Ville Hänninen, Kirjan kasvot

 

 

Tietokirjailija, toimittaja ja Suomen kirjataiteen komitean puheenjohtaja Ville Hännisen (linkissä mielenkiintoinen Hännisen haastattelu, jossa hän kertoo tästä kirjasta) teos Kirjan kasvot – sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017, 335 s.), on upea kunnianosoitus suomalaiselle kansitaiteelle.
Kirjojen kannet ovat aina kiinnostaneet minua, joskus jopa ostin antikvariaateista kirjoja pelkästään kansien takia, sisältö ei ollut niin tärkeä. Esimerkiksi piirrettyjen/maalattujen amerikkalaisten rikospokkareiden kannet hurmaavat aina vaan.

Hännisen kirja esittelee yhden kansikuvan Suomen itsenäisyyden jokaiselta vuodelta. Hänninen on tehnyt perusteellista työtä etsiessään ja kirjoittaessaan jokaisesta kannesta mielenkiintoista faktaa. Kansien tekijöiden esittelyn lisäksi Hänninen valottaa eri aikakausien, tyyli- ja poliittisten suuntausten osallisuutta kirjojen kanteen. Näin ollen kirja on myös tuhti kulttuurikatsaus satavuotiseen Suomeen.

Lukijan kirja vie matkalle menneeseen. Miten niin monien kirjojen kannet voivatkaan olla niin tuttuja! Tuo kirja oli vanhempien kirjahyllyssä…tuonkin minä olen lukenut joskus…missähän tämä kirja on, varmaan kipattu jonnekin muutossa…en minä tuosta kirjasta muista mitään, mutta kannen muistan ja kuvituksen…
Suloinen nostalgia lämmittää, kun lukee Riksin sarjasta (sarjan nimi saa selityksensä kirjassa), SaPo-dekkareista, LOVE-kirjoista. Tulee olo, että tuo kirja olisi etsittävä jostain divarista, tuonkin voisi lukea uudestaan, miksi olen laittanut niin paljon kirjoja eteenpäin!! Olisi ihanaa edelleen omistaa tuokin kirja, ihan vaan vaikkapa kansikuvan takia…

Ville Hännisen Kirjan kasvot-kirjan haluaisin myös omistaa, en vaan lainata kirjastosta, sillä itselleni kirja toimi inspiraationa omiin kuvien tekemiseeni.
Täytyy katsella alennusmyyntejä.

 

Mainokset

19 Responses to Ville Hänninen, Kirjan kasvot

  1. Maarit says:

    Kyllä, kansistakin voi tykätä. Muumikirjassa on ihanat kannet 🙂 Joskus ärsyttää, kun kannesta ei voi arvailla sisältöä!

  2. Monta kertaa kannet ovat se minkä takia kirjan luen, joskus ne vaan ovat tylsemmät kuin teksit tai toisinpäin. Kirja on melkein luettava ilman takatekstiäkin joka ei aina ole houkuttava ollenkaan. Hutej atulee ja totta on että mietin usein missä lienee tuokin kirja. Ne piirretyt dekkarikirjankannet olivat kyllä upeita ja myös muissa houkuttavia. No niin nyt sitten mietin missä mahtaa olla minun se ja se, vintillä kai koska täällä ei tule vietyä kiertoon kun harva lukee suomeksi 🙂

  3. cara says:

    Kirjojen kansi ei minulle jää useinkaan mieleen. Täytyy olla jotenkin erityinen kirja, että muistan kannen. Joskus olisi kiintoisaa oikein perehtyä kansiin kunnolla.

  4. aimarii says:

    Minä saan ensivaikutelman kirjasta hyvin usein kannen perusteella. Rupesin kiinnostumaan tästä kirjasta hienon esittelysi takia.

  5. sirokko says:

    Kansi on se, mikä houkuttelee ottamaan kirjan käteen (ilmeisesti vain se kokonaisvaikutelma, koska yksikään kansi ei ole jäänyt kuvana mieleeni) ja lukemaan takakannen, sen jälkeen koko kirjan. Tämän kirjan kannesta tykkään.

  6. maahinen says:

    Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta. Kansi voi houkuttaa tarttumaan kirjaan. Tosin mielelläni luen myös takakannen esittelyt ja kurkkaan kirjan sisään ja luen jostakin pienen otoksen.

    Usein kyllä olen jo etukäteen päättänyt lukea jonkun tietyn, varsinkin kun aika on välillä niin vähissä, ettei ehdi lukea. En pidä siitä, jos joudun jatkuvasti laskemaan kirjan kädestäni.
    Luen yleensä mahdollisimman yhtäsoittoisesti ;-D Nytkin pitkä lista niistä mitä haluaisin lukea…

    • susupetal says:

      Sekä että, kansi ja takakannen teksti minullakin vaikuttavat. Ja etukäteistieto siitä, mitä haluaa lukea. nytkin bongasin yhdestä kirjablogista mielenkiintoiselta kuulostavan, minulle uuden kirjailijanimen ja tilasin hänen kirjansa kirjastosta, Maahinen.

  7. Birgitta says:

    Kyllä minäkin tarraan kirjaan ensin kansikuvan perusteella. Kansitaide on oma taiteenlajinsa ja arvostus on kyllä tosi korkealla. Kävelen usein Sofian antikvariaatin ohitse ja kohdalla on lähes pakko seisahtua, siinä näkee todella upeita ja hauskoja kansikuvia (ja sisällä liikkeessä joskus myös taiteilijoiden seinätaidettakin :))

    Täytynee hankkia tämä mainiolta vaikuttava kirja käsiin.

    • susupetal says:

      Divarien ikkunoissa on todellakin estetiikkaa, Birgitta. Juu, aina välillä seinilläkin on jotain 😉
      Hanki vaan kirja käsiisi, luulen, että nautit. Minusta on kivaa kirjoittaa kirjoista, joista pidän, samaten, kun on mukavaa aina, kun joku kirjoittaa pitävänsä minun kirjoistani, hahhah 😀

  8. Kiva, että kirjankansiinkin perehdytään, ovathan ne olennainen osa kokonaisuutta!

  9. riitta k says:

    Varasin kirjan nyt kirjastosta. Tuohon Valtatiet / Kirsi Kunnas -kanteen ihastuin jo alkuvuodesta lukiessani Riitta Konttisen kirjaa naistaitelijoista – Täältä tullaan! Vahva aikansa kuva.

  10. riitta k says:

    Ei Kirsi K – vaan Sylvi 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: