Kun kirjani lakkaavat olemasta

Tämä joulukuu on viimeinen kuukausi, jolloin vielä voi ostaa BoDilla julkaisemia kirjojani. Vuoden vaihteessa nämä kirjat lakkaavat olemasta.

Samoin lakkaa tämä ikuisuuden jatkunut omien kirjojen markkinointi ja tyrkyttäminen.

Voin kertoa, että itsensä myyminen ei ole herkkua, vaikka teenkin sitä hyvin, hyvin matalalla profiililla. En kierrä kirjastoissa kertomassa kirjoistani, en pidä kivijalkakirjakaupoissa lukuiltoja, en ole näkyvillä fyysisesti niin kuin kirjailijoiden nykyään oletetaan olevan. Yhä enemmän kirjojen markkinointi on siirtynyt kirjailijoiden harteille. Monet kustantamot ”haluatko kirjailijaksi”-sivuillaan kertovat odottavansa kirjailijoiltaan aktiivisuutta markkinoinnin suhteen, some-näkyvyyttä, ulospäin suuntautunutta olemusta ja näkyvyyttä. Omassa kammiossaan nyhertävä kirjoittaja on sou laast siison.

Tällaisena introverttina erakkona nuo em. ehdot tuntuvat kohtuuttomilta, kuristavilta ja ahdistavilta. Onneksi en omakustantajana kuulu noiden vaatimusten piiriin.

Eli myyn hyvin vähän 😀

Vaan nyt tähän vihoviimeiseen BoDin kirjojeni myyntikampanjaan. Jos sinulla ei vielä ole joitain kirjojani, nyt on viimeisin hetki ostaa niitä. Kirjastojen rahat ovat näin loppuvuodesta aika vähissä, mutta ehkä silti kannattaa tehdä omalle kirjastolleen hankintaehdotus sikäli mikäli sieltä ei löydy näitä kirjoja.

Ja kirjathan ovat:

Taikkarin mäellä-runokokoelma: Katujen metusalemin nuoruus Turussa, ei katurunoutta vaan katujen runoutta.
Toinen painos: Novellikokoelma rakkaudesta, rakkauden kaipuusta, rakkauden puutteesta tällä planeetalla ja muualla, ihmisistä ja muista.
Valkoiset talot: Yhden päivän romaani ihmisistä, jotka elävät arkeaan valkoisissa taloissa.
Keskiäkäisiä hajatelmia: Kokoelma sarjakuvaa, proosaa ja aforismeja naisesta keskiäkäisyyden kynnyksellä.
Sairaalapäiväkirja: Merkintöjä ja maalauksia suljetulta osastolta.
Goottiemon kauhujen lipas: Mustalla huumorilla kyllästetty itseironinen romaani pöytälaatikkokirjoittajasta, joka vihdoin saa kustannussopimuksen. Varo, mitä unelmoit.
Pellen muotokuva: Vinksahtanut tarinakokoelma elämän eriskummallisuuksista. Harvoin mikään on sitä, miltä näyttää ja usein mikään ei näytä miltään.

Kaikkia näitä kirjoja on saatavilla verkkokirjakaupoista. Kirjojen nimeä klikkaamalla löytyy lisätietoa.

 

 

 

 

Mainokset

6 Responses to Kun kirjani lakkaavat olemasta

  1. Minusta on ikävää että joutuu itse mainostamaan ja markkinoimaan kustantamoiden julkaisuja, silä mitä palkkaa siitä saa? Kustantamot repii kuitenkin isomman osan ja kirjailija tekee työn. Noo onhan tietty sen kustantamon nimi kirjassa, ehkä se jotain auttaa. Tuo on syy myös miksi aloin omankustamiseen, en halua olla esillä, eikä siihen ole pakko, mutta sitten ei paljoa saa myytyäkään. Sinulla on se issuu systeemi myös, ajattelin kokeilla itsekin. Onko hyvä paikka?

    • susupetal says:

      Tykkään issuusta, sopii itselleni paremmin kuin e-kirjojen tekeminen. Sitä en osaa sanoa, miten issuu-näkymä toimii eri laitteilla, esim. tabletilla ja mobiilissa, itse toimin vaan läppärin kanssa.
      Kannattaa kokeilla, Esther!

  2. Äijä says:

    Sinä sitten sait sen aikaiseksi. Minulta loppui energia, enkä tiedä, jatkavatko kirjani olemistaan vai eivät. Toivottavasti eivät.
    Anyway, hätäpäissäni ostin omaan hyllyyn yhden kappaleen esikoista, tosikoinen siellä olikin.
    Enpä ole minäkään markkinoinut, enkä sitä toki BoDiltakaan odottanut.

    Kirjailijat tosiaan näkyvät monesti. OIkeastaan Kari Hotakaisen Klassikko on sangen herkullinen, raadollinen kuvaus itseään markkinoivasta kirjailijasta.

    Veikko Huovisella oli valmiiksi vahamonistuskoneella tehty kirje, jossa hän ilmoitti, ettei ilmaannu syntymäpäivillenne/myymäläänne/matineaanne, josta hän tarpeen mukaan yliviivasi sanoja, ja viesti kutsujalle oli selvä: Minä haluan olla Sotkamossa tai Hailuodossa…

    • susupetal says:

      Taloudelinen tilanne teki päätöksen puolestani, Äijä 😉 Seitsemän kirjan ylläpitokustannukset ovat liikaa, etenkin, kun kirjoja myydään enää niin vähän jos ollenkaan.
      Jep, en minäkään markkinointia BoDilta odottanut. Omakustantajana tiesin, mihin ryhdyin ja mitä vaaditaan.
      Hah, hauska tuo Huovisen moniste ❤

  3. Jael says:

    Harmi että kirjasi lakkaavat olemasta, mutta eivät niillä joilla kirjat jo ovat. Valkoinen Talosi on täällä suomalaisessa kirjastossa, Kirjakaktuksessa, ja pitääkin katsoa onko siellä muitakin kirjojasi. Toivottavasti saat vielä myytyä kirjoja ennenkuin ne loppuvat kokonaan

    • susupetal says:

      Päätös piti tehdä, Jael, seitsemän kirjan ylläpitokustannukset ovat vaan liikaa minulle.
      Tuntuu kyllä hivelevältä, kun tietää, että Valkoiset talot on siellä kirjastossa 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: