Veri verestä
1 joulukuun, 2019 22 kommenttia
En voi kysyä, kuka sinä olet. On kysyttävä, mikä sinä olet? Mitä sinun mielessäsi liikkuu?
Käyt kaupassa, ostat nakkipaketin. Keittiössäsi otat leikkuulaudan, terävän veitsen ja leikkaat nakit siististi paloiksi. Työnnät vaaleanpunaiseen lihaan nastoja, nuppineuloja, säpäleiksi iskemäsi lasipurkin pienet sirpaleet piilotat nakkeihin.
Iltakävelyllä pudotat suupalat maahan, sekoitat lehtien sekaan, työnnät pensaiden juurille. Potkit maata peitoksi, hymyilet pimeään. Jostain kaukaa kuulet koirien haukuntaa, mielesi piristyy, ilosi kuplii, olet riemuissasi.
Käyt kaupassa, poimit satsumat muovipussiin. Toivon, että hedelmässä, jonka tulet syömään, on terveiset kaltaiseltasi. Parsinneula piilotettuna hedelmälihaan. Olet herkkusi ansainnut: jokaisen verestävän suupalan. Jokaisen haavan, joka repii sisälmyksiäsi riekaleiksi.
Viimeisen hengenvetosi.
***
Viikon 49 krapusanat ovat sekoittaa, lehti, leikata.
Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Cara
Der Seidenspinner
riitta koo
Repu
anli itse
BLOGitse
Aimarii
Elegia
Ilona Winebridge
Hyi mikä tyyppi ja valitettavasti noita on. Kamalaa ajatella eläimen tuskia.
Täällä kylällä oli joskus vanha mies, joka laittoi rotanmyrkkyä makkaran ja juustonpaloihin, kun kuulemma kyllästyi paskoviin koiriin.
Joka kylästä ja kaupungista näitä löytyy, Cara 😦 Sairaita tyyppejä.
Hyi ja hui! Aina noita koiranvihaajia riittää. Toivon totisesti että edestään löytävät moiset ilkeät teot. Uskon että näin tulee tapahtumaan.
Luotetaan karman lakiin, Der Seidenspinner!
Todellakin, MIKÄ on ihminen joka haluaa tuottaa eläimille kauheita kärsimyksiä? Mikä on ihmisen ihmisyydessä mennyt niin pahasti vinksalleen?
Ensimmäisenä keväänä Nappiskin ehti jonkun myrkkypalan tien laidalta syömään, riittävän sairastuttamaan, mutta onneksi niin pienen, ettei syntynyt pysyviä vaurioita! Silloin iski itselläkin viha ja kostonhalu!
Kyllä niin taas sanat koskettivat!
Voi Nappis-parkaa, onneksi hän silloin selvisi, Crane.
Joo, näille nurkille joku ääliö oli viime viikolla kylvänyt noita nakkeja. Onneksi sana koirien ulkoiluttajien parissa leviää nopeasti, mutta valitettavasti nuo koiratakin ovat nopeita nappaamaan herkkupalat 😦
Hurja krapu, jossa totuuden siemen. Todellakin tällainen tyyppi ansaitsisi terveiset kaltaiseltaan. En voi ikinä ymmärtää, mutta sairas mikä sairas.
https://digi-passions.blogspot.com/2019/12/krapu-vko-49-pitaako-olla-huolissaan.html
Kostonhimo kyllä herää, Riitta! Oli kuinka sairas tahansa 😦
Peto on liikkeellä, siis ihmispeto! Ehkäpä jossain vaiheessa paha palkkansa saapi.
Tämäkin on kuin virus, puhkeaa aina ajoittain, ainakin siitä suht säännöllisin väliajoin näitä raakalaismaisia juttuja ilmaantuu.
Löysit kovan jutun sanoista.
Todellakin peto liikkeella, yön hämärässä, Aimarii 😦 😦
Huh huh, ihan kauhistutti lukea tämä, mutta tuollaisia sairaita petojahan on oikeastikin olemassa:(
Raakaa tekstiä raa’asta teosta, Jael.
Todella pahasti vinksahtanut ihminen! Kohteena viattomat luontokappaleet, näitä ”suupaloja” kun voivat syödä muutkin kuin koirat. Kammottavaa suorastaan.
Kammottava on juuri oikea sana, Anli!
Aivan karmeeta luettavaa…
Onko asialla koirien vihaaja vai mielisairas ihminen tai molemmat yhdessä…
Varmaan sekä että, sairas ainakin, BLOGitse 😦
Valmiiksi tuli myös minun krapuni.
Lisäsin sinut listaan, Aimarii!
Jep, harvoin sitä toivoo toiselle kovin pahaa, mutta joskys kyllä. Jos vahingoittaa viattomia, on tehnyt valintansa: mädätköön helvetissä, mutta sitä ennen kärsiköön elämässä! Saatana.
Mukana myös:
https://elegiassilence.blogspot.com/2019/12/miljoonat-kasvot.html
Kärsiköön ensin, juuri niin, Elegia!
ehtin kuin ehtinkin viel mukaan. minulla jatkuu nää perinnejutut ruisleivän tiimoilta…
https://viinasilta.blogspot.com/2019/12/ruisleivan-lumoissa.html
hurja krapu sinulla, koiraihmisenä kavahdan aina näitä ihmispetoja, jotka haluavat tuottaa pahaa viattomille luontokappaleille…
ehkä näiden krapujen kirjoittamisessa olisi tarkoitus kirjoittaa enempi draamaa, multa se ei vaan suju.
Lisäsin sinut listalle, Ilona.
Ei kravun tarvitse olla draamaa tai fiktiota, jokainen kirjoittaa juuri sitä, mitä itse haluaa!