Onneksi ei ole kiire
27 elokuun, 2013 30 kommenttia
Kiitos kaikille hyvän voinnin-toivotuksista tuohon edelliseen kirjoitukseeni. Kiitos myös ystäville, jotka tekstiviestein ja meilein ovat kysyneet vointiani, kun minusta ei ole kuulunut mitään.
Lääkäriltä sain kaksi piikkiä, olivat melkein niitä perinteisiä viimeisiä. Sivuoireet olivat hulppeat, kuumetta, särkyä, jatkuva oksentelu kahden päivän ajan. Neljäntenä päivänä imin suolat suolapähkinöistä. Pähkinät syljin pois. Viidentenä päivänä sain jo nielaistua muutaman pähkinän ja kolme mustikkaa.
On aika kevyt olo.
Könyän kyynärsauvan kera sen minkä jaksan. Hitaasti, eikä aina niin varmasti.
Onneksi ei ole kiire.
Mietin missä lienet, ’plokkauksia’ ei näkynyt, no nythän selvisi. ❤
Selvis, Roosa.
Kipu ei kysy koskaan lupaa. Jaksamista toivotan ja jonkin muun ratkaisun kuin käynnit ensiavussa. terv. Samassa veneessä olija.
On aika keikkuva vene, Liisa 😦
HUH! (tässä mies joka ei erota faktaa fiktiosta) 😦 Lähetän energiaa…!
Sama tauti itselläni, Eljas, päässä fakta ja fiktio sekoittuvat usein. Välitettavasti tämä oli ny sitä fakta-osastoa.
Koetan siirtyä taas tuonne fiktion puolelle, siellä on mukavampaa.
Hemmetti, oon kyllä tosi pahoillani…
Tuosta ei pääse kuin parempaan. Tsemppiä!
Ink, tsemppiä myös itsellesi kuntoutukseen!
Kiitoksia. Kuntoutus loppuu parin päivän päästä, palaan kovassa vireessä kotiin 🙂
Voi kurjuus 😮 Eikö selkäsi jo kerran leikattu? Onko nyt seuraava välilevy, vai mikä oikein on vikana? Sitä ei tajua, kuinka paljon selkää tarvitsee, ennen kuin tulee jotain tällaista.
Voimia sinulle ja minäkin välitän parantavaa energiaa 🙂
Jep, leikattiin kolme vuotta sitten. Tämä tällä kertaa on eri puolella. Pah.
Halauksia ja voimia paranemiseen!
Kiitos, Millin.
Onneksi ruoka kuitenkin jo maistuu…edes hiukkasen. Voimia ja lämmin halaus!
Sirpa, onneksi maistuu, alkoi olla jo vähän turhan hutera olo senkin takia.
Paranemisia ja voimia sinulle 🙂
Kiitos, Ritva.
Oi parene pian ❤
Pikku hiljaa, Kaari.
Kuulostaa kyllä aika hirveältä. Oma selkäjuttuni ei ole lähelläkään tuota. Toivon sinulle ystäväin nousevan auringon myötä helpotusta ja paranemista! Tämä postauksesi antoikin vastauksen emaliini….
Kiiris, kiitos.
Peikolta karvainen pöö sinne kaveriksi.
Karvaiset kaverit ovat namuja, Peikko!
Jos voisin, puhaltaisin pipin sinulta pois. Lähetän voima-ajatuksen tervehtymiseksesi.
Olipa ihana, lämmin puhallus, Aimarii!
Ikäviä juttuja – vaan onneksi olet paremmalla puolella jo.
Kiitos, Arleena.
Sanon pohojalaasittaan, no voi sun rumaanen, minkä teki! Voi hyvänen aika sua kultapieni, mä simppailen täällä kipeiden pehmytkudosteni kanssa (polven sivustassa) ja sulla tommonen kokemus. Tästä ei taas ole kuin suunta vain ylös, pienin askelin. Isosti halaten ja voimansiirtoa harjoittaen!
Ääh, minulla on polvissa rustontehmentymäsairaus, joten TIEDÄN kipusi, ei kivaa!!!!