Näyttelypäiväkirja 02.10.2012

 

 

Takana uneton yö. Tai taisin minä nukkua. Ainakin pystytin näyttelyä Johannan kanssa koko yön. Sikäli turha homma, sillä hoidimme asian eilen päivällä. No, nyt se on kahteen kertaan pystytetty, joten toivon mukaan taulut eivät putoa lattialle.

Mistäköhän minä näen unta, kun näyttely on ohi?

Ilman Johannaa näyttelyn pystyttäminen ei olisi onnistunut. Minulle riitti avustajan osa. Jos maalaaminen on fyysistä työtä, näyttelyn kokoaminen on sitä vielä enemmän. Hiki vaan valui, enkä tehnyt edes raskainta hommaa eli tikkaille kiipeämistä. En uskaltanut. Minulla on taipumusta kaatua tasaisellakin maalla. Kukaan ei onneksi kaatunut, taulut pysyivät ehjinä ja tulivat kutakuinkin suoraan.

Kun taulut olivat paikallaan, en oikeastaan uskaltanut katsoa kokonaisuutta kamalan tarkasti. Pelkäsin, että häpeäisin tauluja ja minulle tulisi vastustamaton halu purkaa solmut ja repiä taulut seiniltä, laittaa nopeasti piiloon, mennä kotiin ja perua avajaiset ja näyttely kokonaan.

Siellä ne nyt ovat. Taulut. Seinillä. 

 

 

 

Advertisements

30 Responses to Näyttelypäiväkirja 02.10.2012

  1. Uuna says:

    Oi, näyttää hyvältä ja mielenkiintoiselta. Näyttelystä tulee hieno, ota vaan ihan iisisti. Nyt ne ovat seinällä ja nyt saat nauttia. Muista kuka hymyili avajaisissa koko illan, ota mallia, niin hyvin menee 😀

  2. kiiris says:

    Hyvältä näyttää sanon minäkin. Olet sinä aika sankari. Nyt ne on siellä. Seinällä. Ehjinä. Hiki kuivuu vähitellen ja hengitys tasaantuu. Voi että olen sinusta ylpeä!
    Kaikessa on omat niksinsä ja jujunsa, olipa hieno juttu että sait Johannan avuksesi!!

  3. harakka says:

    Voi Susu, hienoa, nyt ne taulut ovat siellä seinällä valmiina odottamassa avajaisia!
    Nyt sun ei enää tarvi, kuin hymyillä ja ollla mukava, hi! Mutta luulisin, että se luonaa sulta ihan hyvin, sillä sä olet varmastikkin mukava!

  4. sirokko says:

    Työ tekijäänsä kiittää, vai miten se nyt menikään. Hieno juttu, nyt vain hymy huulille ja ottamaan vastaan vieraita. (täältä kaukaa on kauhean helppo tsempata, itsekin olisin iso liri villasukassa)

  5. aimarii says:

    Odotan kovasti, että aikanaan joku näyttäisi näyttelystä joitakin töitäsi blogissaankin. Enhän minä paikan päälle pysty matkustamaan.
    Kaikki sujuu hyvin, ole om aitsesi vaan.

  6. Mahtavaa Susu Mahtavaa, kova urakka takana. Nyt vaan otat lunkisti, kaikki menee kumminkin hyvin 🙂

  7. Elegia says:

    Jee, nyt se on totta – oikein paljon onnea vielä, olen hengessä mukana ❤

    On aivan mahtavaa, kun on ihania blogiystäviä myös, jotka auttavat auliisti, kun ei itse osaa tai pysty. Ihan mahtavaa, sydämiä myös Johannalle!

  8. Yaelian says:

    Oi nyt se sitten on tapahtunut!Näyttely pystytetty! Tulisin takuulla ellen asuisi täällä kovin kaukana.Ihana Johanna,joka kävi auttamassa pystyttämään näyttelyäsi! Ja paljon menestystä !

  9. Ari says:

    Hienoa Susu, ja onnea näyttelyyn ja kiitos Johannalle avusta!

  10. arleena says:

    Onnea näyttelystä ja onnea ja menestystä näyttelyyn. Nyt on raskain työ tehty ja alkaa mukavampi osio.

  11. wordsbyirma says:

    No niin, työ on takana, nyt nauttimaan tuloksista. Sinulla on ollut asiaaosaava ripustaja paikalla. Se on tärkeä työ. Montako taulua esitttelet? Toivottavasti menevät kaupaksi suoraan seinältä! Saat sitten taas tehdä uusia. Onnea ja menestystä, ja ota ilo irti!

  12. Zilga says:

    Tsemppiä, kaikki hyvin 🙂

  13. SuviAnniina says:

    Hyvä SusuPetal, näyttely on onnistunut hienosti, oli tosi mukava olla paikalla avajaisissa ja nähdä kaikki työt livenä-sinusta puhumattakaan 🙂

    • susupetal says:

      SuviAnniina, kiitos sinulle! Ihan mahtavaa, että tulit niin kaukaa! Harmi vaan, että kun porukkaa oli sen verran paljon, niin ei ehtinyt puhua kaikkien kanssa niin paljon kuin olisi halunnut.

  14. Onnea ja menestystä näyttelyyn!

  15. Hanna-Riikka says:

    Onnea näyttelylle! Haastavaa tuo ripustus. Olen itse pitänyt viimeisimmän (ja kukaties viimeisen) näyttelyn taidekouluaikoina joskus 2001, mutta eipä se ripustus siitä muutu. Kävin silti viimeksi tänään galleriassa, tosin arvostelun kirjoittamista varten. 🙂

    • susupetal says:

      Hanna-Riikka, ripustus oli rankkaa, huh. Yksin sitä ei todellakaan pystyisi tekemään. tai pystyisi ehkä, mutta siihen menisi ikuisuus!
      Voi, kun asuisit lähempänä, niin voisit kirjoittaa arvostelun minun näyttelystäni 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: