Shanghai

 

 

Väsyttyäni lumeen ja jäähän, pakkasin laukkuni ja lähdin Shanghaihin. Karin saattoi minut lentokentälle. Sinä vain pakenet, Karin sanoi, ei mikään muutu, vaikka matkustaisit. Sinä et muutu.

Anna minun edes hetki uskotella niin, vastasin hänelle. Minä tarvitsen tätä. Edes hetkeksi.

Andrei oli minua vastassa. Hänen asuntonsa leijui pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa. Pysyttelin kaukana ikkunoista, heitin laukkuni lattialle ja kerroin olevani valmis. Kävelimme katujen aurinkoista puolta, koko yön kestänyt pehmeä sade leikki edelleen asvaltin pinnalla tuhansina timantteina.

Valokuvaaja oli vanha mies, kaiken nähnyt, kaiken kokenut, kaiken ymmärtävä. Minun ei tarvinnut sanoa hänelle mitä halusin, hän tiesi sen. Hän sitoi hiukseni nutturalle, maalasi silmiini elämän viivoja, levitti kasvoilleni puuteria, punasi huuleni kirsikalla. Hyllyltä hän otti ruusuisimman hattunsa, asetti sen varovasti hiuksilleni. Tunsin miten lämpö virtasi minussa. Sormiani pisteli, varpaat aloittivat tanssin. Palleani itki riemusta, löysin sydämeni. Katsoin kameran linssiin, hymyilin, vaikka huuleni vapisivat.

Jos tämä oli pakenemista, se oli sen arvoista. Olin elossa. 

 

 

Advertisements

26 Responses to Shanghai

  1. Kiitos vanhan valokuvaajan, joka tiesi mitä pitää tehdä. Hengitti sinuun elämän! Kannatti paeta eloon 😀
    Minä olin tänään Kroatiassa:D

  2. Unelma says:

    Mieltä rauhoittava kertomus, Joskus on hyvä paeta.

  3. arleena says:

    Kaunis tarina.

  4. wordsbyirma says:

    Love, love, love it!

  5. Mk says:

    Ei aina tarvitsekaan muuttua, riittää kun ympäristö muuttuu.
    Silloin on jotenkin toisella tapaa hereillä.
    Joskus jopa rohkeampikin.

  6. sirokko says:

    Roolileikkiä… mielikuvitus on erinomainen lääke. Kyllä aikuisetkin tarvitsevat joskus leikin voimaa.

  7. Tohon tarinaan vie matkani. Ihku ihana teksti. I Like.

  8. wordsbyirma says:

    Luin uudelleen, ajan kanssa. Olet rakastunut!

  9. Elegia says:

    Tämä on aivan ihana – ihme, etten ole aiemmin kommentoinut, koska sekä tämä kuva että tarina on jäänyt elämään mieleeni! Ehkä alitajuntaan, sillä yhtäkkiä ulos putkahti jotain.

    Toivottavasti ei haittaa, että hieman jatkoin tarinaa…? 🙂

  10. yaelian says:

    Ihana kuva SusuPetal! Ja Shangai on kyllä pakenemisen arvoinen paikka 🙂

  11. Kutuharju says:

    Joskus joku toinen osaa näyttää mitä me olemme, sillä niinhän se on, itseään ei näe. Ei näe, ellei joku näytä.

    Hienoja lauseita, tykkäsin tästä. Paljon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: