Punainen liina

Pienin joululiinoistani on tähden muotoinen. Äiti on kirjaillut punaisen kankaan valkoisella langalla, kynttilöitä ja kuusen oksia. Liina lähetettiin kotiin Suomeen joululahjaksi, äidinäidille.
Äiti oli kahteen kertaan sotalapsena Ruotsissa, samassa perheessä molemmat kerrat. Liinan hän kirjaili toisen oleskelunsa aikana, silloinkin hän oli vielä alle kouluikäinen.

Äiti piti joulusta. Perinteet saivat hänet tuntemaan olonsa turvalliseksi. Muistan hänen kätensä, jotka sytyttivät adventtikynttilät, sunnuntai toisensa perään. Sormet olivat hoikat ja kauniit, hyvin vakaat, miltei juhlalliset.

Äidin joulun odotus ja jännitys tarttuivat meihin lapsiin. Minuun liikaakin, joulua edeltävät päivät olivat täynnä vatsakipuja. Jouluaterian syöminen oksetti, kunnes Mummu, äidinäiti ehdotti, että lahjat jaettaisiin ennen ruokailua. Sitten ruokakin maistuisi paremmin.

Isän tiskattua astiat asetuimme piiriin olohuoneen lattialle, käsi kädessä. Oli piirileikkien aika. Räven raskar över isen, Hej tomtegubbar slå i glasen ja niin me pyörimme ympäri, ympäri, kunnes joku kompastui ja veti koko nauravan ja hengästyneen piirin lattialle.

Rakastan pientä, punaista liinaani. Sen reunat ovat hapsuntuneet, enkä uskalla enää pestä sitä. Ajattelen äitiä, joka kaikesta kokemastaan huolimatta, pystyi rakastamaan ja arvostamaan elämää. Ehkä minun pitäisi kantaa tuota liinaa aina mukanani. Se voisi muistuttaa minua mustina hetkinäni, että aina on olemassa toivoa, ei ehkä ihan nurkan takana, mutta jossain. Jossain.

 

***

Taikakuvat #74 JOULU

 

 

 

Mainokset

20 Responses to Punainen liina

  1. Sisko says:

    Todella kaunis tarina tämä sun pieni punainen liina. Rakkaita muistoja kaukaa, onneksi olet säilyttänyt liinan. Lapsuusajan muistot on niitä kaikkein kauneimpia. Joululeikit sisarusten kanssa kuten sinulla ym. Joulu oli ennen paljon kauniimpi, nyt on tullut mukaan kaupallinen joulu ja saa ainakin minut levottomaksi. Vaikka ihana juhla Joulu on vieläkin, nautitaan joulusta täysin sydämin ja hypistellää muistojamme. Kiitos!

  2. Cara says:

    Kaunis ja herkkä lapsuusmuisto sinulla. Ja piirileikit, oi.
    Noissa vanhoissa käsitöissä säilyy muistot, minullakin on niitä muutama. Muistan missä äitini piti mitäkin liinaa ja olen koittanut pitää ainakin osan niistä esillä.

  3. riitta k says:

    Joulu tuo lapsuusmuistoja mieleen. Minulla on yksi valokuva jouluaatolta, jolloin olin ehkä seitsemän vanha. Taustalla näkyy vanha raanu jonka muistan hyvin. Meidän valkoinen Sirre-kissa istuu veljeni sylissä ja kuvan keskellä joulupukki kasvoillaan aivan kaamea omatekoinen naamari! Eipä olleet joulupukin kamppeet sitä mitä nykyään.
    Hyvää joulun aikaa, ei hukata toivoa.

  4. Maarit says:

    Kaunis muistelu, pidä liina aina tallessa 🙂

  5. Jael says:

    Kauniita muistoja tuo sinun liinasi, aarre siinä mielessä, Minunkin äitini oli sotalapsena Ruotsissa, ja se jäi vaikuttamaan koko elämän ajaksi jollakin tapaa…

    • susupetal says:

      Äitini sisko sanoi joskus, että hänestä tuntuu, ettei ole mistään kotoisin, ei ole juuria. Myös hän oli sotalapsena. Totta, vaikutusta koko elämään sen kokemuksen jälkeen, vaikka olot olisivatkin olleet hyvät siellä muualla, Jael.

  6. Kaunista muistelua, sinulla liina minulla jokin muu, on tärkeää mitä ne antavat juuri tänään, muistoja,toivoa ja voimaa. Kaikkea hyvää jouluusi ja iso Kiitos sain jotain kivaa sinulta!!! 🙂 Toivotaan että omani ehtii perille ennen ensivuoden joulua, sillä olen sen laittanut postiin yli viikko sitten.

  7. Liplatus says:

    Rakkautta ja toivoa välittävä on muistelusi.
    Äitini ja mummoni tekemiä liinoja myös vaalin, löytyy kaapistani ja pöydältäni.

    Hyvää joulun odotusta Sinulle SusuPetal!

    Seuraan ja kommentoin Teemakuun kollaasejasi, niinpä jätän myöhempään joulun toivotukset. 😌

  8. sirokko says:

    Noita kauniita muistoja sisältäviä aarteita löytyy varmaan monen kaapista, minunkin. Ne todella musituttavat lapsuuden jouluista ja jo pois nukkuneista rakkaista. Nykyään joulut ovat erilaisia, mutta uskon, että silti lapsille jää niistä yhtälailla muistoja vaikka erilaisia.

  9. sini says:

    Suloinen tarina! Oikein hyvää joulun aikaa sinulle!

  10. mm says:

    Taidan elää nyt jotain kirjoittamastasi. Sillä toiselta puolella, välittämässä muistoja eteenpäin eli porukkaa tulee ja menee tänne taas tänäkin jouluna. Huvittavaa on, että joukkio haluaa säännöllisesti samoja juttuja. Tänään iltapäivällä menevät pappansa kanssa joulusaunaan ja savustamaan lammasta.

    Tämä kaikki on oikeastaan hyvin armollista, koska en todellakaan ole koskaan ollut mikään superemäntä. Silti traditioita pitää seurata näköjään aika tiukkaankin, aina jotain uutta tuoden. Mummolle täällä opetetaan tällä kerralla, mitä kasviruokavaihtoehtoja on tullut lisää.Tänäänkin kuulemma tehdään tortilloja, joihin käytetään chilimausteista Mifua. Tarvittavat muuta aineet pilkotaan yhdessä hyvässä sovussa. Nuorison äiti on pitänyt tiukkana, että kasvavien pitää syödä kalaa ja maintotuotteita, joten jotain vanhaa vielä on:)

    Tulee hyvä mieli, kun ajattelen sinua. Hyvää joulunaikaa ja uutta vuotta.

    • susupetal says:

      Mukavaa, että porukkaa riittää, kullanarvoisia hetkiä, mm! Ja hauskaa, että haluavat kuulla säännöllisesti samoja juttuja! Oma lähipiirini ei ole vielä siihen valmis, saan vain lempeitä huokauksia, taputuksia olalle ja sanat: kiitos, mutta ollaan jo kuultu 🙂
      No, ehkä jonainen päivänä!

      Lämmintä joulua sinulle ja rakkaillesi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: