Viimeinen sunnuntai

 

Vuosi 2012 on ollut kahtiajakoinen. Tammikuussa ahdistus lisääntyi, sanat katosivat, en jaksanut kirjoittaa juuri mitään. Levottomuus tuotti tuhansia silmukoita, painajaisia.

Helmikuussa elin tarinoissa, jotka pitivät minut pois arjesta, fantasiamaailmaa, jossa ei ollut paniikkia, ei masennusta. Kertomuksia Shanghaista, kukkivista kirsikkapuista. Maaliskuussa hypomania valtasi enemmän tilaa, työnsi ahdistusta ja masennusta syrjään, hypohan on vain keino olla ajattelematta mitään. Kirjoitin, kirjoitin, muokkasin kuvia, tein käsitöitä, sain Goottiemon kauhujen lippaan kansien väliin. En käynyt ulkona, en pystynyt olemaan ihmisten seurassa.

Huhtikuu. En muista siitä mitään. Samaa mustaa on toukokuu. Kaipasin silloin apua, tukea. En muista, sainko sitä. Ehkä, sillä olen vielä tässä. Pitkä päiväsairaalajakso jälleen, kännykkä aina äänettömällä, yksin vastuussa olemisen raskaus tuntui tappavalta.

Kesästä muistan sen, miten tuntui oudolta matkustaa, istua linja-autossa, junassa, tuntematta ahdistusta, pelkäämättä ihmisjoukkoja. Väsymys oli musertava matkakumppani, mutta annoin sen kulkea mukanani, sitä ei voi kuitenkaan paeta. Kuljetut kilometrit tuovat silti voimia, syön, yövyn, viihdyn ystävien kattojen alla, tukeudun heidän vieraanvaraisuuteen, ei ole muuta mahdollisuutta, taloudellinen tilanne on katastrofi. Maksan sairaalamaksuja, muita laskuja, rahani katoavat, eläkkeeni on vitsi. Sinnittelen, säästän, selviän. Laihdun.

Elokuussa teen päätöksen näyttelyn pystyttämisestä. Soimaan itseäni itserakkaudesta, suuruudenhulluudesta, samaan aikaan kierrän kirpputoreja etsien kehyksiä tauluille, jotka syntyvät kuin itsestään. Korvien välissä kuulen herjauksia: ”kuka ja mikä sinäkin luulet olevasi…taidenäyttely…sinä, joka ei ole mitään, et osaa edes maalata”. Epäusko ja toivo vuorottelevat mielessäni, tekevät päivistäni pitkiä, työteliäitä, maalaan ja alan työstää käsikirjoitusta seuraavaksi kirjaksi. Sairastun, kolme viikkoa menee kuumeessa, antibiootteja syöden, horroksessa, paniikissa.

Sanoinkuvaamaton tunne näyttelyn avajaisten jälkeen. Tunnen itseni voittajaksi, minulla oli tavoite, saavutin sen. Vihdoin jotain, jotain, monen mustan ja unelmattoman vuoden jälkeen. Voimat, jotka valuivat näyttelyn pystyttämiseen, tulevat moninkertaisina takaisin sosiaalisen lokakuun aikana. Taloudellinen tilanne kohenee hetkeksi. Samaan aikaan pelkään putoamista, tyhjyyttä kaiken kokemani loppuessa.

Marraskuussa päiväsairaalajakso, ensimmäinen, jonka aikana voin hyvin, tai niin hyvin kuin voin ylipäänsä voida. Sijoitan myydystä taulusta saamani rahat Pellen muotokuvan julkaisemiseen. Voin hyvin, mutta olen väsynyt koko ajan. Anna itselleni luvan, olen oppinut tekemään sen ilman huonoa omatuntoa, vapauden olla väsynyt, oikeuden vain olla, elää suorittamatta kaiken aikaa. Huomaan nauttivani hetkestä. Olen aina vain enemmän murehtimatta menneitä ja tulevienkin sureminen vähenee. Kaipuuta en silti pysty poistamaan, sydämessä on pysyvä asuinsija ikävälle.

Vuotta 2012 on enää vain vähän jäljellä. Tammikuun alussa alkaa jälleen kehysten metsästys, pitäisi löytää viitisentoista samankokoista mustaa kehystä. Rahaa niiden hankkimiseen ei saisi mennä paljon, tuskin yhtään. Kehyksiin tulee kuvia, mutta minkälaisia, siitä kerron myöhemmin.

Kiitos tästä vuodesta kaikille lukijoille. Olen saanut teiltä tämän vuoden aikana niin paljon tukea ja kannustusta. Iloa kaikille teille vuodeksi 2013.

 

***

Lepiksen luotsaama Sunday Classic on hellinyt sunnuntaipäiviäni monen vuoden ajan. Tänään on sunnuntaiklassikoiden viimeinen päivä eli tämä musiikillinen haaste loppuu. Kiitos Lepikselle! Valitsin viimeiseksi lauluksi Johnny Mercerin ja Harold Arlenin kirjoittaman, Frank Sinatran esittämän kappaleen One For My Baby.

Were drinking my friend
To the end of a brief episode
So make it one for my baby
And one more for the road

Muita viimeisiä sunnuntaiklasareita löytyy täältä.

 

 

 

Mainokset

45 Responses to Viimeinen sunnuntai

  1. Ari says:

    Näyttely oli hieno juttu! Se antoi voimia jaksaa

  2. itserakkaus sallittu, sehän kaiken alku… kyky välttää muistakin 🙂

  3. Kiiris says:

    Olen kaukaa elänyt kuluneen vuoden kanssasi. Ruudun takaa kurkistellut pelkojasi, ahdistustasi. Iloinnut palaavista voimistasi. Ylpeänä seurannut näyttelysi valmistumista. Taulujasi. Kirjojasi. Aistinut itsesi voimistumista.
    Takana melko rankka vuosi. Tuleva on parempi. Tiedän sen.
    Malja sille ystäväni!

  4. Kiitos SusuPetal tämän jakamisesta. Ymmärrys lisääntyy, kun tietää enemmän. Tänä vuonna olen luvattoman laiskasti käynyt toisten blogeissa, sinunkin. Vain pikaisia vierailuja. Ehkä kokemasi musta jakso tuntui liian raskaalta elää mukana –
    Toivotaan ja odotetaan parempaa alkavalta vuodelta. Ihana kuulla, että olet taas kokoamassa tauluja, ehkäpä pidät näyttelynkin. Edellisessä oli tärkeä käydä ja nähdä sinut livenä.
    Terveisin P

  5. KirsiM says:

    SusuPetal, tunsin piston sydämessäni lukiessani tätä: en ole tajunnut, miten raskas vuosi sinulla on ollut. Omissa silmissäni olet ihanan lahjakas ja herkkä ihminen. Kaikkea hyvää alkavaan vuoteen, Susu.

  6. laiskuri says:

    Täytyy sanoa kuten tuo Pantterikin edellä etten ole tarpeeksi käynyt lukemasa näitä blogeja. En edes sinun vaikka olenkin suuri ihailijasi. Olen aina ihaillut luovuuttasi ja tarmoasi millä paneudut töihisi. No nyt minulla on (kai) aikaa taas tulla tännekin kommentoimaan.

    Ja hyvää loppuvuotta. Tulevan vuodet toivotukset sitten taas tuonnenpana.

  7. Tuima says:

    Kiitos laulusta, se on hieno. Toivottavasti uusi vuosi on sinulle armollinen ja voimistava, valoisaa uutta vuotta sinulle!

  8. Maarit says:

    Elämänmakuinen vuosi takana, sitä on varmaan tulevakin vuosi. Ihailen miten olet jaksanut kirjoittaa ja tuo näyttely, ihmeellistä. Siinä on alku uuteen, olet taiteilija! Sivusi ovat aina kiinnostavat, jotain uutta joka kerta. Kiitos tästä-kin vuodesta, jos olisinkin haltijatar pyyhkisin tulevista vuosista ne mustat kohdat pois meiltä kaikilta. Antoisaa tulevaa vuotta ja mukavaa vuodenvaihdetta ;D

  9. Yaelian says:

    Sinulla on ollut tapahtumarikas vuosi;paljon hyvää kuten tuo näyttely ja uusi kirja.Ja olkoon tuleva vuotesi mahdollisimman hyvä sinulle SusuPetal.Oi viimeinen sunnuntai-klassikko…

  10. Yaelian says:

    Tyhmä WordPress taas hävitti kommenttini joten uusi yritys…
    Sinulla on ollut tapahtumarikas vuosi ja paljon hyvääkin,kuten näyttely ja uusi kirja.Olkoon tuleva vuosi mahdollisimman hyvä sinulle SusuPetal! Ja kiitos tästä vuodesta;täällä on aina jotain mielenkiintoista:)

    • susupetal says:

      WP on kyllä nuiva nykyään, heittää kommenttisi niin mieluusti roskapostiin, Yaelian, mutta kyllä minä sieltä aina pelastan. Hyvää tulevaa, uutta vuotta sinullekin.

  11. miiwi says:

    Voit olla ylpeä itsestäsi! Kaikista tummista hetkistä huolimatta olet saanut paljon aikaiseksi, ilahduttanut niin monella tappaa, kuvilla, teksteillä ja tauluillasi. Kiitos niistä hetkistä ja paljon valoa ja onnenhetkiä ensi vuoteesi!

  12. lepis says:

    Sellaista se on, elämä. No, onneksi ollaan tästäkin vuodesta selvitty ja katse kääntyköön tulevaan kevääseen. Loppu on aina uuden alku 😉

  13. kaari3 says:

    Itsekin pitäisi tehdä tilintekoa koko vuodesta, saisi syvän kuvan siitä, mihin kuukaudet ovat kuluneet. Olet avoin ja rohkea. Sinulla on monipuolista lahjakkuutta, anna sen kantaa sinua tulevana vuonna. Nojaa ystäviin, siksi he ovat ystäviä. Itsekullakin on nousua ja laskua, toisilla mäet ja laaksot ovat syvemmät. Se on vaikeaa, ilman muuta. Olet ajatuksissani jatkuvasti, pidän aartena sitä, että tapasimme kesällä. Kiitos kaikesta. Nyt eteenpäin uusin ideoin ❤

    • susupetal says:

      Kaari, itseäni varten tämän kirjoitin, jotta muistaisin mistä olen selvinnyt tänäkin vuonna.
      Voi, kesä! Ihana lämpö ja pöydällinen upeita naisia kahteenkin kertaan!!

  14. Kari says:

    Minun tämän vuoden suurin tappioni oli, etten voinut tulla Helsinkiin katsomaan näyttelyäsi. Viimeinen kirja on kuitenkin tilattu 🙂

    Biisi on hieno!

    HYVÄÄ TULEVAA VUOTTA!

    • susupetal says:

      Kari, se oli karvas tappio, olisin niin mielelläni tavannut sinut! Mutta ehkä seuraavan kerran…

      Sinulla taitaa sitten olla kaikki kirjani, kiitos!

      Valoa ja iloa sinulle tulevaan vuoteen!

  15. arleena says:

    Tämä vuosi on takana. Olet jaksanut hyvin kulkea tämän vuoden. Toivon, että ensi vuosi on sinulle paljon helpompi ja suunnitelmasi toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
    Täällä mustia kehyksiä saa Glas Ohlsonilta (30×40) muistaakseni noin 12 euroa/kpl, Minimanissa, joka on paikallinen liike täällä 21×30 kehys maksaa noin 7 euroa. Jos sinulle käy tuo koko voisin lähettää sinulle muutaman kappaleen. Laita sp:llä osoitteesi.
    Hyvää Uutta Vuotta 2013.

    • susupetal says:

      Kiitos tarjouksestasi, Arleena, lämmitti sydäntä, mutta kehysten postittaminen on turhan kallista, lähden hakukierrokselle kunhan saan kuumeen taltutettua. Noita 30×40 metsästän. Uskon, että saan ne hankittua.
      Ihanaa tulevaa vuotta sinulle!

  16. Timo says:

    Nopeasti meni vuosi taas, paljon tapahtui sullakin. Kaikkea hyvää seuraavaan 2013seen!

    Meillä molemmilla siis Sinatra-yhteyttä valinnassa. Rauhallista oli, eli nyt nukkumaan!

  17. Uuna says:

    Aina sanotaan, että ihminen muistaa vain onnelliset hetket, mutta eivät synkätkään jaksot minnekään häviä, niin se vain on. Luovuutesi pursuaa kuluneesta vuodesta niin monin tavoin, että se vyöry peittää alleen kaiken muun.
    Hienoa, että uutta on tulossa. Minusta parasta maalaamisessa on juuri se, ettei tiedä, mitä syntyy. Se on kiehtovaa ja jännittävää.
    Oikein Hyvää ja Luovaa Uutta Vuotta Sinulle 🙂

    • susupetal says:

      Uuna, minä kyllä tuppaan unohtamaan onnelliset hetket, vinksahtanut pää sen saa aikaan!

      Uutta on tulossa, se tuntuu aina hyvältä.

      Inspiroivaa vuotta 2013 sinulle!!

  18. Liplatus says:

    Puutarhamme kukkaset lakastuu välillä. Tuntuu hyvältä, että Sinulla on voima ja tahto kastella puutarhaasi, kukkaset alkaa kukoistaa.
    Valoisuutta ja Voimaa vuoteesi 2013!

  19. mm says:

    ”Huomaan nauttivani hetkestä.” Tiedän, että tiedät, että tiedän tuon :)))
    Vuosikatsaus on hyvä mahdollisuus pikakelata elämää. Pikakelattunakin elämä on koko ajan koostunut hetkistä…

    Juha Mannerkorvella on yksi runo, josta varmuudella muistan tämän:
    ”Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan
    toisen ihmisen tapaa,
    joka samaa kieltä puhuu kuin hän …”

  20. Elegia says:

    Raskasta tyhjyyttä, mutta sentään elämänmakuisia eilisiäkin tässä vuodessasi. Paljon olet tehnyt, hienoa sinä! Ensi kerralla pidät näyttelyn säälliseen aikaan, niin minäkin pääsen 😉

    • susupetal says:

      Onneksi myös noita elämänmakuisia eilisiä, Elegia, sen takia, jotta ne huomaisi, tekee hyvää katsoa taaksepäin.

      Säällinen aika? Suomen säässä????

  21. aimarii says:

    Ei mikään helppo ole ollut edellinen vuotesi, joskin valtavan paljon olet saanut näkyvää aikaseksi. Näin vuoden lopussa tuntuu tavallaan hyvälle tehdä siitä jonkinmoinen analyysi. Itsekin tein, joskaan en noin syvällisesti, mitä sinä. Ehkä olisi ollut tarvetta kuitenkin.
    Näyttely ja kaksi kirjaa samalle vuodelle on huima juttu. Elämä on suuri seikkailu ja luovuutesi antaa sille vauhtia.
    Hyvää ja luovaa alkanutta vuotta.

    • susupetal says:

      Aimarii, teki hyvää miettiä mennyttä vuotta, ihan itsensä kannalta oli terveellistä huomata, että hyviäkin hetkiä on ollut.

      Ihanaa alkanutta vuotta sinulle!

  22. Sirpa says:

    Kiitos etenkin ihanasta näyttelystä, oli ilo tavata sinut livenä.
    Kaiken lukemani perusteella nostan sinulle hattua, rohkeudestasi ja peräänantamattomuudestasi.

    OIkein ihanaa alkanutta vuotta 2013!

    • susupetal says:

      Sirpa, edelleenkin minusta on niin käsittämätöntä, että jaksoit tulla avajaisiin, kuten niin moni muukin. Olen kiitollinen!

      Hyvää vuotta sinullekin.

  23. Ootko löytänyt kehyksiä, Ikeassa löytyy aika halvalla ja nykyään sinnekkin menee toi stadin 74 bussi oven eteen.
    Tossa linkki Ikean sivuille http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/categories/departments/decoration/10789/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: