Lailan mantra

 

 

 

Lailalla oli mantra, jota hän toisti aamuisin nautittuaan täysjyväsämpylän kahvin kanssa ja pestyään hampaansa. Hammastahnaa suupielissä hän tuijotti kylpyhuoneen peilistä kuvaansa ja hymyili.

Minä osaan kaiken kaikesta. Minä tiedän kaiken kaikesta. Olen hyvä kaikessa.

Paljoksunta oli keino, jonka Laila oli keksinyt terapiassa jouduttuaan käymään läpi lapsuudessaan kokemansa väheksynnän. Terapeutti oli kannustanut Lailaa kehumaan itseään, pitämään itseään arvokkaana ja tarpeellisena ihmisenä. Laila oli ihastunut uuteen minäänsä, eikä tuntenut haikeutta lopettaessaan terapian.

Hän pärjäisi yksin, sillä hän oli vahva. Tieto oli valtaa, ja Laila tiesi kaiken. Olihan hän hyvä kaikessa.

Lailaa ei surettanut se, ettei hänellä ollut ystäviä. Aluksi häntä oli hämmentänyt se, ettei kukaan enää vastannut hänen puhelinsoittoihinsa, eikä tekstareitakaan tullut. Laila ymmärsi, että ystävät – ne entiset – olivat kateellisia hänelle. Oli parempi olla yksin. Hän ei tarvinnut ketään. Hän riitti itselleen. Oikeastaan hänestä oli itselleen joskus vähän liikaakin. Toisinaan tuntui, että hän oli räjähtämäisillään kaikesta tiedosta, joka hänelle oli suotu. Silloin hän avasi tietokoneen, selasi nettiä, kirjoitti muutaman osuvan puheenvuoron keskustelupalstoille oikaistakseen muiden keskustelijoiden väärillä urille menneet ajatukset. Häntä huvitti muiden tietämättömyys asioista, joista he kirjoittivat. Huvitus muuttui kuitenkin nopeasti ärtymykseksi. Noilla ihmisillä ei ollut oikeutta kirjoittaa asioista, joiden suhteen olivat täysin väärässä.

Aikuisuutensa aikana Laila oli työskennellyt monissa työpaikoissa. Yrityksistään huolimatta hän ei ollut koskaan saanut vakituista työpaikkaa ja ennen paljoksuntaa seikka oli itkettänyt Lailaa. Hän oli tuntenut itsensä huonoksi. Paljoksunnan avulla hän oli tajunnut, miten onnekas hän olikaan saatuaan tutustua niin moneen alaan. Pätkätyöt erilaisissa ammateissa antoivat hänelle ammattilaisuuden monelta alalta. Kellä toisella oli täysi tieto kukkien sidonnasta nuorisotyöhön? Kuka tiesi paremmin leipäjonoissa seisovien ihmisten ajatusmaailmasta? Harva oli tehnyt töitä sekä laivasiivoojana että aadeena mainostoimistossa.

Laila oli tehnyt kaiken tuon ja paljon enemmän. Hänen oli helppo kertoa tietonsa tietämättömille.

Minä osaan kaiken kaikesta. Minä tiedän kaiken kaikesta. Olen hyvä kaikessa.

Ainoa asia, josta Laila ei kertonut kenellekään, oli paljoksunnan voima. Sen tiedon hän piti itsellään, sillä ajatus siitä, että muut muuttuisivat yhtä hyviksi kuin hän, oli sietämätön. Väheksyköön itseään edelleen. Se sopi Lailalle.

 

 

***

Pakinaperjantain 241. haaste on paljoksunta

 

 

Mainokset

41 Responses to Lailan mantra

  1. Äijä says:

    Tämä on kai sitä, kun käännetään asiat voitoksi.

  2. Maarit says:

    Ihan oikeesti on paljon Lailoja ja Leiloja 😉

  3. roosa says:

    Ei sunkaan Laila uhkaa upota seuraavaan suon silmään?

  4. Elegia says:

    Ääripäästä toiseen. Näin positiivisesti ajateltuna Laila on varmasti paljon onnellisempi nyt kun on omaksunut paljoksunnan. Mitä väliä, vaikkei olekaan ystäviä, ei työtä, kun tietää kaiken!

  5. Yaelian says:

    Itsekehu on ihan hyvä juttu,kunhan ei vaan mene överiksi.Tsemppejä Lailalle!

  6. Liplatus says:

    Toivottavasti terapiasta on apua.

  7. isopeikko says:

    Ovela oli Lailan konsti. Sillä taisi olla viksu terapeontti.

  8. Inkivääri says:

    Besserwissereitten taitaa olla hyvä itsensä kanssa, muilla ei niin mukavata olekaan – mutta toisaalta ihminen on sosiaalinen eläin… Liika on liikaa mitä tahansa sorttia.

  9. tammikuu44 says:

    Ehkä silloin tällöin käytettynä tuo Lailan paljoksuntakonsti olisi terveellinen. Mutta kaikkia lääkkeitähän voi käyttää myös väärin ja yliannostella!

  10. Pekka says:

    Niinhän se on että teki mitä teki niin aina onnistuu. 🙂

  11. kaanon says:

    Paljoksuntakonsultille taitaa olla jonoa?;o)

  12. Lepis says:

    Onneksi ei tarvitse osata, tietää tai hoitaa… Toisinaan voisi jotain olla kiva osata… Ööö… Jokainen tarvitsee selviytymiskonstin, niin Lailakin.

  13. Kutuharju says:

    Ensin yliannostus väheksyntää, sitten yliannostus paljoksuntaa. Ehkä balanssi löytyy.

  14. Älykkyys on usein raju rasite, onneksi en itse kärsi siitä. Olen ihan onnellisen tyhmä. Vaikka joskus jäänkin mietimääsn…

  15. Käväisin heti terapiapeilin edessä kyselemässä jospa se uskoisi paljoksuntamantraani. Ajatus siitä, että kun oikein kunnolla paljoksuu ja työntää vähätyksen sivuun, alkoi kiehtoa….

  16. arleena says:

    Lailapa sai huonon itsetunnon paljoksunnalla kohotetuksi huimiin korkeuksiin. Ylläpito on terveellisen helppoa vain peili ja tuttu mantra. Tarpeellista sopivassa määrin ja mikä se sopiva on. Sen kai huomaa sitten.

  17. vilukissi says:

    Paljoksuntaa! Ihanaa!

  18. Tuima says:

    huh! Oliskohan riitäntä-terapia ollut parempi?

  19. Deme says:

    Paljoksunta ei ole ollenkaan väheksyttävä terapiamuoto.

  20. Anna Amnell says:

    Lailan terapeutti ei ole selvästikään Pohjois-Suomesta eikä hänellä ole nähtävästi Nykysuomen sanakirjaakaan tai sitten hän on postmoderni terapeutti, joka antaa koko maailmalle, niin myös sanoille uudet merkitykset. Everything goes. Good for Laila! Niin kauan kuin se kestää eikä hän poksahda rikki kuin liian täyteen pumpattu vappuilmapallo 🙂

  21. Anna Amnell says:

    Good for Laila! Niin kauan kuin se kestää eikä hän poksahda rikki niin kuin liian täyteen puhallettu vappuilmapallo.:)

    En saa viestiä menemään perille. Yritän vielä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: