Nurkkapöydässä

Vaimot ovat jättäneet miehensä kauppahallin nurkassa olevaan pystybaariin, kadonneet itse kapeiden käytävien yltäkylläiseen tekstiilitarjontaan. Baaritiskin takaa löydämme tyhjän pöydän. Lämmin punaviini saa sateen palelluttamat sormet jälleen eläviksi.

Lippalakkinen mies kysyy saksaksi, onko kolmas tuoli vapaa, istuutuu ja laskee olutlasinsa pöydälle. Pöytä keikkuu hetken, niin kuin kahvilan pöydät aina, hymyilemme. Mies ottaa lakin päästä, pyörittelee sitä hetken käsissään, laittaa sen takaisin päähänsä, lippa on nyt takana. Olemmeko paikallisia, mies kysyy, kuulostaa siltä kuin puhuisimme unkaria.

– Nein, wir sind aus Finnland.

Mies ottaa kulauksen oluesta, nojautuu meitä kohti.

– Ach, finnische Frauen sind so schön.
– Aber natürlich und je älter desto schöner.

Mies on samaa mieltä, naiset paranevat vanhetessaan. Ajattelen saksanopettajaani ja miten hän iski minua karttakepillä päähän lukiossa. En ole unohtanut sitä, enkä näköjään saksan kieltäkään.

Puhumme vielä hetken säästä, ihmettelemme sateisia päiviä, toivomme lämmön palaavan kaupunkiin. Mies juo oluen loppuun, kääntää lipan jälleen eteen, vilkuttaa vaimolleen, joka ilmestyy tungoksen seasta. Vaimo antaa kantamuksensa miehelle, hymyilemme hyvästiksi. Haemme toiset lasit lämmintä punaviiniä ja mietimme, palautuisiko ranskan kieli yhtä hyvin mieleen kuin saksa. Ehkä pääsemme sitä vielä kokeilemaan.

Mainokset

24 Responses to Nurkkapöydässä

  1. UUna says:

    En ole lukenut saksaa, mutta kumma kyllä, ymmärsin, mitä puhuivat. Saksalaiset dekkarisarjat varmaan antaneet alitajunnalle vihjeitä.

    Elävä tilannekuvaus.

  2. tuulento says:

    Ei minulla saksa enää olisi noin hallinnassa. Taisin olla laiska opiskelija!

  3. sirokko says:

    Tuon verran minäkin kirjoitettua ymmärsin lyhyen saksan jäljiltä, ulos en suustani saisi sanaakaan, kokeiltu on. Englannin puhuminenkin alkaa jo olla tuskan takana, vaikka edelleen luen sujuvasti englanninkielisiä kirjoja. Sinulla on hyvä kielimuisti ja ulostuloputket kunnossa.

  4. Maarit says:

    Ihana kertomus, miehet jää baariin, kun naiset soppailee 🙂

  5. rantakasvi says:

    Aivan kuin Ideaparkissa, siellä on Mänpark, johon miehen voi jättää shoppailun ajaksi. 🙂
    Hallit ovat mukavia paikkoja.

  6. Jael says:

    Hyvä kertomus,ja saksankin ymmärsin,ich habe es nicht vergessen

  7. Minä puhun paremmin kuin kirjoitan, itseoppinut kun olen tämän saksankielen kanssa. Mutta pärjään..hyvä tarina!

  8. aimarii says:

    Mukavaa keskustella joskus ventovieraan kanssa. Kiva kohtaaminen.Kyllä siinä jujua on, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ainakin hajulla on. Pitkä sakasa oli mulla koulussa. Pystyn sitä kuta kuinkin lukemaan ja kirjoittamaan, mutta en puhumaan

  9. Amalia says:

    No ei mennyt lyönti hukkaa 🙂

  10. Elegia says:

    Kyllä sitä ranskaakin pääsee varmasti kokeilemaan, kun istuu baarissa tarpeeksi kauan. Ja jos ei pääse, niin norjaa ehkä kuitenkin. 😀

    • susupetal says:

      Totta, kielenhuolto vaatii pitkää istumista, Elegia! Norjalaisista tuli mieleen, että olen joutunut kerran opettamaan yhdelle norjalaiselle humppaa. Juu, se oli kamalaa.

  11. kieltenopet kamalia, sekä saksan et ruattin ope piti mua tyhmänä 😦

  12. emmä says:

    Joskus opeteltuja kieliä ymmärrän, mutta puheen tuottaminen ottaa lujille. (Onhan se hyvä, että joskus olen vaiti!)
    Saksaa opiskelin laulujen kautta. Ranskaa lukiossa ja nyt olen sitä reenannut duolingon avulla. Toiveena pystyä puhumaan. Ja sitten reissuun!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: