Nimetön

 

linnunrata-001

mixed media pahville, akryyli, 24 x 32

 

Haluaisin riisua kuvista, tauluista nimet pois. Nimi ohjaa katsojaa liikaa, kaventaa näkemistä. Nimissä on selittelyn makua.

En pidä selittelystä kirjoittaessanikaan. Rivien välit pitää olla suuret, väljät, lukija löytää rivien väleistä omansa.

Olen ihmetellyt taiteilijoiden teoksia, jotka on nimetty Nimetön 1, Nimetön 2. Ennen se ärsytti minua, koska olin perfektionisti ja kaiken piti olla oikein, järjestelmällistä ja vankasti hallittavissa.

Enää se ei ärsytä.

 

 

***

Kiitos Andylle inspiksestä.

 

 

 

 

Advertisements

18 Responses to Nimetön

  1. Sirpa says:

    Tuo on ihan totta. Nimetöntä teosta katselee avoimemmin silmin, ja ehkä vielä tarkemmin…
    Toivottavasti räntäsateen uhka on vielä kaukana tulevaisuudessa. :))

    • susupetal says:

      Sirpa, ei räntää vaan aurinkoa, aurinkoa!
      Tuosta nimettömyydestä voi tietenkin olla monta mieltä, ja jos mieli on avoin, ei kait nimi haittaakaan.

  2. harakka says:

    Se onkyllä totta, mitä’ sanoit.
    Jos taululle on valmis nimi, niin katsoo sitä vain sillä silmällä, mitä nimi antaa katsoa. Mutta jos siinä ei ole nimeä, voi nähdä paljon enemmän erilaista ja erilaisa kuvia, ihan kaikkea.
    Voi antaa mielikuvitukselle vallan.

    • susupetal says:

      Oma kokemus katsomisessa/lukemisessa on se tärkein, Harakka. Minusta on mielenkiintoista aina kuulla, miten monta erilaista tulkintaa kuvat herättävät eri katsojissa.

  3. Kiiris says:

    Tismallensa samaa mieltä olen kanssasi tuosta nimeämisestä. Joskus ihan ahistaa kun yrittää väkisin keksiä jonkun älyisen nimen. Parempi ilman. Nimetköön katsojat sen mukaan kuin näkevät, jos näkevät.
    Minä näen tässä yön tyrskyt myrskyt tunnelmaisena, pelottavana. Mutta en edes yritä nimetä.

    • susupetal says:

      Kiiris, on varmaan ihmisiä, joille nimi voi olla lähtökohta, kyllä itsekin olen joskus maalannut/kirjoittanut sen pohjalta, mutta yleensä nimien keksiminen on niiiiiin työlästä.

  4. sirokko says:

    Minulle on oikeastaan sama. Katson kuitenkin ensin taulun omin silmin ja sitten nimen. Usein sen jälkeen saa ruveta katselemaan vielä toisen kerran, että löytää myös taiteilijan ajatuksen. Minusta on kiva tietää mitä tekijä on mielessään ajatellut, olen sillä tavalla utelias. Toisaalta ymmärrän nimettömyydenkin, samalla tapaa kuin runon otsikko on johdatteleva, mikä kyllä ärsyttää minua, koska sitä on vaikea olla näkemättä.

    • susupetal says:

      Tuo on totta, Sirokko, näkeminen monipuolistuu, kun tekee sinun tavallasi. Ja onneksi etenkin näyttelyissä taulujen nimet ovat niin pienellä präntillä, ettei ole edes pelkoa näkemisestä!

  5. Millin says:

    Nimetön kuulostaa kovin tylsältä, mutta kun sen noin selität niin alan ymmärtää. Nimi kyllä johdattaa katsojaa. Tätäkin maalaustasi voi vain ihailla, ei kaipaa nimeä.

  6. Liplatus says:

    En anna nimen hallita katsoessani tauluja. Ensin katson antaumuksella miten taulu puhuttelee.
    Lopuksi voin uteliaisuuttani tutkiskella nimen ja taulun yhteen sopivuutta, miellettä miten taulun tekijä on nähnyt/haluaisi kertoa.

    En kylläkään kaipaa välttämättä nimeä taululle.

    Tummaa alakulon lumetonta marraskuista tunnelmaa välittyy tästä työstä.

  7. arleena says:

    Maalaukset avautuvat katsojalle värien ja muotojen kautta juuri niin miten katsoja itse ymmärtää näkemäänsä. Näin näen itse eikä nimellä ole merkitystä. Hieno teos kuvassa.

  8. emmä says:

    Vaikuttava nimetön. Marraskuinen tuntu.

  9. lepis says:

    Who wants to be nimetön!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: