Pyydän pyydän pyydän

hups, sanon

se on sallittua, liikuttavaakin

pieni nauru kömmähdykselle

hämmentynyt anteeksipyyntö lipsahdukselle

 

hups, sanon

kulkiessani väkijoukoissa

jonottaessani marketin kassalla

istuessani linja-autossa

 

hups, sanon

eikä kukaan tiedä

että kaiken aikaa liikkuessaani

ahdistuneena, paniikissa, kauhuissani

pyydän

pyydän pyydän pyydän

rohkeaa sydäntä

 

haluan uuden pelottoman sydämen

 

hups

***

Runotorstain 236. haaste

***

Tänään Naisten päivää juhlitaan Kulttuuritila Mellarissa klo 16-20.

Mellari löytyy Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen alakerrasta.

Luvassa on paneelikeskustelu ja musiikkia.

Kahvio on auki, samaten tilasta löytyy tänään kirppis- ja myyjäispöytiä.

Osoite on Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki

TERVETULOA!

Mainokset

21 Responses to Pyydän pyydän pyydän

  1. Olipas ihana runo! Kerrassaan.

    Noin vaatimattomasti, nöyrästi, kauniisti kun pyydät uutta sydäntä, minä luulen että nykysydämesi korjautuu, elpyy, rohkaistuu. hups!

  2. sirokko says:

    Sydän sykkyrällä, mutta voi niin kultainen täynnä pieniä helmiä, ehkä se siitä rohkaistuu joku päivä ihan hups vaan.

  3. harakka says:

    Uskon, että sydämesi tulee rohkeaksi, niin rohkeaksi, että olet kaikkista rohkein, kaikkiin asioihin ja juttuihin!! Niin uskon!
    Ihana runo ja kaunis sydän sulla!

  4. Yaelian says:

    IHastuttava runo SusuPetal! Ja vähän myöhästyneet naistenpäiväonnittelut!

  5. arleena says:

    Hups on tuollainen, vähän arvaamaton.

  6. hpy says:

    Sydamesi on kaunis, pida siita huolta.

  7. Mk says:

    Aika rohkeaa sentään huomata ja sanoa hups, moni vain jatkaa mykkänä eteenpäin.
    Peloton sydän olisi hieno juttu, mutta aika hieno on tuollainen kultainenkin.

  8. Elegia says:

    Sydän heittää kuperkeikkaa. Kukaan ei oikeasti huomaa, mutta itse huomaa. Ja se on pahinta.Minullakin on yhä tuollaisia hups-päiviä. Silloin on kiire takaisin piiloon. Kaunis sydän, vaikka onkin rautalankaa. Ei sentään piikkilankaa… Tuli mieleeni erään bändin sanat ”päivät on kuin piikkilankaa, ne murjoo mua…”

  9. Liplatus says:

    Liikuttava runo.
    Se on kauhistuttava tunne tuo ”anteeksi kun olen olemassa”, varmasti iskee paniikki.

    Kuva sopii hyvin runoon, siinä on sirpaleisuutta ja haurautta.
    Kaunis!

  10. Unelma says:

    Rohkeutta vaan, tyttöseni. Sinä olet aarre, sinussa on uskollisuutta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: