Virheellinen kohtaaminen
3 helmikuun, 2019 30 kommenttia
Kävelyllä koira ja minä,
tapaamme kaksi samojedia
ulkoiluttavat naista.
Puhumme niitä näitäkin naisen kanssa,
lumitilanne, liukkaus, loskaa odotellessa.
Siinä taitaa olla monta rotua,
nainen toteaa, katsoo koiraani.
On sellainen räjähtäneen näköinen
jotenkin. Kertoo huomisesta
pitää taas lähteä näyttelyihin samojedien kanssa,
kierretty on Latviat, Liettuat, Venäjät ja Virot.
VIRHE 1
sieltä mistä minä tulen, ihminen on se
eläin, tavarat ja asiat hän
jääkaapin kun avaa niin sanotaan:
no ei hänes kyl o kans pal mittä katottava.
HÄN!
VIRHE 2
väärin valittu luonnehdinta
RÄJÄHTÄNYT!
VIRHE 3
ylenmääräinen omien koirien kehuminen
Puren hampaita
leukapieliä
huulet verillä
Niinpä niin, niin niinpä
sitähän sanotaan että koira muistuttaa ihmistään
ollaan sellaisia räjähtäneitä molemmat
ihanan näköisiä karvapulleroita nuo sinun koirasi
(tietenkään en sano mitään tuollaista
olen hidastunut
harkitut sivallukset tulevat
räjähtäneeseen mieleeni
vasta sadan metrin päässä)
***
***
Klikatkaapa alla olevaa kuvaa, niin pääsette lukemaan uudesta kirjoitushaasteesta!!
SusuPetal 
:)) Paljon inhimillisempää olla räjähtänyt kuin muotovalio. Oli puheena sitten HÄN tai SE!
Nimenomaan, Riitta! Emme me halua koira-barbieita 😉
Murre paistaa… Mutta viis näyttelyistä ym.
Maailman kaunein murre, Cara, nääs 😉
Hyvä runo! Mua kanssa inhottaa noi kehujat, näkisit mut kotilookissa, no ei se paljoa eroa ulkoilmalookista 🙂 Kopioin sulta runoidean.
Kopioi vaan, Esther 😀
Virheitä tosiaan, nauratti tuo murre, mummin sanat helisivät korvissa kauniisti.
Itsellä ollut rotukoiria, mutta myös monirotuisia, kuten viimeinen koiramme on. Ja sehän vasta rotukoira onkin, montaa erillaista.
Pieni on sielu suuressa egossa😂 Ei olisi maksanut vaivaa edes moiseen vastata. Olen aina räjähtäneen näköinen, enkä toisten vuoksi muuksi muutu👍
Hauskaa runosunnuntaita
Mummin sanat ❤
Onneksi tällaisia ihmisiä tapaa harvoin noilla kävelyillä, Saassa. Ei tarvitse liikoja puhista 😉
Ai kun kirvelikin napakasti! Minun kuuroksi mennyt koiruparka oli aamulenkillä ihan maansa myynyt ja surusilmä, kun en päästänyt tervehtimään paria koirakamuaan. Se nääs on niin, ettei tupata kun ei tykätä. Ei ne koirat, mutta ne ihmiset… Virheitä, virheitä!
Virhe!!! Jep, ei ne koirat, muta me ihmiset, Crane….
voivoivoi….’Aina on kauniimpia, rikkaampia, taitavampia…’ Sen tuo nainen kokee varmaan kilpailuissa mutta tavishan ei ole ikinä parempi kuin ne jotka sentään kilpeilevat…Kuin missikilpailut…me tavikset ei ei olla yhtä kauniita kuin missit. Mutta onneksi ei myöskään jouduta (normaalisti) median ryöpytyksen kohteeksi vaan saamme elää rauhallista, ihan omaa elämää. Parempi näin!
Totta, BLOGitse, olisi se vaan kamalaa, kun jokainen koirankusetuslenkki päätyisi seiskan sivuille 😀 Nyt voi vaan tallata taviksen rauhallisesti, eikä tarvitse koreilla vaatteilla.
Krapu. Aloitin jutun kirjoittamisen ja kun olen kontrollifriikki pitää varmistaa: kun pitää käyttää tiettyjä sanoja niin eihän niiden tarvitse olla perusmuodossa ’lumi’ voi olla myös luminen tms.? Eli idea on vain käyttää ko. sanaa mutta ’muoto’ vapaa…
Saa taivuttaa sanaa haluttuun muotoon. Esim. lumi-sanassa tyyliin lumessa, lumesta, lumen jne. Luminen on oma sanansa. Mutta emme me niuhota, pääasia pitää hauskaa ja kirjoittaa!
Okei, julkeisen jutun alkuviikosta…Lumista päivän jatkoa! 🙂
Nyt sataa vettä!!!
-Jaahas, kylläpä rouva on itse useampirotuisen näköinen, ettei olisi aavistus juutalaista nokkaa, slaavilaista tyhmyyttä, espanjalaista tempperamenttia, italialaista röyhkeyttä…kylälkyllä rouva on varsinainen geneettinen sekasikiö, mutta onneksi tekin opitte tavoille kun vaan joku jaksaa kouluttaa, rouvan aviomies sitten ilmeisesti kyllästyi ja rouva saa keskittyä rotukoiriinsa, se on hyvä pitää rotuhygieniaa yllä kun kaikenmaaailman sekarotuisia pyörii….no mutta mikäs teille rouva….rouvaaa!!!
;DD
Jep, Sus’, kaikenlaista olisi voinut sanoa ja ehkä nuorempana olisin sanonut. Nyt ajattelen, ettei kannata, ei siitä ole mitään hyötyä, turha pilata omaa päiväänsä välittämällä.
Runoon voi sitten purkaa traumojaan 😉
Runoista puheenollen, käytin tekstissä sanaa vaipuoon..onkohan tuo edes oikea sana, ihan itse taisin keksiä..mut kuulostaa hyvältä tässä tekstissä:
https://hullunasanoihin.blogspot.com/2019/02/ohi-on.html
Ok, tuun lukemaan.
Ihmiset ovat onnistuneet koiratkin sotkemaan pelleilyihinsä. Koirat ovat suloisia karvoihin katsomatta. Säälittää vain sairaaksi jalostetut koirut, jotka kärsivät ihmisen kauneuden tähden. Prkl.
Niinpä, Elegia. Kaikenlaista kulkijaa sitä kävelyillä tapaa, onneksi suurin osa on ihan tolkun ihmisiä ja koirathan ovat aina söpöjä karvoista riippumatta.
Olipas pöljä, se samojedien ulkoiluttaja.
Olen samoilla linjoilla noiden persoonapronominien kanssa.
Joo, kaikenlaisia tyyppejä nuo koirat ulkoiluttavat, Aimarii 😉
Jep, hän!
Olipa tyhmä eukko! Mulla on ollu narun päässä aina seropi ja uskallan sen sanoa kelle vain 🙂
Hahmottelin jo päässäni tuon ”rapukirjotuksen”, siihen taitaa jäähäkki 🙂
Älä nyt jätä krapua päähän ainoastaan, Maarit!!
Argghh!!!Ymmärrän tunteesi. Hauskasti olet kertonut kokemuksesi. Näitä lisää 🙂
Tuolta koiran elämää-kategoriasta löytyy monenlaisia kohtaamisia, Der Seidenspinner 😀
https://susupetalsanat.wordpress.com/category/koiran-elamaa/
Ah, taas niin mahtava runo:) Terveisiä sekarotuiselta Bambilta:)
Bambi ❤