Lauantain toivottomat 2

 

Tältä artistilta olisin voinut valita minkä tahansa kappaleen, kaikki ovat korkealla toivomattomuuslistallani. Tiettyyn rajaan asti patetia, melodraama ja musiikin omintakeinen tulkinta menettelevät, mutta Vesa-Matti Loiri ei koskaan. Petän ja romutan varmaan suomalaisuuteni ja sielunmaisemani tunnustamalla julkisesti, että Loiria ei vaan voi kuunnella. Ei voi.  Loiri on tekotaiteellista scheissea korvissani.

Koska tänään käydään Kööpenhaminassa Euroviisujen finaali, niin valitsin tämän päivän toivottomaksi Loirin euroviisuedustuskappaleen Huilumies vuodelta 1980.

Suosittelen kuuntelemaan ilman volyymia.

 

 

 

 

 

 

 

Advertisements

23 Responses to Lauantain toivottomat 2

  1. Amalia says:

    Jaa. Onneksi meillä on oikeus mielipiteisiimme 😀

  2. Sirkka says:

    Voin kyllä yhtyä mielipiteeseesi suurimmaksi osaksi. Olen aina ihmetellyt sitä Loirin jumalointia joka täällä vallitsee. Onhan hänellä paljon hyviäkin kipaleita, joita voi kuunnellakin (en nyt kyllä muista) mutta onhan se suosio vähän liioiteltua, mielestäni, Joten pisteitä sinulle!

  3. Heti kun näkee äijän naaman tulee mieleen biisi ,Tyynen esitämänä Lipasti-Chirpy Chirpy Cheep Cheep.

  4. sirokko says:

    Ah ei, ei sovi minunkaan makuuni! Ei missään kohden.

  5. Elegia says:

    Oooh, toivotonta on, mutta niin kaunista ja ihanaa (paitsi just tämä biisi ei iske olleskaan eli laitankin äänet pois, hohoh). Mutta noin muuten tykkäilen Veskun tulkinnoista ❤

  6. Elegia says:

    Pitääkin kuunnella Veskua nyt!

    • susupetal says:

      Kiitos, arvasin, että ryhdyt bulliksi ja pistät tänne lisää Veskua, Elegia 😉 Tosin tuo naurava kulkuri on ainoa Loirin biisi, jonka voisin kuvitella kuuntelevani volyymeilla.
      Sitten joskus, kun on sellainen fiilis….

  7. Kansan syvä rivi says:

    ¡Óyeme, mi madrecita! Tää meirän Veskuhan on, huilulla ja ilman, meidän kaikkien aikuistyypin diabetesta diggaavien ja mestariohjaaja ”Ere” Kokkosen monipuolisen kinematografisen oeuvren vannoutuneittein fanien julkilausumattomien tuntojen herkkä tulkki! Että kehdataankin näin margariinimainoksissakin takavuosina leveälierinen Eino Leino-hattu päässä esiintynyttä syvien rivien ihailemaa Taiteilijaa näin mollata! Ja vielä näin isänpäivän läheisyydessä!

    • susupetal says:

      Kansan syvä rivi, lähestyvästä isänpäivästä huolimatta mollittelen tai sen takia. Margariinia en syö, voita ei mitään päihitä, ei edes kolmostyypin diablo.
      Kiitän vierailustasi, olen kunnioitettu ja arvostettu nyt.

      • Kansan yhä syvempi rivi says:

        Kunnioitettu ja arvostettu?

        Tekisi tässä yhteydessä mieleni siteerata hyvää ystävääni Strother Douglas Martin, Jr.:ia, joka sanoi elokuvassa ”Cool Hand Luke” aiheellisesti Paul Newmanille: ”What we’ve got here is failure to communicate.”

        Nythän arvostus on sellainen asia, joka ansaitaan asianomaisen ympäristöltä ja kanssaihmisiltä uuraan ja pyyteettömän työn ja toimen tai poikkeuksellisiksi osoittautuneiden henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta.

        Sitä ei saa omakseen voita syömällä tai pilkkaamalla karkeasti arvostettua taiteilijaa.

        Jotain perusarvoja tarttis sentään…

        • susupetal says:

          Joko kohta päästään syvimpään riviin…? Epäilen kyllä rivinne omia arvoja, kun kesken kansallisurheilumme eli lätkäkiekon ämäm-kisojen maamme avausottelua kommentoitte! Niin piskuinen, luonnonvaraisenakin esiintyvä, leijonainen taisteli ja taisteli, mutta tuo vielä piskuisempi Latvia, nuo Riian teurastajat suorastaan, ottivat ne maalit ja voittvati.
          Syvä on murheemme tällä hetkellä, kaipasimme Litmasta, Nykästä ja Hjallista jäälle pelastamaan se mitä pelastattavissa on. Suomen peli kaatui, kuten tavallista, jäälle.

          Onneksi voimme pelastaa kansallisen itsetuntemuksemme vielä tänään euroviisuissa, joissa on voitettavana vain voitto.

          Aah, Captain says, da da, ja mitä Kylmäkäsi-leffaan tulee, sieltä löytyvät todellakin omat arvoni: viisikymmentä keitettyä kananmunaa ja kahdessa kilossa voita paistettua kalaa.

          Ja jotta pilkka ei osuisi omaan nilkkaan, kuunnelkaamme tässä lopuksi ikimuistoisen vuoden 2011 esitys Suomen Leijonien voittaessa ämäm-kultaa, kyllä me tästä taas, vielä, kohta..

          • Jaa, heitettiin sitten kehiin kolmas näytös kesäteatterikuvaelmasta ”Uuno Turhapuro väliaikaisesti Ämäm-mestarien leivissä”…

            No, kyllähän sitä katsellessa suolainen kyynel putosi rosoiselle poskelle, ei sitä kieltää voi.

            Me nousemme kuin ikihonka jäisestä maasta kevään korvalla ponnahtaen, ja otamma Karjalan takaisin! Ja samaan syssyyn tulee Viena ja Aunus! Muistakaamme kun Poika tuotiin Turhapuron laulettavaksi Senaatintorille! Sen velvoittava ääni piinaa uniamme ja häiritsee päivän askareitamme, kunnes Maidanin aukion kunniavelka kisaisäntä Lukashenkalle on maksettu!

  8. Jael says:

    En kyllä jaksaisi kuulla loppuun asti…enka katso Euroviisujakaan,enään pariin vuoteen.Se ei ole reilu laulukilpailu.

  9. laiskuri says:

    Nyt ollaankin taas samaa mieltä. Tuota Veskun ihannointia laulamisen suhteen en ole koskaan ymmärtänyt. Juuri tuo sanomasi tekotaiteellisuus on mulle tässä se kauhistus… ja tuo naurava kulkuri kyllä menee.

  10. aimarii says:

    Tökkään lusikkaani tähän sen verran ilmoittaakseni vaan, etten koskaan kuuntele loria, en hänen leffojaankaan katsele.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: