Uni

 

kuva Sairaalapäiväkirjasta

 

Lisääntynyt halu nukkua kertoo minulle masennukseni syvenemisestä. Kyse ei ole unentarpeesta, unta saan riittävästi.

Halu nukkua. Sitä se on. Nukkuminen on pakenemista. Piiloon menemistä ajatuksilta. Kätkeytymistä olemattomuuteen, jonka tuntee itsessään.

Olen aina rakastanut nukkumista. Olen rakastanut unia, halunnut viipyä niiden elämyksiä antavassa maailmassa, pysyä tunnelmassa, jota ei voi kuvailla sanoin. Voi vain tuntea. Hyvinvoivana unet ovat suojainen poukama.

Masentuneena uniin tulevat painajaiset. Hillitön väkivallan uhka, nimetön pelko, joka odottaa jokaisen henkäyksen takana. Murskaantuneita luita, halkaistuja kalloja, irti revittyjä jäseniä. Se kaikki odottaa minua, jos en pakene.

Masentuneena uneni ovat pakojuna, joka pysähtyy jokaisella asemalla.

Kauneimmat kokemukseni putoamisesta unen syliin olen kokenut leikkauksissa, joissa minut on nukutettu. On vain ei-mitään. Tiedän, että kuolema on samanlainen. En pelkää kuolemaa. Uskon, että se on jatkuva tila, jossa en ole mitään. En ole lihaa, en ajatuksia, en tunteita, en muistoja. Olen vain en-mitään, eikä minulta vaadita sen enempää. Olen rauhassa.

***  

Elegia antoi minulle viisi sanaa, joista kirjoittaa. Ensimmäinen on UNI.

 

 

Mainokset

43 Responses to Uni

  1. yaelian says:

    Lähetän sinulle täältä aurinkoisia ajatuksia SusuPetal. Kuolemanpelosta pääseminen on hieno juttu,minua se pelottaa vielä.Tsemppejä !

  2. BLOGitse says:

    Miten kuolemaa voisi pelätä kun siitä ei mitään ennen kuolemaa tiedä?
    Vihanneksen elämää ennemmin pelkään tai kammoan. Tai nöyryyttävää, kaltoinkohdeltuna ja avuttomana vanhana muiden armoilla – se vasta olisi kamalaa.
    Valitettavasti tässäkin maassa on paljon yksin ja heitteille jätettyjä vanhuksia…

  3. Polga says:

    Minua pelottaa nukutus ja leikkaukset, eivät koskaan unet – vaikka ne joskus saavat itkemään tms. Joskus haluan myös vain olla peiton alla, horrostaa, en nukkua. Käpertyä sinne hiljaisuuteen, lämpimään, ihan hiljaa. Ihan, ihan, ihan hiljaa.

    Hankin kohta sulle jostakin kirkasvalolampun ja / tai huvilan etelästä 🙂

  4. Lastu says:

    Uni – miten kaunis sana.

    Annan sinulle viimeöisen uneni.

    Veneemme oli karannut rannastamme ja keinui kauas ulapalla, missä myrsky kiihdytti venettä, joka oli ilman soutajaa, vauhtiin. Yhä kauemmas pois luotani.

    Seisoin laiturilla ja huusin: Simppuu, Simppuu (veneemme nimi on Simppu), tule tänne.

    Vene kääntyi vasten tuulta ja palasi luokseni.

    En osaa tulkita unta. Tuli vain hyvä olo.

  5. uni on parantavaa, ihan flunssassakin

  6. Elegia says:

    Myös minulle uni on pakoa ja masennuskausina pystyn nukkua ihan uskomattomia määriä. Siis kokonaisia päiviä putkeen.

    Muutenkin kuulosti tutulta tämä kirjoitus: vähän se lohduttaa, ettei ole yksin tämän kanssa. Joku jossain kokee samoin.

  7. Kuin karhu haluaisin minäkin talviunille kömpiä, herätäkseni sitten kevään kahinaan.
    Minun uneni ovat painajaisia, ikäviä. Olen alkanut pelätä niitä niin, että on vaikea nukahtaa. Onkin rytmi sekoittunut täysin, yöt kukun painajaisten pelossa ja päivät sitten nukahtelen. Masennus kuristaa….. taidan olla tuossa kirjoituksesi pakojunassa…..

  8. Ari says:

    Ei tarvitse kuin katsoa ulos miten synkältä , harmaalta, vetiseltä ja myrskyiseltä ikkunan takana näyttää niin alkaa jo nukuttamaan vähemmästäkin 🙂

  9. Äijä says:

    Pidin ja pidän Sairaalapäiväkirjan kuvista tai oikeammin maalauksista. Niissä on monta hienoa. Tämä on yksi niistä

  10. Lepis says:

    Uni on varavoimala.

  11. isopeikko says:

    Peikotkin nukkuvat aina. Peikkous taitaa olla ja jonkinlaista poissaoloa, luulee tää.

  12. meri says:

    susuli,

    ystäväni tunsi itsensä eilen niin voimattomaksi, ettei millään jaksanut lähteä sovittuun laboratoriotestiin. hän heräsi jo viideltä pahaan oloon, söi vähäsen ja meni takaisin sänkyyn. katkonainen, unien ja mielikuvien värittämä horros jatkui pitkälle aamuun.

    hänen päässään pyörii unenkaltaisia mielikuvia, joista osa on oikeita muistoja, osa silkkaa kuvittelua ja osa niiden sekoitusta. eikä hän aina itsekään tiedä, mikä on totta ja mikä ei.

    lamaannuttava väsymys on painanut jo kuukauden ja hän arvelee, ennakoisiko tunne taas kerran alkavaa huonompaa kautta.

    hän luonnehtii masennusta keuhkokuumeeksi. ei silloinkaan jaksa kenenkään kanssa seurustella, kun on kuumeinen, väsynyt ja tukka hapsottaa.

    hänestä oli mielenkiintoista lukea sinun sairaalapäiväkirjaasi, tarkkailla itseään ikään kuin ulkopuolelta. siitä hän tykkäsi erityisesti, että et ryhtynyt ruikuttamaan. hän kuvasi asennettasi näin: leipoo, jos jaksaa. jos ei jaksa, ostaa kaupasta.

    hän ilahtui tuliaissyklaamista. pohdimme, pitääkö sitä kastella lautaselle vai juurelle.

    • susupetal says:

      Huonompi kausi taitaa olla ystävälläsi tulossa, Meri. Onneksi hänellä on ystävä.
      Epätodellinen olo kuuluu myös omaan masennukseeni. Päivät ovat unta, unet painajaisia, kaikki on epätodellisen oloista.

      Sairaalapäiväkirjaa on moni vertaisryhmäläinen eli kohtalotoveri kuvaillut helpottavaksi lukukokemuksesi, että joku on kuvannut olotilan juuri sellaisena kuin itselläkin on. Yllättävän samansuuntaisia tunteita, ajatuksia ja umpikujia masentuneilla on.
      Tietää, ettei ole yksin.

      Ja jos ei jaksa ostaa kaupasta, ei syö. Nukkuu.

  13. Unelma says:

    Sydänlämmin hali sinulle, ystäväni.

  14. Jag fick mellan samma fiilis, lycka till oss 🙂

  15. Mk says:

    Kuolema onkin varmaan rauhaa ja lepoa.
    Aika surullista jollei elämä tarjoa niitä riittävästi.

    Sanotaan että alitajunta käsittelee unissa asioita joita on liian tuskallista valveilla kohdata.
    Surullista, jos elämä jossain vaiheessa on niin pelottavaa ja raskasta että se vyöryy uniinkin.
    Unen pitäisi olla virkistävää ja elvyttävää – miten se voisikaan jos on täynnä painajaisia?

    • susupetal says:

      Mk, se juuri on niin ahdistavaa. Haluaa nukkua, ei oikeastaan jaksa tehdä muuta kuin nukkua ja tietää, että heti kun nukahtaa, painajaiset iskevät.
      Ja sitten, jonain aamuna, tajuaa, että on nukkunut koko yön hyvin, näkemättä painajaisia. Se on uskomaton tunne. Sellainen uni virkistää.

  16. sirokko says:

    En edes osaa kuvitella, että uni voisi olla jatkuvasti painajaista. Sen harvan kerran kun olen painajaisia nähnyt sekin on ollut tarpeeksi kamalaa. Kuvittelen, miten väsyttävää voikin olla jos sitä jatkuisi unesta toiseen.. ja sama jos jatkuvasti kärsisi unettomuudesta. Mikä helpotus sitten kun löytää sen unen suojaisan poukaman!

    • susupetal says:

      Sirokko, puoli vuotta kestäneet painajaiset liittyivät minulla vakavaan masennukseen, ei todellakaan mikään riemullinen ajanjakso elämässäni.
      Onneksi nykyään painajaiset ovat vain satunnaisia.
      Levänneenä en kuitenkaan koskaan herää.

  17. sirpa says:

    Ihastuttava kuva. Sinulla on uskomaton värisilmä. Nyt mun on vihdoin hankittava Sairaalapäiväkirja. Saahan senkin Suomalaisesta tilaamalla?

    • susupetal says:

      Kiitos, Sirpa. Kyllä sen kirjan saa Suomalaisesta tilaamalla. Mikä tahansa kirjakauppa tilaa sen sinulle, ellei löydy nettikaupoista. Klikkaamalla tuota kuvan alla olevaa Sairaalapäiväkirja-linkkiä, näet ostopaikat.

  18. Mymskä says:

    Minulla tulevat ötökät uniin masennuksen alkaessa lähestyä. Painajaisia en juuri näe, mutta ne ötökät ovat niin ällöttäviä. Valve-elämässä en juurikaan ötököitä inhoa, ne ovat minusta ihan mielenkiintoisia ja söpöjä (!), vain masennusunissa ne inhottavat järjettömän paljon. Ja sitten kun masennus on jo päällä, unet lakkaavat kokonaan.

    Uneen pakeneminen on minullekin ollut aina joku selviytymiskeino ja unet ovat aina olleet tärkeitä, mutta nykyään en enää pysty karkaamaan edes sinne vaikka mieli tekisi.

    • susupetal says:

      Ötökköunet eivät kuulosta miellyttäviltä, Mymskä.
      Unen voima ja merkitys on niin suuri ihmiselle. Kaikenlaiset häiriöt unen suhteen, ovat raivostuttavia.

  19. Päivitysilmoitus: Taide « SusuPetal

  20. wordsbyirma says:

    susu, niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Tiedät sen palatessani taas todelliseen maailmaan raskaan kauden jälkeen. ( Seuraan sivusta, mutta läheltä ). Painajaiset ovat usein lääkkeiden sivuvaikutuksia, jopa esim verenpainelääke voi aiheuttaa painajaisia. Toivottavasti sinulla on lääkari, joka jaksaa tarkkailla ja vaihtaa hoitoa, jos niin tarvitsee. Jos ei, etsi uusi! Jos mahdollista, vaihda yksityislääkärille, niin et ole liukuhihnahoidettavana. Minulle unet ovat kuin elokuvia, joita odotan. Muistan jokaisen aamulla jonkin aikaa. Toivon sitä samaa sinullekin! xoxo.
    Tiedätkö, että jos hymyilet, vaikka ei hymyilyttäsikään, niin aivot eivät tiedä sitä tekohymyksi, vaan reagoivat kuten oikeaan hyvään mieleen. Kokeile heti! Ei ole tietystikään parannuskeino, mutta ei tee haittaakaan 🙂 Saako näin pitkiä kommentteja edes kirjoittaa? Toivon, että hoitosi saadaan tasaiseksi ja lääkitys kohdalleen. Se on onnea. Vielä kerran xoxox.

    • susupetal says:

      Minulla on hyvä lääkäri, tiivis kontakti ja ylipäänsä hoitotahoni eri yhteistyökumppaneineen on ollut loistava, Kaari.

      Olen aina nähnyt painajaisia, jo lapsesta lähtien. Uskon, että tulen aina näkemäänkin. Onneksi painajaiset ilmestyvät kausiluontoisina. Uskon, että niiden aikana käsittelen asioita omalla tavallani.

  21. Päivitysilmoitus: Aurinko « SusuPetal

  22. Päivitysilmoitus: Kaupunki « SusuPetal

  23. Päivitysilmoitus: Ystävyys « SusuPetal

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: