Sähkötupakan paikka

 

Minähän en ole sanan varsinaisessa merkityksessä mikään kerrostalokyttääjä niin kuin naapuritalon akka, joka sormet veressä nyppii kuihtuneita kanervia parvekkeellaan. Lähinnä kutsuisin itseäni ympäristön tarkkailijaksi, ilmiöiden erittelijäksi, vuodenaikojen vaihtumista seuraavaksi analyyttiseksi havainnoijaksi.

Nyt kun tuo ihmisen ulkoiluttaja on ilmestynyt huusholliini, olen observoinut erilaisia ulkoilutettavia ihmisiä ja päätynyt tässä näkö- ja hajuhavaintoihin perustuvassa tutkimuksessani siihen, että koirat ulkoiluttavat kahdenlaista ihmistyyppiä.

Pienet koirat, nämä Fifit, Lulut, Cocot ja Bellat, vetävät hihnan toisessa päässä ihmistä, joka pysähtyy kiltisti, kun koira kyykistyy tarpeilleen. Tämä ihminen kaivaa taskustaan Hauska-kakkapussin jo valmiiksi ennen kuin pikku-Pontus on pudottanut jäniksen papanan kokoiset ruskeat kuulansa jalkakäytävälle. Pallerot katoavat kakkapussiin, Pontus saa taputuksen ja kiitokseksi namun.

Sitten on tämä ihminen, jota kaapin kokoinen Rocky, Salama ja Kyllikki kiskoo perässään. Tämä ihminen kääntää selkänsä ulkoiluttajalleen, kun tämä losauttaa saavillisen paskaa kävelytielle. Ihminen varoo katsomasta taakseen, mennyt on mennyttä, mitä sitä turhaan kaapimaan vanhaa kuonaa. Katse eteenpäin.

Tällaisia juttuja minä noteeraan ketjutupakoidessani parvekkeella. Yritän olla köhimättä ja räkimättä limoja ulos, jotta tutkimusolosuhteet eivät häiriintyisi. Pitäisi varmaan hankkia sähkötupakkaa, jotta terveys ei kokonaan hupenisi tieteen vuoksi. Toisaalta, tutkimustulokseni piristävät päiviäni sen verran paljon, että en anna pienen tulehtumisen vaaran haitata.

Koiria on tuhansia erilaisia, ihmisiä siis ainoastaan kahdenlaisia. Eli se siitä special snowflake-syndroomasta meidän ihmisten kohdalla. Onneksi olemme sentään koirillemme ainutlaatuisia. Eiväthän he muuten jaksaisi ulkoiluttaa meitä.

Mainokset

28 Responses to Sähkötupakan paikka

  1. Cara says:

    Herttinen, älä nyt terveyttäsi uhraa tieteen alttarille 🙂

    Täällä korvessa näkee sellaisia yhdessä juoksijoita, siis ulkoiluttaja ja ihminen yhdessä, rinnakkain kylätiellä. Suurin ottaa jättää jätökset lannoittamaan tienvartta. varsinkin metsäpolulla saa olla tarkkana, ettei astu pas*aan. Kumpaan rymään nämä siis kuuluvat?

  2. Sus' says:

    Koiraan kerran törmäsin, joka ulkoilutti mua niin että itse meni tien viereltä ojaan, ei suostunut paskomaan tielle, sen viereen vaan oja oli löydyttävä. Jaksoi pidätttää vaikka olisi kuinka kiire ollut. Rakastan Pilkkua, ihana nimikin<3
    Savukkeenpolttajan arki kanervissa on tuttua=)

  3. Crane says:

    Teräviä havaintoja! Entäpä, jos tyytyisit siellä partsulla vain raatsimaan kanervia ja heittäisit pois keuhkojen kiusaamisen?
    Tunnistan vaihtelevasti itseni, riippuen täysin siitä, missä ulkoillaan! Ihan parasta on tietysti kun pääsee metsään melkein kotiovelta, sieltä en koirun tekeleitä pois kuskaa. Harmittavaa, ettei mistään lähialueen kulkureittien varsilta löydy roskiksia, vaan sitä pussukkaa saa kantaa kiltisti kotiin saakka. Koirankakkakulttuuri on tässä kaupungissa siis vielä lapsenkengissä. 😀

    Rapsutuksia!

    • susupetal says:

      En minäkään metsästä jätöksiä kerää pois, Crane. Täällä onneksi on roskiksia suht hyvin, mutta olen myös nähnyt paskapussin keikkuvan puun oksalla!
      Nappikselle raps!

  4. sirokko says:

    Ooh, vieläkö uskallat savustaa parvekkeella naapuria!
    Meidän koirat ei meitä ulkoiluta, paskovat vapaasti puutarhaan, me orjat kerätään sitten kun jaksetaan. Viikonloppuisin on pakko kuskata ne autolla metsään, että saisivat juosta vapaasti -eivät hinaa hihnassa hidaskulkuisempia. Ollaan alistettuja ihmisiä, ei kuuluta kumpaankaan kategoriaan, onko olemassa ihmissuojeluvaltuutettu, jolle tästä kaltoin kohtelusta voisi valittaa?

    • Sus' says:

      Ihmissuojeluvaltuutettu ilmoittaa – Teidän valitusoikeutenne on kumottu. Itse otit koiran, kanna vastuu.
      Kuka muuten on määritellyt sen kannon joka vastuun kantaa?

  5. Sisko says:

    Täällä päin on myös kaikenkokoista koiraa kakkimassa, harva koirulin omistaja jätökset pussiin laittaa, kiireesti vaan matkaa jatkaa. Kyllä minä koirista tykkään, varsinkin pienistä ja kilteistä. Tupakoista en tiedä mitään kun en ole koskaan tupakoinut, toisten savuja olen kyllä hengitellyt.

    • Sus' says:

      Minähän en ymmärrä miksi koiran paskat pitäisi kerätä pussin ja viedä kotiin. Jos ei mahdu koiranpaskat maailmaan ni kyllä on tilasta tiukkaa. Tässä maassa autiutuvassa.

      • susupetal says:

        Sisko, harmittavia ihmisiä, koirinhan tuo ei ole vika.

        Sus’, tilaahan on, mutta en minä tykkään koiranpaskoista esim. jalkakäytävillä. Siihen kun astuu, niin kenka alkaa haista.
        Oma lukunsa on porukka, joiden mielestä on ihan ok antaa koiran paskoa lasten leikkipaikoille, koulujen ja päiväkotien pihoille. Älyvapaata porukkaa.

  6. Maarit says:

    Eipä tule aina kerättyä kakkoja pussiin 😦

  7. Jael says:

    Hih,mihinköhän kategoriaan Bambi ja minä kuulumme; D Bambi pienestä koostaan (6kg) huolimatta luulee olevansa suuri koira;D Sain saman kadun naapurilta suuren määrän koirankakkapusseja, koska kaupungin se työntekijä, joka niitä laittaa koirankakkapussitelineisiin, asuu samalla kadulla. Nyt ovat pussit melkein loppu. Ja ne telineet aina ilman pusseja… En tykkää koiranomistajista jotka eivät kerää koiriensa jätöksiä,;parit kengät pilasin kodin viereisessä puistossa koirankakan vuoksi, kunnes ostin feikki Crocksit ihan vain Bambin ulkoiluttamista varten.
    Mielenkiintoisia havaintoja SusuPetal;D

    • susupetal says:

      Voi Bambi, suuri koira ❤
      Siis, onko siellä koirankakkapussitelineitä, Vau!!

      • Jael says:

        Juu on, katujen varrella. Tässä minun kadullani ne ovat aina tyhjiä,mutta taitaa olla oma vikani,sillä joitakin vuosia sitten pyysin ettei niitä täytettäisi koska näin että ihmiset ottivat sieltä pusseja ,ihan muihin tarkoituksiin. Tel Avivissa sen sijaan telineissä on lähes aina pusseja, ja jos menen ohitse, otan muutaman…

  8. Birgitta says:

    Tää on niin hyvä postaus ja kommenttiketju, että tekee mieli avautua 🙂

    Mulla oli sellainen iso koira, mutta paljon aikaa ennen koirankakkapusseja. Luulen olevani niin nillittäjä, että keräisin sen ison murjakkeen pussiin nykypäivänä. Pientä koiraa en ehkä koskaan hankkisi, vaikka se papana olisi helpompi käsitellä 😉
    Mulla on naapurit, mies polttaa tupakkaa ja nainen sähkötupakkaa. Sähkötupakan savupilvi pimentää taivaan ja tuoksuu vahvasti jollekin kummallisen imelälle. Joten olen huomannut tykkääväni paljon enemmän tavallisen tupakan hajusta. Se kun on lyhytaikainen, pieni tupsahdus.

    • susupetal says:

      Hyvä täällä on avautua, Birgitta 🙂 Ja onneksi meitä nillittäjiä löytyy, niin maailma ei huku paskaan!
      Sähkötupakasta tulee todellakin mahtava höyryverho, olen huomannut. Imelä haju on varmaan peräisin nesteen mausta, luulisin. En ole niin perehtynyt asiaan.

  9. Hyvää tarinankerrontaa Susu iLiKe 🙂

  10. Päivitysilmoitus: Havainnoinnin hurmaa | SusuPetal

  11. Päivitysilmoitus: Totu sitten koiriin, kun niitä ei ole | SusuPetal

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: