Minusta syntyneet

 

 

Sydämeni kahdessa kammiossa on paikka molemmille,

minusta syntyneille, minusta lähteneille,

minussa eläville.

 

Järjen voi käskeä hyväksymään,

päästämään irti, suostumaan tyhjän kammion seiniin.

Ymmärrys ei auta,

ikävöivä sydän ei taivu järkeen.

 

Kammioissa kaksi pesää. Aina valmiina molemmille,

minusta syntyneille, minusta lähteneille,

minussa eläville.

 

 

 

 

Advertisements

28 Responses to Minusta syntyneet

  1. Kokonaisuutena puhutteleva ja upea 🙂

  2. kiiris says:

    Voi miten kauniisti runottu. Ja niin totta!!!!

  3. kiiris says:

    Saanko lainata tätä ?? Ihan yhteen omaan juttuuni.

  4. Uuna says:

    Todella hieno ja liikuttava runo!
    Tulee mieleen myös kaksi muutakin, jotka ovat asettuneet sydämeeni: kuvataide ja kirjoittaminen. Niistä kahdesta näen usein unia. Välillä toinen on kutistunut ja näkee nälkää, välillä taas toinen voi huonosti 😮

  5. Äijä says:

    Tähän tekisi mieli kommentoida jotain ylevää, muuta en pysty. Jokainen sellavinen, josta on elävä jälki jäänyt, pystyy kyllä, ja se on hienoa.

  6. kaanon says:

    ”Järjen voi käskeä…ymmärrys ei auta..ikävöivä sydän ei taivu järkeen..”
    Voi Susu!

  7. harakka says:

    Kaunis runo, ja mun mielestäni myös, niin totta joka sana.
    Runon voi käsittää niin monella tavalla, mutta ite ajattelen sen niin, että jos naisella on lapset ja mies. Molemmille heillä on siellä sydämessä paikka olla.
    Mutta jossasin vaiheessa lapset lähtevät pois ja se on hyväksyttävä, mutta silti aina heille on oma paikkansa sydämessä…
    Ja aina heille on oma paikka tulla takaisin,jos he sitä haluavat!

  8. arleena says:

    Kaunista. Runossa voi sanoa niin paljon lyhyesti.

  9. Anskukka says:

    Kaunis ajatus, ja juuri noinhan se menee! Se, mikä minussa on syntynyt, minussa elää. Ikuisesti, läpi ajan ja tilan.

  10. aimarii says:

    Nämä asiat tuntee sydämessään, niin se vain on.

  11. sirokko says:

    Niin kauniisti runoiltu. Sydämen muisti on ikuisesti elävä.

  12. Unelma says:

    Kauniimmin tätä ei olisi voinut sanoa. Sopisi hyvin kuvaamaan minunkin sydäntäni. Kaksi heitä on ja nyt jo kuusi.

  13. mm says:

    Niin monen tuntoja olet näköjään kuvannut. Minunkin.

  14. kaari3 says:

    Luin tämän jo aiemmin, en osannut kommentoida. En osaa vieläkään, runo on sydäntärepivä, minusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: