Tepa ja minä

 

Tepalta olen oppinut sanonnat, joita käytän jatkuvasti. Tiedämme molemmat, että tukka ja järki eivät kasva samassa päässä. Tepan hiukset ovat harmaata terästä, omat hiukseni rakentuvat helposti suureksi nutturaksi, joka muistuttaa muurahaiskekoa. Keon väri alkaa olla samaa metallia kuin Tepan polkkatukka.

Mieli kulkee kuin herran hissi, sekin on tuttua meille. Toisinaan pysähdymme kerrosten välissä, ne ovat rauhallisempia aikoja, ellemme sitten ole päätyneet pohjakerrokseen. Herran hissin kulkua on niin vaikea ennakoida. Hissitytöt painelevat nappuloita puolestamme.

Tepan tavoin tiedän miltä tuntuu syleillä isänmaata. Ei tarvitse edes olla talvi ja liukasta. Jostain onnistumme kuitenkin löytämään sen epätasaisen kohdan kivetyksellä, joka kampittaa jalkamme. Nykyään ei tarvita edes kuoppaa tiessä, nilkkamme ovat nuljahtaneet niin monta kertaa, että jalat menevät alta ihan itsestään ja taas saamme tuntea isänmaan kovan sylin.

Kun olo on kuin tapetulla lahnalla, on turha yrittää jaksaa enää mitään. Silloin on parempi maata raatona roskissa eikä enää siivota itseään ulos.

 

 

 

 

 

 

Mainokset

10 Responses to Tepa ja minä

  1. Amalia says:

    Onneksi hissit kulkee ylöspäinkin!

  2. Maarit says:

    Reporankana…mistähän sekin alunperin tulee….

    • susupetal says:

      Maarit, guugletin ja löytyi tällainen selitys mm: ”Ennen muinoin oli ketun pyynnissä sellainen jalkapuu johon laitettiin syötti ja kettu kun hyppäsi niin jäi etujaloistaan kiinni ja oli siinä sitten reporankana”

      Tuttu tunne, olla uuvuksissa!

  3. kuvittelija says:

    Mistähän se johtuu noihin koloihin eksyminen? Tanner vaan tömähtää kun kaatuu, ensiksi vilkaisee olkansa yli näkikö kukaan, sitten alkaa kerätä olemustaan pystyyn.

    Hiukset ovat moniväriset, harmaa on pääväri ainakin huhtikuun yhdeksänteen päivään.
    Reporankana terveisin Kuvittelija

  4. arleena says:

    Minä olen muistellut sanontoja, joita on tullut käytettyä. Ajattelin ikuistaa jonkun sohvatyynyyn.
    Yksi jäi mieleen pyörimään – isse koiran paskakin mättähässä, mutta se tuli hylättyä. Tyynyhän ei sopisi ollenkaan valkoiselle sohvalle.
    Täytyy pohtia vielä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: