Toukokuu

 

day2 scarecrow

Variksenpelatin pukeutuu Marimekkoon (kuva ei liity mitenkään kirjotukseen)

Näyttelyrintamalla on ollut kuiva kausi. No, ei mikään ihme. Suuruudenhulluna ääliönä minulla oli vuoden sisällä neljä näyttelyä 2012-2013. Kolme niistä oli yhteisnäyttelyitä Johannan (kannattaa katsoa linkistä, mitä Johannan elämään kuuluu nyt!) kanssa, mutta silti.
Jotenkin, jos menee lujaa, niin sitten menee överiksi. Ja sitten väsähtää totaalisesti, tasoittuu, kaipaa rauhaa, erakoituu ja toivoo pysyvänsä pinnan yläpuolella.

Tässä eräänä päivänä havahduin koomasta ja tajusin, että haluan tehdä jotain muutakin kuin sinnitellä päivästä päivään. Viimeiset pari vuotta olen jakanut aikani oman kodin ja lapsuudenkodin välillä, tuhansia kilometrejä kiskoja, ees taas, eestaas.  Kuoleminen on surun ja kaipauksen lisäksi byrokraattinen ja monivaiheinen asia. Isän kuoltua syyskuussa, tuntuu, että päivät ja hetket ovat kadonneet jonnekin pakollisten asioiden hoitamisen kitoihin. Surutyötä myös tietenkin nuo pakolliset hoidettavat. Silti.

Nyt kaipaan perspektiiviä, mieluiten kohti tulevaa ja se on oleva näyttely Mellarissa toukokuun ajan. Vielä ei ole aavistustakaan, minkälaisia töitä tulen ripustamaan seinille, mutta onhan tässä aikaa hyvin ennen kuin tulee kiire. Kiire tulee varmasti, mutta toivon mukaan se on hurmoksellista hoppua, ei raskasta pakollisten asioiden läpi runttaamista.

Oi, ihana toukokuu.

Mainokset

32 Responses to Toukokuu

  1. sirokko says:

    Surulle pitää antaa aikansa, vähitellen se hiljenee ja muu maailma nousee alta kuin kevät. Kuin kevätnäyttely! Hyvä! Marimekko voisi ostaa sinulta tämän variksenpelätin kuosin…

  2. Tosi kiva maalaus! Unikot näyttävät paljon hienommilta kuin Marimekon omat. Pukeutuuko variksenpelätin myös muihin muotinimiin, esim. Pradaan?

    Olen varmaan tulossa Suomeen tämän kuun lisäksi touko- tai kesäkuussa, joten ehkä näen myös tulevan näyttelyn.

    • susupetal says:

      Pradaan? Hmm pitäisi guuglettaa ja tutustua paremmin designiin. Voisi kyllä tulla hauska sarja, pidetään mielessä, Maija.

      Olisi kiva, jos nähtäisiin toukokuussa Mellarissa!

  3. Ikävää surusi! Olen iloinen että olet saanut mahdollisuuden näyttelyyn! Se vie ajatuksia taas eteenpäin ja antaa voimaakin. Ja sinulla on niin persoonallisia tauluja ja uskon että taivut moneen, ehkä jopa yllätätkin kokonaan uusilla ideoilla 🙂 Onnea!!

    • susupetal says:

      Kiitos, Esther, toivon myäs, että saan jotain ihan uutta aikaan näyttelyä varten. Itsensä uudistaminen ja päivittäminen olisi aina niin suotavaa.

  4. BLOGitse says:

    Ah, toukokuu, kuukausista melkein parhain!n
    Minä olen ollut hautajaisvalokuvien kimpussa. Eilen illalla sain kaikki vihdoin valmiiksi, hirvee homma mutta tehty.
    Siitä Sibeliuksesta. Ihastuin Aino Acten kuvaan jonka A Edefelt on maalannut. Seison sen edessä, katselin monelta kantilta, se on aivan upea työ! Liput taiteen katsomiseksi liian kalliit kun taide pitäisi olla kaikkien katsottavissa…..

    • susupetal says:

      BLOGitse, tuo Ainon kuva on tuttu, siinä on kokoa ja voimaa, hyvin vaikuttava maalaus. Pitäisi kyllä mennä katsomaan, mutta kuten sanoit, lippujen hinnat ovat aivan järjettömät, vaikka saankin eläkeläisalennuksen.
      Onneksi Mellariin pääsee katsomaan ilmaiseksi 😀

  5. tuulento says:

    Ihana, kun on jotain ihanaa odotettavissa. Näyttely kuulostaa upealta, laitathan sitten kuvia!

    • susupetal says:

      Kyllä vain laitan kuvia, ehkä en ennen näyttelyä niin paljon, muuten kukaan ei tulisi katsomaan, kun voi ne koneelta nähdä ;), mutta jälkikäteen kyllä, Tuulento.

  6. Elegia says:

    Hurrja maalaus! Jännä kontrasti raikkaiden värien ja kohteen kanssa. Se ravistelee, pidän vastakohdista. Paitsi omassa elämässä livenä: siis tuosta että menee vähän liiankin lujaa tai sitten ei mene ollenkaan. I feel you!

    Ja wautsi wau, näyttely! Hitit kun pääsisi joskus paikalle. Ja hitsit kun saisi joskus itsekin tehtyä jotain vastaavaa.

    • susupetal says:

      Suhtaudun hieman varauksella marimekon kuoseihin, Elegia, se ehkä näkyy maalauksessa.

      Olisi se vaan niin huikeaa, jos pääsisit tulemaan tänne toukokuussa, on ikävä!

      Saathan sinä tehtyä ja paljon, olet ystävä, se on minulle enemmän kuin riittävästi.

      (ja sinun pitäisi alkaa valmistella valokuvanäyttelyä, olen sitä mieltä, Minulla on nimikin jo valmiina: Haunted Houses And Broken Souls. Siitä tulisi vaikuttava.)

  7. aimarii says:

    Veikeä nappisilmä sinun variksenpelättimesi. Pirteä maalaus.
    Paikan päälle näyttelyäsi katsomaan minulla ei ole mahdollisuutta, mutta ehkäpä.esittelet sitä jossain vaiheessa myös blogissasi.
    Oikein paljon onnea tulevaan näyttelyyn ja siis hurmoksellista hoppua sen rakentamiseen.

  8. Millin says:

    Mukava uutinen, katse kohti toukokuuta ja näyttelyä! Nyt on hyvää aikaa vielä ja varmasti saat valmiiksi monenlaista ihanaa taidetta!

  9. rantakasvi says:

    Olipa hyvä, että kerroit ajoissa tulevasta näyttelystä toukokuussa. Jos jaksaisin ryhtyä sitten suunnittelemaan vaikka Helsingin matkaa. En ole aikoihin käynytkään nyt kun työ ei enää kuljeta sinne.

    • susupetal says:

      Nyt sinun on ihan pakko alkaa suunnitella Helsingin reissua, voimme tavata silloin, Mellarissa on ihana kahvila, joten matkan anti ei rajoitu ainoastaan silmän ruokaan., Rantakasvi! Olen näiden näyttelyideni tiimoilta tutustunut hurjaan joukkoon, niin määrällisesti kuin laadullisesti, ihania bloggaajia.

  10. Jael says:

    Surun keskellä on niin turtunut olo.Ihanaa että sinulla on taas näyttely;huono puoli(minulle) ette ole silloin Helsingissä:

  11. UUna says:

    Muistan isän lähdön jälkeen, kuinka paljon oli kaikkea järjestettävää. Juuri silloin, kun ei jaksaisi mitään. Mutta eivät olleet helppoja pitkät matkatkaan ja jatkuva reissaaminen.

    Viime näyttelybuumia kyllä ihmettelin ja sitä virtaa, mitä silloin riitti. Oli se uskomatonta. Sen jälkeen olikin pakko levätä, mutta ei se tarkoita, että ikuisesti ja lopullisesti. Hyvä että ensimmäinen auringonsäde herätti sinut. Hyvä hyvä! Onnea ja voimia matkaan! Siitä tulee mielenkiintoista!

    • susupetal says:

      Kyllä silloin riitti virtaa, kun niitä näyttelyitä pukkasi, UUna, se antoi muuta ajateltavaa. Taisi olla vimeinen näyttely, kun tulin isän luota illalla, seuraavana aamuna ripustimme näyttelyn Johannan kanssa ja iltapäivällä lähdin taas isän luo.
      Huh.
      Nyt, toivon mukaan, on hieman rauhallisempaa.

  12. harakka says:

    Onnea sulle tulevaan!

  13. arleena says:

    Mieluisa tekeminen, kuten sinulla maalaaminen, auttaa surussa. Elämä jatkuu, tosin särö jää, mutta sen kanssa voi elää.
    Onnea ja voimia toukokuun näyttelyysi. Näyttää, että olet uusin ideoin liikkeellä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: