Se yö

Tom sanoi, etten ollut vielä valmis. Koska, halusin tietää. Tunnet sen kyllä itse, Tom vastasi. Jonain yönä.

Se yö oli marraskuinen, vettä satoi kuudetta päivää ja oli poikkeuksellisen lämmintä. Iltaisin maisema katosi sumuun, joka muuttui läpinäkyväksi harmaudeksi vain keskipäivän lyhyiden tuntien ajaksi. Tapasin Tomin kelmeästi kiiltävän katulampun alla. Tänään, sanoin hänelle, eikö niin? Hän nyökkäsi.

Ovi oli graniittitalon kivijalassa. Olin luullut, että minua pelottaisi, mutta kun Tom avasi oven, tiesin, että odottaminen oli ollut tärkeää. Olin valmis, ehdottoman varma siitä. Jätimme kosteutta tihkuvat päällysvaatteemme vaatesäilöön. Emme saaneet numerolappua, emme tietenkään. Tämähän oli se yö.

Orkesteri oli valmiina pienellä, ovaalin muotoisella korokkeella. Kävelin salissa olevien pöytien lomitse lavalle, Tom jäi istumaan varjoihin. Kaikki paikat olivat täynnä, näin tummat liikkumattomat hahmot. Vartaloiden ääriviivat hohtivat erivärisinä, tunnistin pelon verenpunan, surun sinisyyden, tumman vihreänä kiiluvan ahdistuksen.

Minä en tiedä mikä sävellaji, kuiskasin orkesterin johtajalle. Ei haittaa, me säestämme sinua, tämä on sinun yösi. Aloita vain laulusi, seuraamme mukana. Tartuin lattiamikrofonin kylmään putkeen, viileys nosti kaipuun harmaan sumun ylleni, kietoi minut usvaan. Ääneni oli vakaa, olin valmis yön viimeiseen lauluun. Minun viimeiseeni.
Olin valmis.

I went down to the St. James Infirmary
I saw my baby there,
He’s laid out on a cold white table,
So so cold, so white, so fair.

 

 

***

Kansansävelmän St James Infirmary Bluesin esittää tällä kertaa japanilainen Blues Creation, solistina upea Carmen Maki, levytetty vuonna 1971

Sunnuntain muita säveliä täällä.

 

 

Mainokset

14 Responses to Se yö

  1. ei ana saakaan orkesteria säveltämään

  2. harakka says:

    Kaunis ja herkkä kirjoitus!

  3. Kiiris says:

    Pidin kirjoituksestasi. Suunnattoman paljon. Tunnelmasta. Jännitteistä.

    Kyllä oli laulukin kaunista.

  4. isopeikko says:

    Surullinen ja koskettava, tulee liki.

  5. arleena says:

    Hieno tarina, odottava tunnelma välittyi hyvin myös tänne.

  6. Anskukka says:

    Kaunis on viimeinen laulusi. Onneksi sen aika ei kuitenkaan ole vielä, elämässä on niin paljon odotettavaa.

  7. lepis says:

    Jopas oli komea pläjäys!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: