Kun et enää muista

 

wallander

 

Vuonna 2013 ilmestyi Krister Henrikssonin näyttelemän Kurt Wallander-elokuvien kolmas ja viimeinen sarja. Elokuvasarja sisältää kuusi elokuvaa: Rauhaton mies, Kadonnut, Petos, Kaipaus, Tuhopolttaja ja Surulintu.

Näyttelijä Rolf Lassgård on esittänyt Wallanderia yhdeksässä elokuvassa vuosina 1994-2008, pidin noista leffoista aluksi enemmän kuin Henrikssonin Wallanderista. Nyt puntit taitavat olla aika tasan miesten välillä. Pohjois-irlantilaisen Kenneth Branaghin Wallander ei iskenyt minuun laisinkaan. Wallander ei vaan puhu englantia, ei.

Vaan Henrikssoniin ja ensimmäisiin kolmeentoista elokuvaan, jotka kuvattiin parin vuoden aikana 2005-2006. Sarjan ensimmäinen leffa Ennen routaa perustuu Henning Mankellin samannimiseen kirjaan. Loppujen kahdentoista elokuvan pohjalla on Mankellin novelleja, kirjoitettu varta vasten näitä elokuvia varten.

Ensimmäisessa osassa yhtenä päähenkilönä on Wallanderin tytär Linda, jota esitti Johanna Sällström. Sällström teki itsemurhan alkuvuodesta 2007. Ola Rapacen esittämä poliisi Stefan Lindman, kolmas päähenkilö ensimmäisessä sarjassa, ei myöskään enää esiinny myöhemmissä elokuvissa. Ensimmäisen sarjan koskettavin elokuva on viimeinen, Salaisuus, ei vähiten juonensa vaan myös Johanna Sällströmin pohjattoman surullisten silmien takia.

Toisen Wallander-sarjan kolmetoista elokuvaa kuvattiin vuosina 2009-2010. Sällströmin tilalle ei haluttu palkata toista näyttelijää, joten tässä sarjassa Wallanderin tyttärestä ei puhuta. Lena Endren näyttelemä syyttäjä Katarina Ahlsell kysyy Kurtilta, onko tällä lapsia. Wallander ei vastaa, pöydällä näkyy valokuva kehyksissä, kuvassa on Johanna Sällström.

Tämä toinen sarja ei oikein iskenyt minuun. Mukaan tuodaan kaksi aika vähäkarismaattista poliisikokelasta, Isabelle ja Pontus, eivätkä he onnistuneet herättämään mielenkiintoni. Henriksson kyllä syventää tässäkin sarjassa Wallanderin hahmoa, Wallanderin umpimielisyys, itsepäisyys, ahdistuneisuus ja kohtuullisen kömpelöt sosiaaliset taidot piirtävät tästä surullisen hahmon poliisista hyvinkin koskettavan kuvan. Onneksi Wallander pääsee vihdoin asumaan meren rannalla koiransa Jussin (nimetty laulaja Jussi Björlingin mukaan) kanssa.

Wallanderin tytär Linda on jälleen mukana kolmannessa sarjassa. Olin hieman epäluuloinen asian suhteen, mutta Charlotta Jonsson tekee vähäeleisen ja vahvasti läsnäolevan roolisuorituksen. Mukana ovat myös läpi kaikkien filmien kulkeneet tutut: Martinsson, Svartman, Nyberg, Ebba ja upean Stina Ekbladin esittämä kuolinsyytutkija Karin Linder.

Mukana on myös Alzheimer, joka nousee viimeisen sarjan johtoteemaksi. Vaikka elokuvissa on tietenkin rikoksia, ne eivät pidä yllä mielenkiintoa sen kummemmin kuin keskivertojuonet. Sen sijaan Henrikssonin pienieleinen tulkinta Alzheimerin tautiin sairastuvasta ja unohdukseen vajoavasta Wallanderista on elokuvien parasta antia. Mankellin romaani Rauhaton mies, se viimeinen kirja Wallanderista, oli kurkkua kuristava lukukokemus aikanaan. Samanlaisia tuntemuksia herättävät nämä viimeiset elokuvat. Wallander on poissa.

Näitä leffoja saa verkkokaupoista, maksavat muutaman euron kpl. 

 

 

 

Advertisements

14 Responses to Kun et enää muista

  1. Äijä says:

    Minä olen pitänyt Wallandereista, lukuun ottamatta sitä brittien tekemää, se ei vain yksinkertaisesti toiminut.
    Täytyykin tsekata tuo viimeinen sarja.
    Ja kyllä, minuun on myös tehnyt vaikutuksen Johanna Sällströmin pohjattoman surulliset silmät. Aina kun ajattelen häntä, minulle tulee surullinen ja paha olo. Vaikka hänen kaltaisiaan on ympärillämme, vielä keskuudessamme, jos kuinka ja paljon.

    • susupetal says:

      Joo, Äijä, ei vaan kestä kuunnella, kun Nyberg lausutaan naiböörg niinsä brittiversioissa.

      Masennus on musta aukko, tuttu kuilu, helppoa ymmärtää Johannaa.

  2. Amalia says:

    No olenpa nyt mokannut, kun on nämä kuvat jäänyt näkemättä, vaikka ne tuli telkasta äskettäin. En oo kyllä lukenutkaan yhtään Mankelin kirjaa. Täytyy paikata aukko.

  3. Rolf Lassgård on minunkin suosikki, miehessä on karismaa ja mielestäni vetää paremmin ton roolinsa.
    Noi kyllä pitää katsoa aika järjestyksessä koska niissä on noi roolien henkilökohtaiset tarinat jotka eteenee jaksoittain. Joka voi haittaa katsomista, itseä kylläkin.

  4. Kiiris says:

    Katsoin juuri elokuvan Ennen routaa. Pidin.

  5. Elegia says:

    Minen ole näitä Wallandereita koskaan katsonut elokuvina, mutta lukenut kyllä kaikki. Itkutkin tirautin Rauhatonta miestä lukiessani. Ja kun luin, että Mankellilla on syöpä. 😦

  6. emmä says:

    Mielenkiintoinen nosto. Enpä ole tuota Sällströmin kuolemaa tiennytkään.

    En ole lukenut ainoaakaan Wallanderia, mutta katsonut kaikki. Muita Mankelleja olen lukenut ja pitänyt niistä.

    Brittikuvauksissa oli hienosti huomioitu skånelainen maisema ja tykkäsin niistäkin. Ruotsalaisten tekemä on kuitenkin aidompi ja puhuttelevampi kuten yleensäkin pohjoismaiset dekkarit niin luettuna kuin kuvattunakin.

    • susupetal says:

      Pidn noista Wallander-kirjoista, emmä, ne pitää kylä lukea ihan erillisenä noista leffoista.
      Totta, nyt kun sanot, brittileffoissa maisemat olivat hyviä, tasaisuus, rauhallisuus, värimaailma, kyllä.

  7. vilukissi says:

    aivan, aivan….

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: