Tänään en saa myöhästyä

 

 

junalaiturilla aamu
näin aikaista
en ole pitkään aikaan kokenut
nukkunut vain
heräämisen aika tulee myöhemmin
jos on tullakseen
aina se ei ole tarpeen

mutta nyt
nyt on aikataulu
hetken kiinni järjestäytyneessä yhteiskunnassa
laivalla tallinnaan muiden tavoin
olen yhtä

mies kävelee laiturin reunalla
katsoo kiskoja pysähtyy jatkaa matkaa
älä hyppää älä
ei tänä päivänä kun minulla on kellonaika
ei vielä kiire mutta kohta
älä hyppää
tänä aamuna juna ei saa myöhästyä
elä vielä hetki toinenkin mieti

satamassa tuntia liian aikaisin
tunnen itseni normaaliksi olen ajoissa varautunut kaikkeen
enimmäkseen pahimpaan

 

 

 

 

Mainokset

10 Responses to Tänään en saa myöhästyä

  1. Aloin lukea sinun novellikirjaasi Toinen painos. Olen lukenut vasta ensimmäisen novellin Enkeli nimeltä Lipponen. Se on harvinasien hieno! Luin bussissa ja ihmettelin, miksei se liiku, oltiin päätepysäkillä ja minä en hoksannut poistua.

    • susupetal says:

      Ohhoh, Marjatta, noinko pääsi käymään 😀 Toivottavasti et myöhästynyt mistään tärkeästä! Niin kuin Riitta tuossa alla kirjoittaa, Pellen muotokuvan novellit ovat lyhyitä, ei pelkoa pysäkin ohi ajamisesta 😉

      Kiitos!

  2. riitta k says:

    Susun novelleja lukiessa voi käydä noin Marjatta 🙂 Toista painosta en ole lukenut, mutta Pellen muotokuva oli myös hieno.

  3. sirokko says:

    Se pahin kyllä aina pääsee yllättämään, mutta onneksi yleensä loppu kuitenkin onnistunut. Eli minäkin onnistuneesti Suomessa, vaikka Pariisin kentällä jouduinkin välillä evakuoiduksi, kannattaa siis varautua ainakin ajallisesti.

    • susupetal says:

      Ohhoh, noin hurjaa menoa en sentään ole kokenut, Sirokko, vaan taitaa olla valitettavasti nykypäivää, että lentokentillä voi tapahtua mitä vaan.
      Tervetuloa tänne pohjolaan vilvoittelemaan!

  4. cara says:

    Kaikki tuntui sujuvan ajallaan, liian aikaisin ei haittaa. Vaikka olen kuullut joskus sanottavan, että kun olen aikaisin aina paikalla, elämästä kuluu iso osa odottamisen 😊

    • susupetal says:

      Toisaalta, ei se odottaminen ole huono asia, Cara. Se on mielenkiintoista pysähtymistä, ympäristön seuraamista. Jos on aina kiire, ei huomaa mitään.

  5. Joskus luonne vie eli haluaa varautua pahimpaan, tunnistan sen itsessänikin. Tuokiokuva, vain hetki ja kuitenkin paljon sisältöä. Hyvä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: