Hei-hei heinäkuu

Tänä aamuna sytytin kynttilän, turha tapella pimeyttä vastaan. Elokuun pehmeät, samettisen mustat illat alkavat jo aamusta.

Kodin tyhjentäminen turhista tavaroista on vienyt huomioni niin, etten muista nähneeni omenapuiden kukkivan. Syreenipensaat ovat onneksi ikkunan alla, niiden tuoksun olen tuntenut. Omenapuun kukat palasivat aikanaan takaisin viisi vuotta sitten, ennen sitä oli monta vuotta, jolloin näin vain sisälleni ja koska siellä ei ollut mitään hyvää löydettävissä, lopetin katselemisen. Unianikaan en nähnyt. 

Nyt tiedän omenapuiden kukkineen. Tiedän kesän edenneen, elokuun ottavan ensi askeleitaan. Mainokset kertovat koulujen kohta alkavan. Mikä onni, ettei minkäänlainen koulutie enää kutsu. Koulu ja opiskeleminen olivat välttämätön pakko aikanaan, olen aina ollut laiska opettelemaan sellaisia uusia asioita, jotka eivät todellakaan kiinnosta. Olen huomannut vanhetessani ja viisastuessani, että ylipäänsä kiinnostavien asioiden määrä vähenee vuosi vuodelta.

Heinäkuussa oli kuitenkin jonkin uuden aika. Osallistuin kirjabloggaajien Runokävelyyn Runon ja suven päivänä, Eino Leinon päivänä. Sadehatun noston arvoinen asia, vielä muutama vuosi sitten en olisi pystynyt olemaan ventovieraiden ihmisten seurassa kaupungin keskustassa. Kävelyn ideana oli kiertää runoilijoiden patsailla, lukea kyseisen runoilijan ja muita valitsemiaan runoja. Minä en tietenkään lukenut mitään, niin terveeksi en tule koskaan tuntemaan itseäni. Siirtymisten aikana puhuimme runoista ja etenkin säästä, tämän kesän kaikkia yhdistävästä puheenaiheesta.
Muutkin    ovat    kirjoittaneet    kävelystä. 

Runoteema jatkuu elokuussa, elokuu on Runokuu. Paljon ohjelmaa, johon en aio osallistua, mutta osallistukaa te, jotka ette ahdistu väentungoksessa. Poesia järjestää pop up-kirjakaupan tapahtuman aikana Kansallisteatterin Lavaklubilla. Myynnissä on myös Käsitteen julkaisemat kirjat eli Sami Liuhdon Heroiini ja omani, Vanhat poikaystävät. Takkutukka kirjoitti juuri tänä aamuna blogissaan tuosta kokoelmastani.

Elokuu ja sataa. Mikä ihana syy olla menemättä ulos. Tiedän näkemättäkin, että pietaryrtit ovat vallanneet maiseman.
Kaunista.

 

Mainokset

12 Responses to Hei-hei heinäkuu

  1. cara says:

    Myöhässä olivat, mutta kyllä ne kukkivat, omenapuut.

    Olen lähes 30 vuotta niiden kukintaa tässä seurannut ja muutama vuosi välillä oli sellaista, että ei vähempää olisi voinut kiinnostaa. Onneksi taas ovat kukkineet Sinulle ja minullekin!

  2. riitta k says:

    Runokävely oli kiva, vaatimaton tapahtuma. Ihana että tulit mukaan ❤ Tuo elokuun lopun Kansallisen runotapahtuma voisi olla hieno juttu. Väsymystä täälläkin, sataa, pimeää ja kilppariarvot taas vaihteeksi poskellaan. Mutta eiköhän se tästä. Sano, onko jo kaamoslampun aika? :))

  3. Maarit says:

    Mesiangervotkin kukkii, niistä tulee kiva maku kukkateehen 🙂 Haikea elokuu!

  4. Jael says:

    Runokävely kuulostaa kivalta tapahtumalta:) Oikein hyvää elokuuta SusuPetal:) Minulle elokuu on yksi tosi kuuma kuukausi lisää,mutta se vie lähemmäksi viileämpiä aikoja.

  5. Der Seidenspinner says:

    Totta! Syksyisemmän sään aistii jo heti aamusta. Sille ei voi mitään. Mielenkiintoinen myös tuo runokävely. Suorastaan nerokasta! Kuulosti todella kivalta tapahtumalta.

  6. S says:

    Ei kai haluttomuus lukea runoja ääneen mitään sairasta ole, kaikki vain eivät välitä esiintyä. Minä en ole koskaan erityisemmin tuntenut tarvetta päästä keskipisteeksi silläkään tavalla, siis edes silloin kun olin ”terve”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: