Parasta koronavuodessa
30 joulukuun, 2020 40 kommenttia
muistoja 2020
Iloisen 20-luvun ensimmäinen vuosi vetelee viimeisiään. On aika katsoa menneeseen ja kirjata näytölle tämän erittäin oudon vuoden huippuhetket. Miinuksia, suruja, takaiskuja ja ikäviä asioita on turha muistella. Niitä riittää jokaisella tänä(kin) vuonna.
Tammi-helmikuussa kaikki oli niin kuin ennen. Lainakoira kävelytti minua, kilot putosivat mukavaa vauhtia. Näyttelyissä ja museoissa tuli käytyä, myös kahvilla ystävien kanssa.
Maaliskuussa Uusimaa laitettiin säppiin. Olimme täällä kupolin alla ja sai olla mukavan rauhassa, kun ei tarvinnut tavata ystäviä ja tuttuja muista maakunnista, eikä itsekään tarvinnut matkustaa minnekään kyläilemään. Oli aikaa ihmetellä Lainakoiran kanssa puhkeavaa kevättä. Jokainen kävelyreissu toi hyvän mielen, vihreään ja kukkaan puhkeava luonto oli niin yltäkylläinen kauneudessaan.
Peruuntuneesta ulkomaanreissusta rahat palautuivat tilille kahdessa viikossa!
Kesäkuun alussa ravintolat saivat jälleen avata ovensa ja 1.6. päiväkävelyn päätteeksi suuntasin Lainakoiran kanssa paikalliselle terassille. Oli pilvinen ja tuulinen päivä, saimme olla ihan omissa oloissamme terassilla. Voin vakuuttaa, etteivät koskaan aikaisemmin pizza ja olut ole maistuneet yhtä hyviltä kuin sinä päivänä. Sitä vapauden tunnetta!
Kesällä tunsi muutenkin hetken ajan olonsa ja elinolosuhteensa kohtuu normaaleiksi. Kavereita tuli tavattua kahviloissa. Tuli tehtyä jopa pari pikku reissua Uudenmaan sisällä.
Syksyn tullen sai taas suosiolla erakoitua. Lainakoira jaksoi ulkoiluttaa, kiloja ei tosin tippunut enää samaan tahtiin, mikä oli erinomainen juttu. Ei tarvinnut ostaa uusia farkkuja, ei tuskastua kauppojen sovituskopeissa. Oikein hyvä.
Lainakoira lähti kotiinsa samaan aikaan, kun syksyn sateet ja myrskyt alkoivat. Katselin taipuvia puiden latvoja ja kuuntelin sateen iskeytymistä ikkunoihin ja olin ihan tyytyväinen, ettei tarvinnut lähteä lenkille neljä kertaa päivässä.
Maskisuosituksen myötä en ole juurikaan käyttänyt julkisia liikennevälineitä. Kauppaan voi kävellä ja kävellen pääsee takaisin silloin, kun kaupassa on käytävä. Kunto on pysynyt suht hyvänä siis.
Maskeissa on se hyvä puoli, ettei tarvitse hymyillä vastaantulijoille. Maski suojaa myös jäiseltä tuulelta, posket tuntuvat ihan lämpimiltä.
Tämän loppuvuoden kruunaavat jokavuotiset lätkän nuorten MM-kisat ja keski-Euroopan mäkiviikko. Eli kaikki on melkein niin kuin ennen! Koronaakaan ei minulla ole.
Ei paha.
SusuPetal 
Siinhän se koronavuosi lyhyesti ja ytimekkäästi. Lainakoirasi on kivan oloinen koiruli. Varmasti oli mukava seuralainen kun muut kontaktit olivat jäähyllä. Kotona oleminen ihan mukava olotila, olla vain itselle ja kumppanille 🙂 Ihan vielä ei voi koronan suhteen tuntea kovaa helpotusta, muuntuneet virukset kyttäävät ihmispoloisia. Toivotaan kuitenkin ensi vuodesta valoisampaa ja rennompaa olemista. Hyvää vuodenvaihdetta Sinulle! Toivottavasti Lainakoira ei kärsi paukutteluista.
Lainakoira oli kyllä kultaa kalliimpi näin koronan aikana, ja muulloinkin, anli. Kaksi vuodenvaihdetta olen ollut hänen seurassaan, ei todellakaan pidä raketeista. Nyt uutena vuotena on omassa kodissaan.
Koronan suhteen jatketaan varotoimenpiteitä, nythän se sujuu jo rutiinilla.
Hyvää uutta vuotta sinulle!
Kaunis vuosikollaasi kera lainakoiran ❤ Paljon hyvää löysit tästä vuodesta. Ihmisen muisti on ylipäätään niin armollinen, että huonot asiat unohtuvat. Hyvä niin. Hyvää uutta vuotta!
Olisihan tästä vuodesta saanut toisenkinlaisen postauksen, Riitta, mutta tällä kertaa näin positiivisuuden kautta 🙂 Hyvää uutta vuotta sinnekin!
Mukava ja positiivinen vuosikertomus, lainakoirakin on hoitanut kävelyttäjän virkaansa kunnioitettavalla tehokkuudella!
Asenne on Sinulla kohdallaan: huolet ja murheet voi lakaista maton alle, kun ei niille mitään voi, ja poimia ne ilonpisarat elämän reppuun mukaan tulevaisuuteen. Myötäistä matkaan Sinulle myös alkavalle vuodelle 2021!!
Asennettaan joutuu aina toisinaan korjailemaan, Takkutukka, positiivisuus ei tule ihan luonnostaan, mutta parhaani yritän 🙂
Paljon hyvää tulevaan vuoteesi!
Kiva idea tehdä vuosikollaasi! (Saatan kopioida… jos suot?) Mukavasti tarina päivistä, kuukausista, vuodesta punoutui kuviin. Lainakoira näyttää todella kivalta kaverilta. Rapsutettavalta! Parasta koronavuodessa todellakin taisi olla, että sai aivan rauhassa nököttää kotona ilman sen kummempia selityksiä 😉
Hyvää vuotta 2021 ja terveyttä roppa kaupalla!
Tee ihmeessä vuosikollaasi, Lepis. Tämän koostin viime viikolla Pienen Linnun haasteeseen, kierrätin sen sitten tähänkin blogiin.
Selitykset pois -nyt pysyn kotona! Kyllä, se oli parasta.
Iloa uuteen vuoteesi!
Kiitos, kiitos! Pysytään terveinä, se riittää nyt!
Jeps!
Söpö kollasi. Ilon tuoja, samoin kuin teksti.
Kaikilla asioilla on puolensa, raskaampikin voi poikia hyvää..
Kun taas toisinpäin Iloisissa asioissakin voi olla raskaampikin puoli.
Se on miten ja miltä kantilta pysähtyy miettimään asioita ja miten on oma jaksaminen.
Paljon hyvää löydän myös koronavuodesta.
Hyvää uutta vuotta 2021!
Omasta jaksamisesta riippuu todellakin paljon, miten nämä asiat näkee, Liplatus. Onneksi oman pään suhteen vuosi oli hyvä, tasaista kohinaa päässä, ei masennusjaksoja tms.
Hyvät uudet vuodet myös sinulle!
Ihana lainakoira, ja varmastikin tuosta suloisesta hauvelista on ollut paljon iloa vuoden aikana. Täällä on maaliskuusta lähtien ollut niin paljon rajoituksia, että Suomi on koko vuoden näyttänyt sellaiselta paikalta jossa olisi helpompi olla koronan aikana, mutta korona esti matkasuunnitelmat. Oikein hyvää tulevaa vuotta sinulle SusuPetal:)
Teillä on kyllä ollut todella tiukat lockdownit, Jael, harmi, ettet päässyt koronaa pakoon tänne.
Terveyttä uuteen vuoteen!
Kivasti keräsit paljon myönteisiä asioita, vaikka olikin takana erilainen vuosi. Kyllä tätä vuotta ihmettelemme vielä vuosien jälkeenkin, ellei korona nitistä viimeisillä voimillaan. Ei, emme me sitä hyväksy, kohta tulee rokotukset ja sitten elämä alkaa taas. Viimeistään kesäksi. Sitten olemme taas vapaita.
Oikein hyvää uutta vuotta sinulle! Luovaa, taiteellista ja tervettä!
Oli todellakin erilainen vuosi ja otti hiukan lujille löytää näinkin monta positiivista asiaa, Uuna 😀 Olisi ollut hellpompaa vaan valittaa ja itkeä.
Kesää ja vapautta kohti terveinä!
Söpö lainakoira on aivan vertaansa vailla oleva terapeutti. Minäkin olen ihastunut häneen. Olen kovasti pahoillani noista pelottavista paukuista.
Napakkaan pakettiin pistit vuoden 2020 ja todella parasta on ajatella positiivisuuden kautta. Maski ei kiusaa minua, enkä koe myöskään omissa oloissa olemista pahana. Mutta toivon rokotteen jyräävän koronalle tappotuomion.
Itse asiassa minäkin hieman olin hahmottelemassa omaa vuoden kulkuani. Ehkä et huonoa tykkää, jos minäkin nappaan ideasi?
Juu kiitos – entistä parempaa vuotta!
Lainakoiraan on helppo ihastua, Aimarii ❤
Mukavaa, jos vedät oman vuotesi pakettiin, tulen lukemaan!
Terveyttä ensi vuoteen!
Voi tuollaisen Lainakoiran minäkin haluaisin. Ihanasti kuvasit kulunutta vuotta. Onnea ja menestystä tulevaan vuoteen!
Tuo Lainakoira on kyllä maailman paras, Der Seidenspinner!
Hyvää uutta vuotta sinullekin!!
Kiva juttu! Toi mieleeni lakonisuudessaan jotenkin Petri Tammisen tyylin.
Yksi hyvä puoli maskissa vielä: ei tarvitse käyttää huulipunaa.
Täytyy tunnustaa, että ajoittain on tuntunut hyvältä, kun ei ole tarvinnut änkeytyä mihinkään. Olen niin tyytyväinen netistä löytämiini jumppiinkin, että tuskin enää menen ryhmäliikuntaan. Nyt ajatus tuntuu vastenmieliseltä. Olen myös tullut hitaaksi ja aikailevaksi.
Ihmiset puhuvat – ja itsekin olen puhunut – että kun pandemia on ohi, niin juhlitaan kaikki väliin jääneet juhlat isosti, mutta voi käydä niinkin, että kahvilassa ja leffassa käynti jonkun kanssa kahdestaan riittää sosiaaliseksi tapahtumaksi (kuten vanhassa normaalissakin).
En koskaan käytä muutenkaan huulipunaa, Marjatta, mutta hyvä pointti!
Luulen minäkin palaavani vanhaan normaaliin eli kaihdan isoja juhlia ja ryhmiä, kahden kesken ystävän kanssa on paljon mukavampaa.
Nettijumpat ovat parasta! Areenassakin on sopivia, kymmenen minuutin jumppahetkiä, niitä teen, kun muistan 🙂
Hidas ja aikaileva, tunnistan tuossa itseni!
Täydellinen posetiivari oot Susu 🙂 Yhtä mukavaa ens vuotta 🙂
Jep, itseironinen posetiivari, mutta posetiivari kuitenkin, Maarit! Toivotaan kyllä entistä parempaa uutta vuotta! Kuin myös sinne!
Kiitos Susu!
❤
Kivoja juttuja koronavuoden muisteluissa, hyviäkin puolia löytyy! 🙂 Laina koirasi vie ajatukset riemuun, rahat säästyy ei tarvi reissata väsymiseen asti, saa olla omassa kotona turvassa ja rauhassa.
Kiitos ja Hyvää Uutta-Vuotta 2021 myös sulle!
Olisivatpa rahat säästyneet, Sisko….pelkäään pahoin, että lankavarastoni on kasvanut huimasti tänä vuonna…!
Kiitos tästä vuodesta ja kaikkea hyvää sinulle uuteen vuoteen!
Sellainen oli mennyt vuosi. Jos ei korona iskenyt niin oikeastaan aika hyvä vuosi, hyvä ihmisille. jotka joutuivat rauhoittumaan, eu turhia reissaamisia, hyvä luonnollekaikenlaisen liikenteen bähentyessä jne, Toivotan hyvää uutta vuotta!
Vuosi on ollut todellakin erilainen työssäkäyville, koululaisille, opiskelijoille ja sellaisille ihmisille, joiden päivät kuluvat kodin ulkopuolella. Itselle muutosta koitui aika vähän.
Hyvää uutta vuotta sinullekin, Sirkka.
Parempaa, koronavapaata!! vuotta2021!
Juuri niin, Sus’, samoin sinne!
Monipuolinen vuosi Lainakoiran kanssa ja ilman. Oikein hyvää tulevaa vuotta!
Kaikkea hyvää tulevaan vuoteen sinne, Cara!
Hyvä postaus. Tykkään asenteestasi. 😀 Harmikseni minullakin on tullut kiloja nyt tämän talven aikana. Keväällä laukkasin tiuhaan metsässä niin kuntokin oli hyvä vaan nyt möhöän pääasiassa sisällä. Parempaa uutta vuotta toivotellen kuitenkin!
Koronakilot ovat kyllä monen riesa, Teresa, valitettavasti, mutta onneksi uusi, alkanut vuosi antaa kiloille kyytiä!
Jälleen kerran 😀 😀
Hyvää alkanutta vuotta sinne!
Hyvä, kun kirjoitit näin muistiin koronavuoden.
Jälkeenpäin vuosien päästä sitä voi lukea, että silloinkin oli kuitenkin kaikesta huolimatta hyviäkin juttuja!
Oikein hyvää tätä vuotta sulle sinne!
Sellaista arjen dokumentointia on kiva kirjata ylös, Harakka, muistiin kun ei voi aina luottaa 😀
Hyvää uutta vuotta sinullekin!
Miten tunnistinkin omat fiilikseni kirjoituksestasi! Itsellenikään vuosi ei ollut kauhean paha. Vain kevään vapaaehtoinen eristäytyminen tuntui huhtikuun lopulla jo vähän rankalta. Heti toukokuussa kun pääsin tapaamaan lapsenlapsiani, kaikki helpottui. Heidän vuokseen toki tunsin surua ja kaikkien niiden vuoksi, joille esim. lomautukset ja irtisanomiset töistä toivat eteen taloudelliset vaikeudet. Mutta itse olen sangen hyvin selviytynyt. On tullut uusia harrastuksia, joita voi kräveltää kotona (minimaailma 😉 mm.). Vain taekwondotreenit salilla jäivät pois, ja se on surettanut tietenkin, mutta olen kotona videoiden ym. avulla jatkanut itsekseni. Ehkäpä rokotusten myötä pääsen jonain päivänä taas treenaamaan ryhmässä. Sitä toivon. Ranskan opiskelua voidaan jatkaa zoomillla, jos mutaatio äityy pahaksi… Mutta ihanaa vuoden alkua sinulle SusuPetal! Koitetaan edelleenkin nähdä se hyvä kaikessa. Onkohan edes muuta vaihtoehtoa? Krapuhaasteissa toivottavasti taas ”tavataan”.
Kun katsoo taakse päin,niin huomaa todellakin, että aika helpolla selvitti koronavuoden. Kaikkein tärkeintä oli tietenkin se, ettei saanut tartuntaa.
Krapu alkaa pikku hiljaa palailla lomilta!
Hyvää uutta vuotta sinullekin, AilaKaarina ❤