Kuolema ilmoittaa online

 

 

Serkku soitti, kertoi, että enon vaimo on kuollut. Oli lukenut sen enon pojan facebook-seinältä. Pitäisi varmaan rekisteröityä faceen, voisi käydä lausumassa osanoton ja toivottaa voimia ja jaksamista.

On se kätevää, kun voi yleisesti jakaa tuollaisia tapahtumia. Ennen piti ottaa puhelinmuistio ja soittaa läpi sukulaiset, ystävät ja muut, jos joku perheestä kuoli. Olihan se rasittavaa, puhua ihmisten kanssa. Toista se on nykyään, online kaikki hoituu niin kivasti ilman henkilökohtaisia kontakteja ja aikaa säästäen.

Sen verran tätä online-hommaa pitäisi kyllä kehittää, että jos naamakirja, twitter, blogit tai muut härpäkkeet eivät päivity muutamaan päivään, hälytys lähtisi vaikka online-vartijoille, jotka tulisivat katsomaan, ettei kroppa ole alkanut haista. Niin monihan pelkää juuri sitä, että kuolee, eikä kukaan löydä ruumista pitkään aikaan. Ikään kuin se nyt itselle siinä vaiheessa olisi ongelma.
Naapureille pikemminkin.

Oma kuolema pitäisi kyllä voida päivittää reaaliajassa. Voihan sitä tietysti tappaa itsensä ja kertoa siitä etukäteen, mutta jos mieli muuttuu tai ei sattumalta onnistukaan itsemurhassa, niin onhan se noloa jakaa virheellistä tietoa. Sitä paitsi, jos tällaisia susi-susi-päivityksiä tekee usein, niin voimia- ja jaksu-peukutukset tyrehtyvät kokonaan, seuraajat vähenevät ja sitten sitä on ihan yksin.

Enon poika ilmoittaa kuulema sitten facessa, koska hautajaiset ovat ja missä. Tuskin hautaaminen tapahtuu online, vaikka mistä minä sen tiedän. Live-streaminähän sen kyllä voisi toteuttaa.

 

 

 

 

Mainokset

30 Responses to Kuolema ilmoittaa online

  1. sini says:

    Voi tuo on niin totta, -valitettavasti! …itselleni (suvussa)on sattunut samantapaisia asioita joista on ilmoiteltu naamakirjassa jossa MINÄ en ole enkä mene! Olen valinnut fasettoman elämän ja jään siten paitsi monen ihmisen ”kuulumisista!” Eipä tuo haittaa!

  2. kiiris says:

    Uh, voisi olla hieman henkilökohtaisempaa kuolemasta ilmoittaminen, mielestäni….

  3. Polga says:

    Niin… eräänä yönä tässä mietin, miten lopettaa itsensä ja laittaa blogi päivittymään erinäisin kirjoituksin ja jossain vaiheessa ilmoittaa, että olisi syytä hälyttää partio paikalle poistamaan jätteet…
    Naamattuun en edelleenkään mene, mutta blögiäni en aio jättää 😉

    • susupetal says:

      Joo, voihan sitä ajastaa vaikka kuinka pitkälle noita kirjoituksiaan, Polga. Toisaalta, jos pitää henkilökohtaisesti yhteyttä johonkuhun, niin partio voi tula aikaisemmin, jos ei ilmoittele itsestään mitään.

  4. Tiina says:

    Tästähän ei kovin kauaa ole, kun luin juttua jonkun australialaisen supermallin (tms.) kuolemasta. Joku läheinen oli huolestunut hänestä, koska hänen Twitter-tilillään ei ollut ollut toimintaa muutamaan tuntiin. En muista mikä se aika tarkalleen oli, mutta alle vuorokausi kuitenkin. Eikä huoli edes ollut turha.

    Itse joskus aikana ennen blogeja mietin, että kuinkahan kauan sitä saisi maata kuolleena kotona ennen kuin joku huolestuisi. (Ei sillä, etteikö minulla olisi läheisiä, mutta ei niidenkään kanssa päivittäin tullut/tule pidettyä yhteyttä). Silloin, kun bloggasi päivittäin, niin varmaan joku olisi huolestunut melko nopeastikin. Nythän blogi päivittyy silloin kun jaksaa, mutta huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja. 😉

  5. arleena says:

    Näyttää menevän sukulais- ja ystäväkontakkkktit vain linjoille. Voi jopa vahingossa tökätä tykkää nappia ja jälkeen päin huomaa, että tuli tökättyä suru-uutisen kohdalla tykkää nappia.
    Kuka sitä selitystä uskoo että vahingossa, uskovat että olipa se vahingoniloa.
    Itsemurhan epäonnistuessa taas kukaan ei usko, että tosissaan se oli, pelleilee vaan.
    Linjoilla pitää olla tarkkana.
    Minäkin olen miettinyt, miten blogin saa linjoilta pois, kun bloggaajaa ei enää ole olemassa.
    Kai sinne voi joku käydä kommenttilootaan surumerkin tekemässä.

    • susupetal says:

      Arleena, joo, se tykkäämisnamikka tuntuu olevan aika herkkä!
      Pitää kait antaa blogin yms. tunnukset jollekulle, joka voi ilmoitella kuolemasta.

  6. Jael says:

    Hieman ahdistavaa että se noin ilmoitetaan ,tuntuu vähän kylmältä…

  7. Maarit says:

    Meillähän lähisuku kokontuu vain hautajaisiin. Esim. serkkujen tai muitten kuolemista kuulee sitten myöhemmin ja tavallisesti mietitään, mihin, minkä ikänen, mikä oli vaimon/miehen nimi, montako lasta. Läheisiäkö?

  8. Millin says:

    Montako hautajaista on jäänyt huomaamatta kun en ole facessa? Entä synttärit tai häät?
    Bloggerissa mahdollista tehdä nettitestametti, ei jää blogin kummittelemaan sitten jos ja kun….

  9. vilukissi says:

    voi jestas…niin TOTTA!

  10. sirokko says:

    Aika hurjaa. Minäkään en ole halunnut naamakirjaan. Jos ei suku ymmärrä soittaa tai laittaa tärkeitä viestejä sähköpostiin, niin ei sitten ole niin tärkeitä ne sukulaisetkaan. Tosin nykyään monet haluaa kuollakin kaikessa hiljaisuudessa, läheisen serkkuni lähdöstäkin sain kuulla kautta rantain vasta pari kuukautta tapahtuman jälkeen, halusi lähteä vähin äänin.

    • susupetal says:

      Nuo hiljaiset hautajaiset tuntuvat nykyään olevan se suuntaus, Sirokko. Jokainen tavallaan ja onhan se halvempaakin, sillä hautajaiset tulevat maksamaan muutenkin paljon.

  11. BLOGitse says:

    Vai näin…en ole enää naamakirjassa enkä aio mennä takaisin, monestakin syystä. Aikuisista ihmisistä on tullut 7lehden kotitoimittajia juoruillaan ja tyhjänpäiväisillä viesteillä, siis minun mielestäni.
    Yksi päivä kuuntelelin radiosta somehypetystä. Itselläni huuma on mennyt ohi – kun yritykset mainoksineen tulee kehiin oikein massoittain, niin minä ainakin hiivin takavasemmalle. Ei kaiken tarvitse olla kaupan! Mutta nyt fb kerää sitten fyrkat tavisten hautajaisilmoituksista – ennen fyrkka meni hesariin, ainakin kuvaannollisesti!

  12. Elegia says:

    Hauska pakina.:D Onneksi omassa lähipiirissäni kuolemat sun muut hoidetaan edelleen privasti eikä seinällä. Itse kyllä tykkään höpötellä Naamakirjassa; usein se on sellaista ”kahvipöytäjutustelua” ja hulluttelua. Minulle se on tärkeää, koska en voi sitä suurimman osan kanssa livesti harrastaa kuin harvoin.

  13. Alkaa olla jo face to face keskustelussa toi naamakirja, joo mä luin jo naamakirjasta. Onhan toi some kuolemankin jälkeen elännyt omaa elämää joillain ihmisillä.

  14. emmä says:

    Jaksuhaleja ja hymiöitä kommentteihin noihin kuolemanilmoituksiin. Aika koleaa.

  15. laiskuri says:

    Nykyajan kaveruutta. Somessa? Onko sitä? Vai onko tämä vain laiskuutta?

    Jokatapauksessa. Minäkin kompastuin määrättyjen asioiden takia naamakirjaan. Omalla nimellä kaiken lisäksi???!!! Huh!?

    Siis olen edelleen hengissä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: