Trendeissä mukana

 

liina

sisäinen mummouteni

Olen aina vihannut käsitöiden tekemistä. Olen myös inhonnut askartelua. Olin se iso, paksu tyttö luokan takapenkissä, jonka hikisissä käsissä pyöreäksi tarkoitettu, virkattu pannulappu suureni ja suureni valtavaksi palloksi. Istun siellä, virkkaan ja virkkaan ja pelkään, että opettaja huomaa ja suuttuu. Yritän kutistua ja sitä mukaa kun pienenen, nuhraantunut pannulappu paisuu.

Seison luokan edessä, jonne opettaja on minut kutsunut. Hän purkaa virkkuuni, kertoo samalla, miten käsitöitä ei tule tehdä. Kukaan ei naura, sillä siihen aikaan kansakoulussa ei naurettu. Luokissa tunnettiin vain pelkoa, häpeää ja syyllisyyttä.

Jätin käsityöt vuosikymmeniksi, tein vain pakolliset käsityötunnit oppikoulussa, mutta useimmiten minut heitettiin ulos luokasta, joten en joutunut paljon kärsimään. Vasta viiden vuoden ajan olen vapaaehtoisesti tarttunut taas käsitöihin ja koukuttunut. En osaa lukea neuleohjeita ja jos näyttää siltä, että menee pieleen, puran tekeleen ja aloitan uudestaan. Virkkasin keväänvihreän liinan, käsityölaji, jota en koskaan uskonut tekeväni. Valitettavasti pöytä on kaaoksen vallassa, ei sinne mahdu liinaa. Nyt se roikkuu sohvan selkämyksellä ja tunnen löytäneeni sisäisen mummouteni. En osaa vielä sanoa, pidänkö tästä tunteesta.

pöytä

tunge nyt tänne sitten vielä joku liina

Askartelu on aina ollut tuskaa. En vaan hallitse kolmiulotteista maailmaa, sormeni ja aivoni eivät tee yhteistyötä. Minulla on järkyttävä määrä ideoita, mutta ei taitoa toteuttaa niitä. Ehkä se on hyvä juttu. Aika ja voimat eivät riittäisi kaiken tekemiseen.

Haasta itsesi, poistu mukavuusalueeltasi, ole superihminen. Päivän trendejä, muotimantroja ja minähän toteutan niitä. Liimailin eilen erilaisia koruja ja onnistuin liimaamaan superliimaputkilon peukalooni kiinni. Juuri tämän takia en pidä askartelusta, minulle käy siinä aina jotenkin oudosti. Liuotin peukaloa kuuman veden alla, koetin irrotella putkiloa. Hah, eikun lisää kuumaa vettä, putkilon hivuttamista, sattui ihan kiitettävästi. Nyt putkilo on vapaana ja peukalon päässä palkeenkieli. Tuttua. Lopun iltaa, liimattuani kaikki kiinnitystä vaativat sormukset, rintakorut ja muut, rapsuttelin kuivunutta liimaa sormenpäistä, kyynäräpäistä(?), ranteista. Käytin erilaisia liuottimia, rasvasin kirvelevää nahkaa.

Joo, askartelu ei sovi minulle. Kuitenkin teen sitä, kuten myös käsitöitä. Tekeminen pitää ajatukset kurissa, häätää ahdistuksen muualle, pitää minut edes tämän verran järjissäni. Olen viime aikoina ollut enemmän pois tietokoneen ääreltä kuin aikaisemmin. Olen tekemässä jotain muuta. Se tuntuu hyvältä, vaikka välillä ihoon koskeekin.

liima

siis mitä minä teen näillä…

 

 

 

 

Mainokset

16 Responses to Trendeissä mukana

  1. Amalia says:

    Askartelet niistä jotain 😉 Harjoitus jne….

  2. kuvittelija says:

    Susu todella hieno liina!

    Nyt on pakko sanoa, veit ajatukset päästäni (jos siellä nyt mitään ajatuksia on) Kauhulla muistan vieläkin koulun käsityötunteja, ”kuinka voit olla niin huono käsitöissä, kun sisaresi on niin hyvä.?”

    No nyt teen, virkkaan, ompelen, neulon, piirrän ja askartelen. Olen liimannut vaatteet, sormet, ja kyynärpäät. Nyt vasta tajuan, kaikkinainen puuhastelu estää minua ajattelemasta liikaa.

    • susupetal says:

      Kamalaa, Kuvittelija, ei ollut tarkoitus tyhjentää päätäsi! Hus, hus, laitan ne äkkiä takaisin!

      Ahkerat kädet estävät joutavat ajatukset, niin kai se menee.

  3. Jael says:

    Upea liina,olet kyllä tosi taitava.Minä tein muistaakseni toisella luokalla sukkaa kokonaisen vuoden ja sain kuulla siitä….kun muut ehtivät tehdä paljon nopeammassa tahdissa.Ja satutin sormeni ompelukoneen neulalla enkä enään suostunut koskemaan konetta..Nyt vain kudon ihan perusjuttuja,ja joskus maalaan jotain.

  4. arleena says:

    Voisin kirjoittaa täysin samoin omasta taipaleestani käsitöiden ja askartelun ihmeellisen maailmaan. Olen harrastanut niitä vasta reilut 2 vuotta. Olen yllättänyt itseni monta kertaa.
    Jotenkin kutominen, virkkaaminen ja kirjonta kumpusi jostain kaukaa pääkoppaani, olenhan totettanut niitä kansakoulussa viimeksi. Oppikoulussa ei ollut käsitöitä.

  5. Maarit says:

    Kesäinen liina ja kauniisti virkattu! Minä en muistaakseni oppinut koulussa muutakuin parsinnan ja sukan kantapään. Minulle ei tullut pakollista taukoa, kun yritin räpeltää aina jotain, et ois saanu uutta. Enkä voi sanoa, että olisin paljonkaan kehittynyt taidoissani!

  6. sirokko says:

    Itsensä haastaminen on hieno juttu. Minulle on käynyt käsitöiden kanssa päinvastoin, nyt en enää saa mitään aikaiseksi ja kaikki vähäiset taidotkin on jo unohtunut, se lyhytkestoinen kärsivällisyyskin kokonaan kadonnut. Siksipä tyttären kanssa haastetaan itsemme kerran kuussa saamaan aikaan jokin uusi juttu, askartelu tms, jota ei olla ennen kokeiltu. Saamattomalla pitää aina olla joku persuksiin potkua antava motivaatio.
    Mutta sinähän olet aina tekemässä jotain, askarrellut korujen kanssakin jo vaikka kuinka kauan! Päästä vaan sisäinen mummoutesikin valloilleen, hienoa jälkeä syntyy!

    • susupetal says:

      Vau, hieno juttu sinulla ja tyttärelläsi, on varmaan mukavaa. Ei tarvitse olla edes vieri vieressä, kunhan motivaatiota vaan löytyy. Ja sinulla kyllä on ihanan hullua luovuutta, Sirokko, olen huomannut sen blogissasi.
      Noita koruja olen tehnyt nelisen vuotta, niiden tekemisessä en ole kyllä yhtään kehittynyt, inhottavan pikkutarkkaa näpertämistä.

  7. Hanna-Riikka says:

    Minäkin olin Juuri Se Tyttö. Mukavaa kuulla, että muutkin meistä ovat aikuisiällä päässeet lapsuuden sadististen käsityöopettajien ja koululuokkien ahtaiden seinien kirouksesta. 😉

    • susupetal says:

      Meitä Noita Tyttöjä tuntuu olevan aika paljon, kokonaisia sukupolvia, Hanna-Riikka. Onneksi jossain vaiheessa muuttuu Naiseksi, joka osaa ja tekee, vaikka ei aina onnistuisikaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: