Kirsti Ellilä: Majavakevät sekä Johannes ja Jura

 

hilla, johannes ja jura

 

Tämän vuoden alussa Kirsti Ellilä sai Arvid Lydecken-lastenkirjapalkinnon teoksestaan Majavakevät (Karisto, 2012). Majavakevät on huikea tarina Hilla-tytöstä, joka henkeen ja vereen puolustaa Suomeen tulleiden Kanadan majavien oikeutta olla ja elää rauhassa. Hillassa on samanlaista anarkiaa kuin Pepissä, myös muinaisten Tiina-kirjojen Tiinan sähäkkyyttä.
Kirjan voi lukea kannanottona siihen, mitä on olla muukalainen, miltä tuntuu, kun ei ole täältä kotoisin, miltä tuntuu kaiken aikaa puolustaa oikeutta olemiseensa. Voiko elää rauhassa, onko tämä paikka koti, pysyvä ja turvallinen?
Kirjassa on ripaus maagisrealistisuutta, ei kuitenkaan liikaa. Kirja on hauska, siinä on huumoria ja tilannekomiikkaa, joka vetosi ainakin minuun. Pidin siitä, että en ennakolta pystynyt arvaamaan juonen käänteitä. Kirja sopii ala-asteikäisille, pienemmille myös ääneen luettuna, vaikka onkin paikoitellen aika jännittävä.
Kirjan kannen ja sisäliepeet on kuvittanut Kirsi Haapamäki. Kirsin tummanpuhuva viiva on pehmeää ja levollista.

Kirsti Ellilän uusin lastenkirja Johannes ja Jura (Karisto, 2013) ilmestyi elokuussa. Kirja kertoo dinosaurus Jurasta, joka miljoonien vuosien ajan on asustanut ihmisten keskuudessa. On uskomatonta, mutta kai hyvinkin tavallista, että ihmiset eivät näe sitä mikä on lähinnä heitä. Ja koska ei näe, ei voi uskoa.
Jura kerää tyhjiä pulloja ja tölkkejä, palauttaa niitä kauppaan, syö jätteitä porttikäytävistä ja katujen varsilta. Jura on tottunut olemaan näkymätön ihmisille, mutta eräänä päivänä hän tapaa Johannes-pojan.
Kirja on paikoitellen haikea, Kirsti maalaa sanoillaan surullista maisemaa, mutta onneksi kurjuus ei jää päällimmäiseksi tunteeksi kirjaa lukiessa. Kieli on kaunista, viipyilevääkin. Olisin toivonut, että kirja olisi ollut hieman pidempi, nyt tuntui, että lopetus oli typistetty liian pieneen tilaan verrattuna kirjan alku- ja keskiosien pituuteen.
Pidin siitä, että kirja sijoittuu kaupunkiin. Urbaani ympäristö on hyvä paikka tarinoille.
Voisin kuvitella, että Johannes ja Jura vetoaa sekä tyttöihin että poikiin, ala-aste- ja päiväkoti-ikäisiin.
Tämä kirja on kuvitettu, kuvittajana Loviisa Raussi. Kuvat ovat värimaailmaltaan kauniita, lempeitä muistuttaen perinteisiä satukuvituksia.

Minua paremmin Kirsti kertoo itse kirjastaan ja sen synnystä näillä sanoin.

 

 

 

 

Advertisements

6 Responses to Kirsti Ellilä: Majavakevät sekä Johannes ja Jura

  1. kiiris says:

    Onnea uudelle kirjalle ja kuvittajalle!

  2. isopeikko says:

    Peikkokin tykkää tarinoista. Se käy välillä kirjastossa ja hipelöi siellä kirjoja. Joskus niiden tarinat tarttuvat peikon ajatuksiin ja kasvavat kummallisiksi jutuiksi 🙂 Seuraavaksi se menee ja katselee nua kirjat 🙂

  3. vilukissi says:

    Kiitos kirjavinkistä! Olit tehnyt ihanat rannelämmittimet! Minä tein hiukkasen erilaiset, mutta samoilla linjoilla, oikein nauratti, että olimme kierrättäneet aivojamme samassa tahdissa. Mä en ymmärtänyt laittaa väriä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: