain josta saa merkitystä olemiselleen, elämälle yleensä vaikka vain puoleksi tunniksi.

  16. harakka says:

    Olemisen mitätön turhuus..hmmmhmm…..noita sanoja jäin ajatteleen ja tulin siihen tulokseen, että et ole täällä turhaan!
    Ei me ketään olla täällä turhaan, kaikella on joku tarkoitus, niin mä uskon.
    Vaikkei se varmaan paljoa lohduta, mutta mä halaan sua!

  17. helanes says:

    Turhakkeita olemme.

  18. Huikean kuvan olet lisännyt! Hyvä hyvä!

  19. Minusta on todellista rohkeutta uskaltaa innostua ja elää senkin jälkeen kun on tajunnut olemisen mitättömyyden ja merkityksettömyyden.

    Tosin itsekin joskus mietin, mistä niitä voimia, ja sitä motivaatiota jatkaa saisi. Vaikken olekaan masentunut. Elämä vaan on niin julmaa, tässä sitä vaan odotellaan vääjäämätöntä..

    Jäi kaivelemaan tuo kiirepakolaisen kommentin laulaunparsi, on niin tuttu, mutten millään saa mieleen – ”emmä jaksa bräidää tätä, emmä jaksa kymmenttikkuu..”
    Koittakaa nyt joku kaivaa jostain vastaus! Ü

    Niin, ja hyvä runo.

  20. Liisa says:

    Turhuuksien turhuus, mutta sen läpi on vain kuljettava – tämä elämä.

  21. Helmipöllö says:

    Yksi sana…sopeutuminen…ratkaisee kaikki ongelmat. Kesä tai talvi, huono tai hyvä päivä…yks hailee.
    Pöllömäistä lämpöä toivotellen. 🙂

  22. Tinde says:

    On ja ei ole. Mittasuhteista se kaikki kiinni. Ja mikään ei ole niin muuttuvaa kuin mittasuhteet.

    Yhtenä päivänä jaksamme, toisena emme. Pieni puomi jonka yli eilen hypähdimme on tänään pääsemätön muuri.

    Onneksi mittasuhteet muuttuvat, toiseenkin suuntaan. Muuri mataloituu, jalkakin ehkä kevenee.

    On turha tuijottaa kaivon pohjaan. Paljon kauniimmin vesipisarat heijastevat valoa veden pinnalta. Samaa vettä kaikki tyynni.

    • susupetal says:

      Totta, on tietenkin mittasuhteita, Tinde, mutta vakavassa masennuksessa mittasuhteet katoavat. Ei ole parempia päiviä. On vain huonoja ja vielä huonompia. Silloin tajuaa sen mikä on varmaa ja pysyvää. Kaiken turhuus.
      Sellaisessa varmuudessa kun elää parikin vuotta, alkaa tajuta entistä paremmin, että olkoon ja menköön. Vaikka elämä.
      Joskus myös sen jatkaminen. Ja se on silloin hyvä päivä.

  23. Tinde says:

    Minulle on sanottu, että henkilö joka ei ole kokenut syvää masennusta, ei yksinkertaisesti voi ymmärtää masentuneen ihmisen mieltä. Samalla tavalla kuin vaikka että mies ei voi ymmärtää mitä on olla nainen. Ja sama kääntäen.

    Pahinta kuulemma mitä voi sanoa masentuneelle on, että piristy nyt, tai ota itseäsi niskasta ja lopeta moinen masennuksessa rypeminen.

    Toivottavasti ei kommenttini yllä vaikuttanut pollyannan pep-talkilta. Halusin vain sanoa, että voi se aurinko paistaa risukasaan, vaikka voi se olla paistamatta.

    Voimia sinulle toivottaen, ilman mitään hymistelyä. Niiih.

  24. Lastu says:

    Kiitos kun kerrot elämästä. Silloinkin kun se ei siltä tunnu. Sekin on hyvin tärkeää. Kaikille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: