Kaiku

 

Heti herättyäni tiesin, että on Kaiku-päivän aika. Päivän vietto vaatii tiettyä mielentilaa ja sopivaa mielenlaatua. Olin juuri oikeassa vireessä ajaessani metrolla Itäkeskukseen. Periaatteessa mikä tahansa paikka sopii Kaiku-päivän viettämiseen, mutta ostoskeskuksissa on se hyvä puoli, että pääsee liukkaasti siirtymään kaupasta toiseen, jos tulee kiire.

Join aamukahvit kahvilan peränurkassa, nauratti. Päivästä tulisi hyvä, kuulin sen jo näin aamuvarhain. Kulautin loput kahvista ja siirryin pyöreän pöydän viereen. Sen ääressä istui äiti, jonka MacBook Pro oli pöydällä, tarpeeksi kaukana syöttötuolissa istuvasta yksivuotiaasta.

– ISTU!

Karjaisuni sai äidin hätkähtämään.

– SINÄ OLET IHAN MAHDOTON! ÄLÄ HÄIRITSE MINUA, ISTU ALAS!
– Mitä vittua?

Äiti oli hämmentyneen näköinen, mutta hän alkoi näyttää myös vihaiselta kysyessään kysymyksensä.

– No sitä vittua, että toimin vain kaikunasi. Hyvää päivänjatkoa.

Hooätämmässä oli ahdasta. Pujottelin kuitenkin sujuvasti, kuuntelin kaiun aiheita ympärilläni. Niitä oli monia, mutta mikään ei oikein innostanut minua, kunnes kaupasta pois lähtiessäni inspis iski.  Perhe seisoi kuin tarjottimella, joten en voinut vastustaa kiusausta.

– Idiootti, tervehdin perheen isää. – Lopeta nyt se huutaminen tai minä lähden.

Käännyin äitiä kohti, hymyilin.

– Mä en kestä sua, miks sun täytyy aina olla tollanen? Sä oot tuhma, eikä me syödä hampurilaisia. Sä pilaat aina kaiken.

Itkevä lapsi oli vaiennut. En odottanut vanhempien kiittävän minua, eivät ne koskaan tee niin. Ihmeen oudon näköisiksi vaan menevät, kun niille puhuu kuin lapsille.

Puolenpäivän aikaan Kaikuna oleminen riitti minulle. Olin lopen uupunut karjuttuani ja kirottuani parin tunnin ajan. Käsivarret olivat hellänä, joissakin vanhemmissa on niin paljon massaa, että on rankkaa ravistella heitä.

Kotiin, kurkun kurlausta puuduttavalla suuvedellä ja suihkuun, pitkään, puhdistavaan suihkuun.

Mainokset

19 Responses to Kaiku

  1. maahinen says:

    Kaiku -päivä 🙂 Mielenkiintoinen kirjoitus.

    Kyllä siinä oikeasti hämmästyy, nolostuukin, jos joku toistaa kaikuna jotakin sellaista, mitä ei olisi edes pitänyt sanoa, tai oikeammin huutaa 🙂

    Isoissa ja joskus pienissäkin ostoskeskuksissa kuulee kyllä vaikka mitä.

  2. UUna says:

    Toistuva Kaiku-päivä! Mikä idea ja mikä tarina siitä! Varmasti vie voimia, mutta tosi tehokasta. Ihmiset eivät tajua, mitä sanovat ja huutavat toisilleen. Ehkä muistavat päivän, ehkä tunnin, ehkä minuutin, mutta hetken kuitenkin.

  3. Millin says:

    Kaiku-päivä onkin oivallinen juttu, raskasta on olla kaikuna. Mainio tarina.

  4. Lisää näitä päiviä! Hyvä kirjoitus! 🙂

  5. Maarit says:

    Hieno ja erilainen kirjoitus 🙂

  6. Rantakasvi says:

    Olipas mainio tarina. Nyt tekisi mieli kokeilla, ihan vähän vaan…jossain…joskus 🙂

  7. Jael says:

    Tämä oli taas niin hyvä tarina SusuPetal:)

  8. Kiiris says:

    Kaikulle terveisiä toivoo Kieku. Olipa hyvä tarina.

  9. Julia says:

    Upea kirjoitus, hieno idea. Musta tulisi hyvä Kaiku. Täytyy kokeilla, viimeistään huomenna metrossa kun menen aamulla töihin 🙂

  10. Julia says:

    Siis tiistaina, sori. Huomenna eläinlääkäriin , koiraa viemään. Tai voihan olla että minut otetaan tutkittavaksi koiran sijaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: