Terrakottaa

Kirjoitan käsin vain junassa. Kultakantinen, ystävältä saatu muistikirja. Ohut, musta tussi. Huono käsiala.

Merkitsen muistiin edessä istuvan naisen paljaiden käsivarsien ihon, solariumin ohentama pergamenttinahka, salilla hankitut lihakset, kasvoilla eletyt kuusikymmentä vuotta. Paljon, paljon aurinkoa.

Olen polttanut auringossa selkäni vesikelloille, makaan Hangon hiekalla, luen tuntikausia, tunnen selän kirvelyn vasta illalla, kun lakana riipii hehkuvaa ihoa. Ei kukaan käytä aurinkovoiteita, nehän estävät ruskettumisen. Ennen kevätauringon tuloa istumme alppilampun edessä, silmillä mustat muoviset lasit, kumilanka pään ympäri. Silmiä reunustavat valkoiset renkaat, iho valmiina kesää varten.

Pirjo tulee kouluun oranssin värisenä, kädet, jalat raidallisina, kämmenet ruskeiden tahrojen peittämänä. Kinuamme vanhemmilta rahaa itseruskettaviin voiteisiin. Äidit innostuvat. Foliot, joita olemme kannatelleet kasvojemme alapuolella tehostaaksemme kevään kalpeita säteitä, laitetaan kaappiin, voideputkilot avataan, terrakottakansa vaeltaa kaduilla. Ystävä, jonka tulen tuntemaan vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kertoo, etteivät he saaneet hankituksi ruskettavia voiteita, kauppalassa ei ollut sellaisia turhuuksia. He kiipesivät talon peltikatolle, lähemmäksi aurinkoa.

Junan ikkunan ulkopuolella aurinko kulkee kilpaa kanssani. Edessä istuvan naisen ranteiden korut kilisevät, kun hän nostaa pienen cava-pullon huulilleen. Ylähuuli on rypytetty laskoksille. Minun on jano. Lasken kynän kädestä, suljen muistikirjan, suljen silmäni, jätän ikuisen nuoruuden edelliselle asemalle.

Advertisements

28 Responses to Terrakottaa

  1. Sirpa says:

    ”Parasta ennen päiväys” on mennyt umpeen jo aikoja sitten ja ”viimeinen käyttöpäiväkin” lähestyy…;)
    Tämän kokovartalokerrastoni voisin vaihtaa pari numeroa pienempään, siinä oikenisi suurimmat rypyt ja vekit ;DD

    Niin, että haikailenko nuoruutta ja rusketusraitoja…en, mutta lämmöstä tykkään.!

  2. Sami Liuhto says:

    Mietin juuri äsken terrakottaa.

  3. laiskuri says:

    Kukapa haluaisi elää ikuisesti? Hulluksi tulisi kumminkin. Ei totta maar. Kun vain joskus pääsisi suorilta jaloin.

    Hieno tunnelmallinen kuvaus. Pitäisköhän kumminkin harkita junassa matkustamista? 😉

  4. Millin says:

    Mikähän siinä rusketuksessa on niin ihmeellistä. Nuorena pidin pitkähihaista puseroa, etten vaan ruskettuisi, -huonoin tuloksin.

  5. Maarit says:

    Minä en tienny ruskettavista voiteista mittään, ennenku tää nykynen äijä kerto vahingossa käyttäneensä semmosta. Penskana oli heinäpelto-kasvimaa rusketus, nykyään on semmosta vahinkorusketusta 😀

  6. arleena says:

    Mukavia tuokiokuvia muistoista. Solariumin minäkin muista, vaan en koskaan käynyt siinä. Rusketuttiin pienen alppivalolampun edessä, sekin toimi aika hyvin.

  7. Äijä says:

    Tärkeintä on se, että elää onnellisena eikä kummittele kuoltuaan. (V. Huovinen)

  8. Elegia says:

    Kauniisti kirjoitettu asemasta, joka jäi taakse. Se juna meni jo, niin.

    Minäkin olen kokeillut itseruskettavaa, kun erään kerran nuorena halusin kokeilla, miltä rusketus näyttäisi päälläni. Minuun kun ei tartu kuin pisamat ja rusketus on kellertävää likaa.

    Itserusketus olikin sitten oranssia, sitä terrakottaa. Ei tarvinnut mennä ulos vähään aikaan. 😀

  9. Aino says:

    Hui! Nuorena olin minäkin vesikelloilla, vahingossa kun niin kovin tuli kalaa, ettei huomannut, mitä aurinko teki sillä aikaa. Koska olen kovasti kalpea, kokeilin solariumiakin, niin että paloin siinä. Silloin lääkäri ripitti minua, että koitahan nyt vaan pysytellä erossa kaikenlaisesta auringosta. Niinpä, se on vain maidossa kylvettävä. Aurinko ja minä, me emme vaan tule toimeen!

  10. Tykkään kauniista muistikirjoista.

  11. wordsbyirma says:

    Viimeinen lause on Nobelin arvoinen! Ei ole kivaa omistaa iho, mikä palaa kun vain auringolle vilauttaa.

  12. hpy says:

    Miksi niin moni meista juoksee ikuisen nuoruuden perassa?

  13. sirokko says:

    On se kumma kun ihminen haluaa aina olla muuta kuin on. Täällä ruskeiden ihmisten maassa valkoisuus on valttia, jee, olen ainakin yhdessä asiassa ihan huippua!

  14. Hanna-Riikka says:

    Minä kirjoitan käsin kahviloissa, lääkärien odotushuoneissa jne. En juuri kotona. Käteni kipeytyvät kynän pitämisestä huomattavasti enemmän kuin naputtelusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: