Kesäni

Elokuu vetelee viimeisiään, kohta kesä on piilotettu suojamaskin taakse. Krapua pitäisi kirjoittaa, aivot lomailevat, siis normitila. No, aloitetaan kansakoulun tavoin, ensimmäinen aine äidinkielen tunnilla ”Mitä tein kesällä”.

Lainakoira viihdytti minua juhannukseen asti. Seuraavalla viikolla oli superhelteet, 31-33 astetta, kaverin mökillä. Tarkeni.

Sitten taas kotona.

Lainakoiran piti tulla uudestaan hoitoon, mutta maa petti jalkojen alta. Neljä ja puoli viikkoa asentohuimausta. Olo oli kuin Vekkulan vinossa huoneessa. Pään kääntäminen aiheutti oksennuksen. Pään kääntäminen aiheutti jalkojen alta menon. Ei ollut asiaa ulos, läheiset hoitivat kauppareissut, vahtivat minua, kun istuin muovituolilla suihkussa.

Enää ei pyörrytä ja Lainakoira on täällä hoidossa.

Että sellainen kesä.

***

Viikon 36 krapusanat ovat uudestaan, maa, viihdyttää.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini. Cara pitää taukoa kravuista, joten minun blogistani löydät osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

riitta k

Repu

BLOGitse

Sus’

anli itse

Aimarii

Elegia

Maarit

HPöllö

Aina

Uuna

AilaKaarina

 

41 Responses to Kesäni

  1. Maarit says:

    No, huh, yli neljä viikkoa! Mulla ollu jotakin huimausta kolme päivää, luulen niska-hartiajumia syyksi.

  2. riitta k says:

    Oli sullakin kesä! Viime viikolla omakin niska oli niin jumissa, että pienesti huimasi. Antoi vähän esimakua miltä sinusta tuntui.

    Oma krapuni täällä:
    https://digi-passions.blogspot.com/2020/08/krapu-vko-36-seisooko-lopussa-kiitos.html

  3. Cara says:

    Siinähän se kesä paketissa. Hienoa, että huimaus helittij a Lainakoira palasi.

  4. anli says:

    Asentohuimaus on ikävä juttu. Sain sellaisen kokea viime helmikuussa, onneksi se jäi kohtalaisen lyhyeksi mutta oikeaan korvaan jäi lievä tinnitus. Hiljaisuudessa ”puhelinlangat laulaa” ärsyttävästi. Niin, kesä on paketissa ja nyt varmaan uuden Krapun kimppuun…. 🙂

  5. Takkutukka says:

    Voihan Vekkulan vino huone, mikä kesä Sinulla!! Asentohuimaus on kelju kaveri, Kanssakulkijan myötä ikävää kokemusta asiasta.
    Nyt on kesä meillä kaikilla plakkarissa, kummallinen sellainen, jouti mennä, joten rapsutellaan koiria ja nuuhkitaan syssyn uusia säveliä:)

    • susupetal says:

      Joo, Takkutukka, ikävä kaveri, jonka seuraa ei niin kaipaa. Kanssakulkijalle sympatiat!

      Outo kesä oli oudon kevään jälkeen, nyt kohti outoa syksyä 😀

  6. Repu says:

    Ja minä kun luulin sairastaneeni koko kesän. Ei mitään noin pahaa. Mutta krapu vaihteeksi täällä https://repukirjoittaa.blogspot.com/2020/08/krapu-36.html

  7. BLOGitse says:

    Asentohuimaus. Piti kuuklettaa. Vaikuttaa pirulliselta vaivalta. Onneksi nyt voit hyvin, eikö?
    Oli outoa aloittaa bloggaaminen pitkän tauon jälkeen. Piti luntata monta pikkuasiaa 🙂
    Tässä mun teksti: https://blogitse.com/2020/08/30/krapu-36-kesakirje/

    • susupetal says:

      Heh, naurattaa, kun tätä asentohuimausta sanotaan hyvälaatuiseksi, BLOGitse. No, sitähän se on, ei ole kuolemaksi, mutta inhaa kuitenkin.
      Samaa outoutta itselläkin aloittaa nämä kravut, tauot tekvät hyvää.

  8. Sus' says:

    https://sushuokailee.blogspot.com/2020/08/krapu-36.html

    Meni nyt monella tuo kesäkuulumiset ja vars krapu sekaisin vaan haitanneeko tuo mitään..=) Olisikin koiralainaamo!! Siis eihän sellaista tule kun koirathan menisi sekaisin mut kuiteski..=)

    • susupetal says:

      Eihän tuo haittaa, Sus’.
      Koiralainaamon saa, kun tutustuu ihmisiin, joilla on koira, olen huomannut. Kätevästi saa haetuksi karvaturrit päiväkävelylle ja yökylään.

  9. Elegia says:

    Järkyttävä tuo asentohuimaus, en osaa edes kuvitella. Miehellä joskus aika pahaa huimausta on, mutta ei ole koskaan kestänyt noin kauan. Huh, onneksi on ohi!

    Melkoinen kesä tosiaan, onneksi siihen mahtui myös mukavia hetkiä ja lainakoira. Minulla on jo ikävä niitä helteitä! Olin paljon toimintakuntoisempi kuin esim. tänään kun asteet jäivät alle kahdenkymmenen ja olin jo hypotermiaa saamassa. 😀

    Kiva, kun krapu on tullut lomalta! Laitan sanat marinoitumaan pääkoppaani, onneksi on viikkoa aikaa niitä marinoida.

    • susupetal says:

      Toivottavasti pääsi marinadi saa aikaan krapua, Elegia!

      Täällä on ollut tänän sateista ja niiiiiiiiiin pimeää, ihan kamalaa 😦

      Jep, onneksi huimaus on ohi!

  10. aimarii says:

    Et ollut kunnossa, et kaiken kesää. Sairastelu on ikävää aina. Tämän taudin jaan kanssasi, vaan eipä auta meitä kumpaakaan. Minä saan myös tämmöisiä huimauksia pitkän mukaan.
    Hienoa, että Lainakoira on taas ulkoilukaverinasi ja kesän vaivat mennyt historiaa.
    Minä kesäkrapuni tupsahti myös valmiiksi.

  11. Jael says:

    No voi, kuulosti kurjalta mutta onneksi olet toipunut ja ihana lainakoirakin nyt luonasi:)

  12. Maarit says:

    Pinnistin rapuni 🙂

  13. Päivitysilmoitus: Parasta kesässä | SusuPetal

  14. HPöllö says:

    Kotikriitikko kelpuutti tämän 🙂
    https://hpollonkrapula.blogspot.com/2020/09/viikko-362020-krapu.html

    Asentohuimaus; voi miten viheliäistä. Tiedän kokemuksesta minäkin mitä olet kokenut, vaikka itse en diagnoosia saanutkaan, mutta talvella olin kolme viikkoa ”talutettavana” ja sen jälkeen silloin tällöin. Tinnituksesta oon nauttinut siitä lähtien kun sain Riesan kaverikseni; kello tikittää jatkuvasti vaikkei kelloa oli lähelläkään. Sairaalassa hoitaja tiputti kellon seinällä ja tikitys kuulemma loppui – mulla se vaan jatkui ja jatkui 😀 Joskus on muutaman sekunnin hiljaisia hetkiä, sellaisia, että ehtii ajatella ”tällaistako se on kun on ihan hiljaista”

    • susupetal says:

      On se huimaus vihoviimeistä, HPöllö, vaikka siihen ei liittynyt tinnitusta. Ei ole varmaan todellakaan mukavaa, kun ajan kulumisen kuulee korvissaan 😦 😦

  15. Aina says:

    Blogissa on tapahtunut jotain uutta, saa nähdä tuleeko kaikki nyt oikein. Kokeillaan
    https://ainokainen8.blogspot.com/search/label/Krapu

  16. Uuna says:

    ”Vekkulan vinossa huoneessa…” naurattaa, vaikka yhteys ei sitten nauratakaan. Maa veti minuakin puoleensa, mutta pää pysyi paikallaan, vaikka tinnituksesta kärsin koko ajan. Pääsin siis vähemmällä, pyörryttäminen on tosi inhottavaa. Onneksi olosi on jo parempi, toivottavasti menee pitkään, ennen kuin taas huimaa. Toivottavasti ei enää lainkaan.
    Kiitos haasteesta, on kiva olla taas mukana.

    • susupetal says:

      Jep, tällä kertaa ei naurattanut tuo Vekkula, Uuna. Oli kyllä aika karseat neljä viikkoa, onneksi ovat nyt ohi ja toivon mukaan ei palaa ainakaan ihan heti!

  17. Aina says:

    Tarina oli hauska, tai ei ollut, kun huippasi ja osa kesästä meni hukkaan. Jospa ei tule uudestaan.

  18. AilaKaarina says:

    Vihdoin minäkin sain jotain aikaiseksi! Tässä oma Krapuni: https://pienettarinat.blogspot.com/2020/09/elaimet.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: