Ella

 

 

 

Tulee hetki, jolloin Ella päättää,
Ella, Ella, tuo kiltti tyttö, aina valmis auttamaan, huolehtimaan,
muut, muut, muut. Muut mielessä.
Ella tyhjentää mielensä muista, ei soita, ei tekstaa, ei lähetä
meilejä ja kysy, miten sinä voit, oletko kunnossa vai huonommassa,
särkyjä onko, miten on perheen laita, vieläkö maksat sitä hammassiltaa.
Väsynyt Ella ei halua olla enää se, joka kysyy,
ei se, joka tekee aloitteen, ei se,
joka kuuntelee, kannustaa, ymmärtää.
Huokausten silta räsähtää keskeltä kahtia ja Ella putoaa omaan itseensä.
Aluksi tietenkin, kiltti tyttö, niin kovin kiltti, katsoo
kymmenen kertaa kymmenessä päivässä eteisen lattialle, kännykkään, sähköpostiin,
ei viestejä muilta kuin siltä, joka kysyy, haluaako Ella suuremman peniksen, paremman potenssin. Ellaa naurattaa. Ei vastaa.
Ella tottuu, että muita ei ole, alkaa huolehtia itsestään, enää vain harvoin avaa koneen, poistaa viagramainokset lukematta, uskaltaa laittaa äänet kännykkään,
poimii innoissaan Lidlin mainokset postiluukun alta.
Ella raapii kovettuneet karstat jalkapohjista,
lakkaa kesäkynnet valmiiksi, tupeeraa hiukset pääskysen pesäksi.
Illat Ella viettää pihalla, siirtää tuoliaan laskevan auringon valaisemaa polkua pitkin
pihan pimeimpään nurkkaan, nukkuu ilman painajaisia.

 

 

 

 

***

Runotorstain 321. haaste huolehtia

 

 

 

 

Mainokset

27 Responses to Ella

  1. HeidiR says:

    ”Huokausten silta räsähtää keskeltä kahtia ja Ella putoaa omaan itseensä.”

    Oi, kuinka hieno säe! Ja kuvaava.
    Terveisiä täältä Limingasta sinulle pitkästä, pitkästä aikaa!

  2. eljasverve says:

    Hieno! Itkin vuolaasti, arvaat varmaan miksi…

  3. runopasanen says:

    Ylilyöntien vastareaktiot ovat väistämättömiä; kuvaat sitä koskettavasti.

  4. emmä says:

    Koskettavan tosi.
    …mutta kun pitäisi olla niin sosiaalinen, sehän jo tutkitustikin pidentää ikää. Kenen?

  5. Amalia says:

    Olen lopettanut soittelemisen , niille jotka eivät koskaan soita. Aika hiljaa on puhelin. Täytyisi vissiin kans tupeerata 🙂 onneksi on kuitenkin muutama ystävä ja mitäpä sitä useammalla.

  6. arleena says:

    Koskettava runo. Jäin sitä miettimään. Miksi emme välitä ?

  7. RosaRugosa says:

    Aihe mietityttää. Suomessa on varmaan paljon kilttejä elloja, jotka ansaitsisivat ystäviä. Vaikuttavaa tekstiä, jota ei voi sivuuttaa noin vain.

  8. Kuinkahan monta ellaa onkaan, joiden hyväntahtoisuutta härskimmät käyttävät hyväkseen, koska ella ei osaa sanoa ”EI”. Minäkin tiedän sellaisia, he ovat liian kilttejä, kunnes pinna katkeaa…

  9. Ari says:

    Niin todellista, itsensä muutaminen on vaikeaa

  10. Todella upea ja koskettava, puhutteleva runo – kuinka sitä huolehtiikin toisista, mutta ei itsestään ja huomaa lopulta, että kukaan ei kuitenkaan huolehdi vastavuoroisesti sinusta…

  11. ”Ella raapii kovettuneet karstat jalkapohjista,
    lakkaa kesäkynnet valmiiksi, tupeeraa hiukset pääskysen pesäksi”

    Ihan mahtava kohta muutenkin hyvästä runosta. Sitä elämää suurempaa elämää, joka on koko ajan kaikkialla niin iholla, että sitä ei aina edes huomaa.

  12. irkkunen says:

    Koskettava..ja niin ihana..Ella löysi itsensä..ihana loppu!! Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: