Kun heilun

 

Kolmannen kilometrin jälkeen on pakko valittaa lonkasta,
joka liikkuu omia aikojaan omaan suuntaansa.
Ikään kuin olisin juovuksissa
kerron kanssani kulkevalle ruotsalaiselle.
Mutta sehän on vaan hauskaa, hän toteaa,
voit rauhassa pysähtyä juomaan juoman jos toisenkin,
heilut jo valmiiksi.
Miten minä rakastankaan ruotsalaisia,
haluaisin itsekin olla sellainen, en tämä pateettinen mustamielinen turkulainen.

 

 

 

 

Mainokset

22 Responses to Kun heilun

  1. Elegia says:

    Kyllä ruotsilaiset ovat niin positiivisia. Voisi moni musta turkulainen ottaa oppia. On paulocoelhot luettu ja sisäistetty!

  2. aimarii says:

    Pitkälle pääsit kun kolem kilometriä, ennen kuin lonkka alkoi valittaa.
    Miten ne turkulaiset nyt niin mustamielisiä ovat? Ethän sinä ole yhtään semmoinen.

  3. Rantakasvi says:

    Harmillista kun ei lonkka toimi mielen mukaan.

    Sinä et kyllä sitten ole Turusta, jos ne mustamielisiä ovat. Ruattalaisista en tiedä, kai ne jotenkin on syntyneet onnelliseen sukuun aina.

  4. UUna says:

    Viidennen säkeen jälkeen ajattelin, ennen kuin luin jatkoa, että tulee halvaksi, koska ei tarvitse juoda, kun heiluu jo valmiiksi. Ruotsalainen ajatteli toisin, ja niin se on paljon hauskempaa.

  5. Maahinen says:

    Minä pidän sinusta, sellaisena kuin olet. Olen varmaan mustamielinen itsekin.

    Täällä Itä-Suomessa ollaan niin kaukana ruottalaisista, ettei tunneta heidän positiivisuuttaan.
    Veli venäläinenkin on lähempänä ja vaikka melankolisia olisivatkin, niin iloista sakkia ovat.
    Osaavat elää tässä päivässä, toisin kun itä-suomalainen murehtii jo ensi viikkoakin ;-DD

  6. En usko siihen että olet pateettinen turkulainen, sinä olet onneksi sinä ja juuri noin mukava ihminen. Ja toisekseen..ruotsalaiset…hmm..no minä olen hämeen hidas..:)Hyvin kirjoitettu kuitenkin…muuten kun en kuullut korvallani mitään, naapuri huutaa mulle vieläkin..hauskaa ja vieläkin pidän karmeista kiiinni..joku voi luulla että oen kanssa humalassa 🙂

  7. Outo Paimen says:

    Elämä ei ole kipujen keskellä oikein elämää, ei ainakaan sellaista millaiseksi moni sen kuvittelee mutta toivoisin kuitenkin että hylkäisit ruotsalaisuuden – ihan mitä muuta tahansa mutta ei sitä 😉

    • susupetal says:

      Outo Paimen, pitkästä, pitkästä aikaa!
      En minä kokonaan voi hylätä ruotsalaisuutta, geenit tulevat sieltä…

      • outopaimen says:

        Ymmärrän. Ihminen ei voi historialleen mitään ja hyvä niin.
        Tajusin juuri ettet sä ole listoilla mutta nytpä olet ja laitoin sun valokuvablogisikin sinne, ne siniset silmät oli jollain tapaa maagisia ja jäin tuijottelemaan niitä kun tuntui ettei niiden tuijotukselta voi lähteä…omituista mutta totta. Varsinkin kollaasin vasen alakulma oli se joka piti otteessaan.

  8. sirokko says:

    Ai no, geenijakautuma sitten selittääkin, miksi mielialasikin heiluvat, käyvät koko ajan Ruotsi-Suomi -ottelua. Sehän tekee sinusta vain mielenkiintoisen ihmisen 🙂
    Heilukävelyä harrastan minäkin.

  9. tuulento says:

    Jotenkin rauhoittava toteamus!

  10. riitta k says:

    🙂 Entäs sitten minä: mustamielinen suomalainen mut ilomielinen karjalainen – on siinäkin kombo. Ruattalaiset on kadehdittavan solakoita, mahtuvat varmaan vaivatta pikkumustakoteloihinsa uudeksi vuodeksi 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: