Olo on ihmeen rauhallinen

 

Olo on ihmeen rauhallinen, vaikka yhteisnäyttely Johannan kanssa on ihan pian. Itse asiassa huomenna on töiden ripustus. Varmaan se, että sain vietyä läpi lokakuisen, elämäni ensimmäisen näyttelyni, tyynnyttää hermojani. Huomaan, että asioista voi selvitä kunnialla.

Johannalla on näyttelyssä maalauksia ja kollaaseja, upeita töitä, joiden värimaailma hellii ihmistä tämän talven harmaudessa. Väriterapiaa, suosittelen tulemaan ja nauttimaan.

Olen tehnyt syksyn aikana pikku hiljaa noita valokuvamanipulaatioita, jotka siis huomenna nostetaan Mellarin seinille. Maalaamisen jälkeen valokuvien kanssa työskentely on tuntunut hyvältä, ei vähiten sen takia, että valokuvien säilyttäminen kotona on paljon vähemmän tilaa vievää kuin maalausten. Lokakuisen näyttelyn perua ovat pari suurinta maalausta, jotka eivät ole löytäneet vielä uusia koteja. Ne nojaavat tuossa kirjahyllyyn, enkä todellakaan tiedä, minne ne laittaisin. Omat seinät ovat täynnä tauluja, sohvan ja sängyn alle ei mahdu enää edes aanelosen paperia. Sen takia valokuvat ovat hyviä. Ne säilyvät koneen kovalevyllä, vievät vain siellä tilaa.

Näyttelyyn tulee seitsemäntoista valokuvaa. Minulla on kehykset valmiina, tänään täytyisi kehystää kuvat. Viimeistään. Oikeastaan ei ole laisinkaan sellainen olo, että mikään olisi jäänyt viime tippaan. Ehkä huomenna sitten iskee paniikki. Tai ei. Olemme Johannan kanssa kait aika rauhallisia.

Näyttelyn nimi on Ikkuna uneen. Valokuvieni naiset näkevät unia. Millaisia, sen näet, jos ehdit paikan päälle Mellariin tammikuun aikana. Jos et ehdi, blogiin tulee kyllä jossain vaiheessa myös kuvia.

Vaikka sunnuntaiklassikoita ei enää linkitetä, soitan silti, vanhasta tottumuksesta, tapaninpäivänä 72-vuoden iässä menehtyneen soul-laulaja Fontella Bassin hitin Rescue Me vuodelta 1965. Pelastus on aina tarpeen, etenkin silloin kuin omat voimat eivät riitä. Lämpimiä ajatuksia ystävälleni.

 

 

 

 

Advertisements

10 Responses to Olo on ihmeen rauhallinen

  1. Onnea näyttelylle! Kehystämättömyyshän voisi muuten olla toimivakin ratkaisu?

    • susupetal says:

      Maalauksiin ei välttämättä tarvitse kehyksiä, Mr Hämeenjussi, mutta nuo valokuvat ovat sen verran leprua tavaraa, että parempi vähän ryhdistää niitä kehyksin.

  2. kiiris says:

    Mitenkäs tämä laulaja on minulta jäänyt aivan tietämättömyyteen…. Hyvä kun nyt tuli pelastamaan. Ihanaa kuuskytlukua….

    Näyttely kuulostaa hyvältä. Ja en kyllä ihmettele rauhallisuuttasi, olethan jo konkari näiden näyttelyiden järkkäämisessä. Mielenkiintoinen teemanimi – ikkuna uneen….. (näin unettoman näkökulmasta…)

    Jos vain voimani riittävät…..

    • susupetal says:

      Tuo laulu on kyllä edelleen niiiiiiiin hyvä, Kiiris! Hahhah, konkari, juu en, hermot ovat näköjään vaan lepotilassa 😉
      Jos, niin tulet. Jos et, nou hätä.

  3. aimarii says:

    Laulun pyyntö ei ole lainkaan hassunpi. Kuuntelin biisin, en muista kylläkään entuudestaan.
    Hienoa, että näyttelystä tulee jotain blogiinkin aikanaan. Nyt vain onnenpotkua teitille kummallekin.

  4. Yaelian says:

    Upea klassikko!
    Voi kun pääsisi katsomaan tuota näyttelyänne,mutta välimatka on niin pitkä….Paljon onnea vaan teille!

  5. arleena says:

    Hienoa miten tyynellä mielellä olet. Edellinen näyttely oli i tienavaajana tuleville.
    Valokuvateokset ovat nyt nousseet arvostetuksi ja suosituksi taiteeksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: