Kun naama on kuin petolinnun perse ja ottaa selfien, niin eikö kyseessä ole sittenkin belfie?

Otsikon mukainen ajatus iski tänä aamuna. Poninhäntä siirtynyt otsalle, yksisarvisen taikaa. Tyynyliinan painamat rypyt siksakkia poskilla. Jos nyt ottaisin selfien, se olisi belfie, mutta koska en milloinkaan ota selfieitä, ei pelkoa.
Jos nappaa kuvan tissivaosta tai sikspäkeistään, kyseessä on boobfie. Tosin niin tukevia push-upeja ei ole vielä tullut eteen, että saisin itselleni tissivaon. Ei pelkoa.

En minä näkisi näitä aamuja, ellei Lainakoira veisi minua lenkille. Nukkuisin pitkään ja vaikka heräisin aikaisin, en todellakaan lähtisi ulos. Lainakoiran kanssa on toisin ja havaitsen aamu-usvat.
Viime talvena huomasin, että ihminen ei kuole, vaikka hän liikkuisi ulkona enemmänkin kuin pakolliset kauppareissut. Lainakoira oli luonani kolme kuukautta ja kännykän matkamittari näytti meidän kävelleen tuona aikana 900 kilometriä. Kuulostaa hurjalta määrältä, mutta kun joka päivä käy vapaaehtoisesti ulkona neljä kertaa, niin kilometrejä kertyy (melkein) itsestään.

Toisinaan aamulenkillä tulee ajatelleeksi kaikenlaista joutavaa. Toisinaan myös oivaltaa jotain. Joskus kevään korvalla tajusin vihdoin mitä tarkoittaa pyyteetön auttaminen. Se on sitä, että ei odota itseään autettavan millään tavoin, ei mitään vastavuoroisuutta tai anna-hyvän-kiertää-systeemiä. Mikäli tuota ei tajua, on tuomittu elämään katkerana ja pettyneenä hamaan loppuun asti. Kukapa sellaista loppua elämälleen toivoo?
Helpotti tuo oivallus.

Lainakoiralla ei ole pahemmin riistaviettiä. Oravia ja jäniksiä se luimuilee, samoin kissoja, mutta ei puhettakaan, että lähtisi niiden perään. Vahtivietti on myös aika olematon. Tulen kaupasta, riisun takin eteisessä, kannan kassit keittiöön. Vasta kun avaan jääkaapin oven tyhjentääkseni kassien sisällön hyllyille, koira havahtuu sohvalla. Vanhuus tai huonokuuloisuus ei koiraa paina, hän on vain aika hillitty luonteeltaan. Murtovarkaan paras kaveri. Kaikkien hyvä ystävä.

Olen vuosien aikana kuvannut ruskaa, talventörröttäjiä, kuurankukkia ja kevään ensimmäisiä leskenlehtiä kyllästymiseen asti. Ne ovat joka vuosi samanlaiset, ne on kaikki nähty, mutta silti tämä luonnon väripaletti näinä aamuina jaksaa edelleen sykähdyttää, kunhan unohdan kaikki nämä turhanaikaiset ajatukset, jotka toisinaan täyttävät korvieni välin. Huokaan Lainakoiralle, näetkö, niin ihanaa punaista, katso nyt, mutta koiraa kiinnostaa tietenkin enemmän mutaisesta maasta nousevat tuoksut, joita oma nenäni ei haista. Koetan vielä houkutella koiraa katsomaan veteen, näkyykö jo taimenien nousua. Koira vilkaisee kerran, tehdäkseen minulle mieliksi, vaikka innostukseni ei pahemmin häntää heilauta. Rapsutan kiitokseksi.

Lainakoira hoitaa mielenterveyttäni. Tuntuu, että se kupla, jossa olen vuosien ajan ollut toisinaan vangittuna, toisinaan vapaaehtoisesti, alkaa laajentua. Toivon, että muutkin saisivat kokea vastaavaa avartumista. En jaksa kuplia ympärilläni, jokainen omassa poterossaan, omaansa fanaattisesti puolustaen, toisia yhtä fundamentalistisesti halveksien. Mikäli et ole puolellamme, olet meitä vastaan.
Mietin, miksi on luvallista ivata, lynkata ja riepotella vastapuolta, eikä huomaa sen olevan vihapuhetta. Mikäli vastapuoli tekee samoin, se on vihapuhetta. Nämä kuplat hämmentävät minua, samoin häkellyttää ihan tolkunkin ihmisten sokeus omalle toiminnalleen. Haluan pysytellä kaukana näistä kuplista.

Liikumme yleensä siihen aikaan aamusta, että hätäisimmät pyöräilijät ovat jo ehtineet työpaikoilleen. Nuo virtaviivaisissa kypärissään suihkivat, joille jokainen polkaisu on suoritus tulla nopeammaksi, vahvemmaksi, voittajaksi. Suurin osa koirien ulkoiluttajista on myös ehtinyt tehdä lenkkinsä Ei tarvitse väistää näitä kännykkäänsä katsovia, mitään muuta näkemättömiä ihmisiä, joiden toisessa kädessä flexin kauaskantoisessa päässä pomppii nelikymmenkiloinen aamuhaukkuja.
Meillä on oma rauha, aurinko yrittää kavuta korkeammalle, mutta sitä vaivaa sama laiskuus kuin minuakin. Kun vaan vähemmällä pääsee, niin hyvä juttu. Lainakoira alkaa olla sama mieltä, vilkaisee taakseen vähän väliä kysyen, eikö jo aamulenkki riittäisi, ollaan kävelty jo aika kauan, on nälkä.
Totta.

Mainokset

20 Responses to Kun naama on kuin petolinnun perse ja ottaa selfien, niin eikö kyseessä ole sittenkin belfie?

  1. Piristäviä kuvia minun aamuisille silmilleni. Ja teksti jota myötäilen nyökkäämällä, miten hyvin sanottukaan on tämäkin lause poikineen ”miten, miksi on luvallista ivata .. ”Olen muuten ihmetellyt ihmisten käytöstä itsekin, ja kun ne eivät sitä näe itse miten tökeröitä, ilkeitä ovatkaan. Ihan ihme touhua nykyään. Kaikki pitäisi nykyään hyväksyä olevan normaalia, vaikka monesta asiasta on normaalius kaukana, mutta ehkä mä olenkin se sekopää. Hyvä kirjoitus!!! Meidän koiruli pitää minut myös vauhdissa ja kissan myös 🙂 ps meillä ei tarkene enää paljain jaloin, äh!

  2. Cara says:

    Onpa kauniita syyskuvia! Lainakoira on kyllä painonsa arvoinen (ja enemmänkin) kultaa. Huomaan samanlaisen mietiskelyn kesällä, kun hölkkään järvessä kaikessa rauhassa ja mietin mitä omituisempia asioita, kaikessa rauhasssa.

    Usein aamuisin minua vastaan tulee koiransa kanssa nuorehko nainen, kännykkä kädessä, sitä tuijottaen. Ei hän huomaa koiran pysähtymistä, ei tervehdi minua, vaikka tässä kylällä yleensä kaikki tervehtivät. Melkein säälin häntä.

    • susupetal says:

      Totta, Cara, mitä ihmeellisimpiä ajatuksia tunkee päähän. Onneksi kaikista ei tarvitse kirjoittaa 😀
      Noita kännykkätaluttajia on todella paljon. Koira liikkuu fleksissä, ei huomata pyöräilijöitä, ei muita koiria.

  3. riitta k says:

    Ihana kirjoitus Susu, lainakoira on tehnyt sinulle selvästi hyvää! Kun on koira, on niinkuin järkevä syy lähteä lenkille. Muistan miten outoa oli kävellä yksin ilman koiraa 16 vuoden jälkeen. No, siihenkin tottui, niin kuin kaikkeen. On pakko. Tämä kesä on ollut kärsimystä kun ei ole päässyt ulos, vali vali. Nyt olen ollut muutamaan otteeseen pihahommissa ja tullut kotiin raatona. Jalka turvoksissa eikä kuntoa nimeksikään.

    Juu, ei kaikista koirista ole vahdeiksi. Meidän kissaneidistä saattaisi olla. Sillä on valtava saalistusvietti. Eilen joku tintti oli pujahtanut avoimesta ikkunasta sisään. En minä mitään huomannut, mutta Sissi ryntäili sinne tänne ja kohta sillä oli tintti suussa. Pari päivää sitten se saalisti hiiren, valjaistaan huolimatta. Onpa se käynyt kiinni oravankin poskeen. Eläimellistä menoa meillä.

    Jos minä ottaisin selfien se olisi sunmaidie – naama kuin rusinalla 🙂 Toivon mukaan aivoille ei ole käynyt vielä samoin! Mukavaa tupapäivää – ei tuonne erkkikään haluu.

    • susupetal says:

      Lainakoira on oikea terapeutti, Riitta, ihan hirvittää taas se ajatus, kun hän palaa kotiinsa 😦
      Malttia sen kuntoutumisen kanssa, kiva kuitenkin kuulla, että olet jo päässyt pihahommiin.
      Kissavahti kuulostaa tehokkaalta!
      Rusinainen!

  4. Jael says:

    Eikös belfie ole se peppuselfie;D Ihana tuo lainakoira, ja mahtavaa että reissailet ulkona kun koiraa pitää ulkoiluttaa,koirat ovat kyllä ihania kavereita:) Hienot kuvat olet ottanut matkan varrella,syksyn värit ovat niin nättejä. Ei Bambillakaan ole mitään metsästysviettiä, kissojenkin kanssa on ihan kamu,

  5. Saassa says:

    Belfie ja boobfie jutut sai nauramaan. Mä olisin bushfie. Pää on kuin marjapensas aamulla. En ota myöskään selfieitä enkä tykkää olla kuvattavana. Ihan tarpeeksi nään naamaani peilistä aamulla hiuksia letittäessä, enempää en kestä. Kampaaja ensi viikolla, Leikkasinkohan lyhyeksi hiuksetkin.
    Maalasin pari viikkoa sitten tuosta ihmisten nykyelämä aiheesta työn. Huoh, oudoksi on mennyt.
    Koiran kans on kiva kulkea lenkillä. Paljon olet kävellyt, hyvä niin. Syksyllä on kaunista, kuvistasi sen näkee. Suloinen lainakoira❤️

  6. UUna says:

    Pitäisikö ottaa lainakoira! Sehän saa näkemään kaiken uudestaan ja ennen kaikkea se saa näköjään sanat virkoamaan ja vaeltamaan ihan sujuvasti ja mielenkiintoisesti. Jotain tällaista kaipaan, kun tuntuu, että kaikki on sanottu ja kuvattu.
    Selfietja belfiet jätän sinulle, kun en ole niitä ennenkään ottanut, että onneksi sinäkään, se olisi ollut ihan turhaa. Jätetään peiliin katsominen tuleville sukupolville.
    Minäkin kulkisin lainakoiran kanssa juuri tuohon aikaan, ettei tarvitsisi käydä toisen koiranomistajan kanssa läpi koko sukupuuta ja muutakin muka tärkeää.

    • susupetal says:

      Lainakoira inspiroi, saa hyvälle mielelle, UUna, suosittelen!!
      Jep, eipä niitä selfieitä pahemmin ole tullut otettua, sama naama kesät talvet, mitä nyt rupistuu. Profiilikuvanikin on alkuperäinen eli vuodelta 2005.
      Sukupuiden läpikäyminen on hiukka puuduttavaa, mutta sujuvasti niitä nykyään kuuntelen 😉

  7. Maarit says:

    Hienoja kuvia ja lutunen koira 🙂 Niin hyvin kirjoitettu tarina tosi elämästä! Eipä tule lähettyä kävelylle, jos ei oo tiettyä kohdetta. Tytön koira on vanha ja sairas, eikä minua nyt ole tarvittu lenkittämään sitä.

    • susupetal says:

      Minäkin olen huono kävelemään ilman hyvää syytä eli joku tietty kohde tai kauppareissu pitää ollatms, Voi tytön koiraa, Maarit 😦

  8. S says:

    Olen erityisen ylpeä lanseeraamastani boofiestä. Hienosti lähti elämään maailmalle päästyään 😀

  9. BLOGitse says:

    hahahahh, en ole enkä mene instaan mutta kuukletin tuolla hastagillä ja sieltä ne boobsit hyökkäsi silmille isosti! 🙂 haloo! Miksi ihmeessä noita pitää julkaista? Tämä itsen esittäminen on niin…eilistä. Eikö jo voitais keksiä jotain fiksumpaa? Onneksi uudet sukupolvet on (yleensä) entisiä fiksumpia…sitä tulevaisuutta en taida olla enää todistamassa 🙂 niin monta vuosikymmentä saattaa mennä…
    Heti kun hinnat laskee ja tavikselle on mahdollista ostan itselleni robotin joka on koiran kaltainen – vie minut lenkille!

    • susupetal says:

      Robottikoira ei ole yhtään hassumpi idea, BLOGitse, jokaisen oma personal trainer.
      Kiva, että guugletit tuon hästägin, pääsit näkemään ja kunnolla 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: