Koiranputkia kastelen

 

 

Syö renttu ruususi,
haisevat horsmasi.
Poveltani pudotan,
laaksoon sinut upotan.
Liljan kukkaan tukehdu,
mullan alle rusennu.

Koiranputkia kastelen,
lempikukkia suutelen.

 

 

 

 
***

Runotorstain 292. haaste lempikukka

 

 

 

 

 

Mainokset

18 Responses to Koiranputkia kastelen

  1. Ari says:

    Säväyttävä, Kiitos Susu!

  2. erikeeper says:

    Tää on raaka ja kova! Niin pitääkin joskus.

  3. arleena says:

    Tulenkatkuinen runo, sellaista se on elämäkin joskus.

  4. isopeikko says:

    Hmm… aika vahva. Lisäksi sen voi lukea ainakin kahdella tavalla, molemmat vahvasti. Peikosta kyllä näyttää, että tuossa runossa revitään hiuksia 🙂

  5. Amalia says:

    Onneksi renttu ei tiedä sitä lempikukkaa 😉

  6. laiskuri says:

    Äiti antaa takaisin rentulle oikein isän kädestä.

    Tässä oli vauhtia ja hurmaa.

  7. Äijä says:

    Ilmeisesti sana ”anteeksi” on kärsinyt pahan inflaation. Niin käy toki sangen usein.

  8. Uuna says:

    Mainiota intertekstuaalista keskustelua laulun kanssa. Hyvä vastaus laululle ja haasteeseen 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: