Toive
17 tammikuun, 2021 38 kommenttia
Siellä missä suomalainen
tapaa toisen suomalaisen,
vastarannalla vaeltajan,
kuusikossa kuljeskelevan,
siellä se suomalainen hokee:
tulis jo lunta, tulis jo lunta.
Se kolmas suomalainen,
se heikkoihin jäihin putoava,
ei pahemmin huutele enää mitään,
mutta ajattelee samoin:
tulis jo lunta, tulis jo lunta.
Pakkasta edes.
Siinä ne suomalaiset seisoo ja huokaa,
jaksaa toivoa ja uskoa:
tulis jo lunta, tulis jo lunta.
No nyt perkele! Nyt sitä tulee!
Siinä se suomalainen nyt hiihtää,
laskee mäkeä ja
tekee lumimajan sinne vastarannalle.
Matot vie hankeen. Itsensä lisäksi.
Nyt sitä on mitä ne suomalaiset
tilasivat.
nuo uskossaan väkevät, toivossaan elävät.
Tulis jo lunta.
Ees kesällä.
***
Helsingissähän on lunta ja paljon ja ajattelin kirjoittaa jotain tästä lumentulosta. Mutta sitten muistin, että aikanaan olin jo käsitellyt aiheen, joten tällä kertaa krapuni on uusintakierros vuodelta 2008. Runoon sain inspiraation Jorma Etton runosta.
Viikon 3 krapusanat ovat siis heikko, laskea, vaeltaja.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Kirsti Kaija
Cara
riitta k
BLOGitse
Uuna
Aina
Aimarii
AilaKaarina
Der Seidenspinner
Pakkanen, siitä suomalainen tykkää!!
Väänsin juuri pattereihin lisää hönkää kun aamulla oli viluolo herätessä. Nykyään tuo pakkanen ja lumimon parempia vain ikkunasta katsellessa, aiemmin tykkäsin hillua ulkona kun oli kylmää. Välillä vieläkin.
Täällä pattereita ei voi vääntää tietyn rajan yli, onneksi olen tottunut viileään kotiin, Sus’ 😀
Tämä sai hymyn huulille.
Runosi kuvaa hienosti keskusteluja ja tunnelmia tänäkin talvena.
https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/01/han-jatti-jaljen-sydameeni.html
Joka ikinen talvi käydään tämä keskustelu, Kirsti Kaija 🙂
Vastarannalta löytyy aina toinen suomalainen, joka toivoo samoja tai ihan eri asioita. Toivoo kuitenkin…
Krapuni:
https://caravaani.blogspot.com/2021/01/viikon-3-krapu-kesaloma.html
Suomalainen on toivosta tehty, Cara, toivoi sitten lottovoittoa tai sitä lunta 😉
Aikuisten oikeasti pitäisi miettiä, mitä toivoo!
https://digi-passions.blogspot.com/2021/01/krapu-vko-3-julma-murhayritys.html
Ihan samaa mieltä, Riitta!!
Ihminen toivoo, kuka mitäkin. Ja kun sen saa, niin sitten heti jotain uutta 😉
Tosi hyvä krapu!
Toiveiden täyttymys ei todellakaan riitä aina, Birgitta!
Jahans SusuPetal, onko siellä manaajan vikaa vai onko tuo jotain kornia huumoria vai antaako aihetta syyttävän sormen sojottaa sinne päin?? Kaino pyyntö: saisikos esim. no onkos tullut kesän tms. oo valon lapsi mä oon; kiitos etukäteen;)
Taitaa olla kornia huumoria, Takkutukka 😀 Jos olisi manaajan vikaa, laulaisin talven suohon!!!
Säästä puhuminen on helppoa….
Noinhan se on lunta saatiin ja kunnolla.
Saas nähä kun päästään huhtikuulle muuttuuko ääni kellossa valituksen puolella, sulais jo…😉
Mainio krapu.
Ihan varmasti huhtikuussa itketään, että missä kevät on, Liplatus 😀
Vaude, onpa upea krapu! Ei siellä taija huhtikuulle asti lumet riittää. Muistelinki, et Susu rakastaa lunta ja pakkasta 😀
Susuhan on talven suurin fani, Maarit 😀 Ei maar, tuo Lainakoira on opettanut nauttimaan myös talvisista, kauniista lenkeistä.
Lumessa on puolensa, on valoisampaa. Odotan niiiiiin kevättä!
Täällä kaksi krapuani: https://blogitse.com/2021/01/18/tunnehottoa-ja-viimeinen-kerta/
On valoisaa ja on myös kaunista, BLOGitse.
No nyt on tullut lunta. Kaunista se on, mutta pakkasta en toivo, korkeintaan sen verran, ettei lumi sula.
Mainio runo!
Jotain sain aikaiseksi:
https://uunanunelmia.blogspot.com/2021/01/maenlasku.html
Jep, pakkaset saisivat riittää, lumi on kaunista ja sitäkin on nyt riittävästi, Uuna.
https://pienettarinat.blogspot.com/2021/01/lapsi.html Kaiken kiireen keskellä sain tämän aikaiseksi. Vasta ke-to ehdin lukea muiden tekstit, kun yksi aikaa vievä harrastus alkoi taas, kun onneksi voidaan jotain edes jatkaa zoomilla. Sinun SusuPetal, hauskan runosi ehdin kyllä lukea. Tunnisitin kyllä paljossa itseäni, sillä vaikken talvea rakastakaan, mutta lunta aina toivon.
Hei Susu! poista tämä. Tuli väärä nimi, koska saman niminen tarina on jo mulla olemassa. Mietin uuden nimen.
Ok, AilaKaarina!
No, tässä nyt tämä vielä muokattuna ja uudella nimellä: https://pienettarinat.blogspot.com/2021/01/kohtaaminen.html
APUA! Poista tämäkin! Ei nyt kiireessä onnistu. Yritän myöhemmin uudelleen.
Nou hätä, vielä ehtii, monta päivää jäljellä!
Lumi on takuuvarma puheenaihe talvella. Sitä on tai ei, tulee lisää tai sulaa entinenkin pois. Aika jännää muuten, että toiveilla on tapana toteutua joskus., kuten nyt Moni iloitsee todella valkoisesta talvesta.
Ajankohtaisesta aiheesta teit krapurunon.
Todellakin, takuuvarma puheenaihe, Aimarii. Nyt on ollut kyllä kaunista ja niin valoisaa!
Suomalaisen sydän sykkii talvelle, miten kelläkin. Hyvin sanasi asettelit.
https://ainokainen8.blogspot.com/2021/01/retki
Niin sykkii, Aina 😀
Ei tällä kertaa oikein sytyttänyt mitään, mutta yrittänyttä ei laiteta. Jotain sain valmiiksi.
Lisäsin tarinasi listalle, Aimarii.
No, jospa kolmas kerta toden sanoo! Ja huomenna illalla ehdin jo paneutua muidenkin tarinoihin, mutta tässä nyt omani: https://pienettarinat.blogspot.com/2021/01/pysaytetty.html
Lisäsin sinut listalle, AilaKaarina 🙂
Heh, onko koskaan sää tarpeeksi hyvä? Nyt on ainakin sitä lunta. Nerokas krapu.
Tässä minun:
https://mustaasamettia.blogspot.com/2021/01/krapu-nro-3.html
Hgissä on satanut vettä jo toista päivää, lumi hupenee silmissä ja joka puolella on loskaa ja liukasta, Der Seidenspinner 😀
Joo-o lunta näyttääpi sinne tulleen eikä ihan muutamaa hiutaletta. 😀
Ihan riittävästi on tullut, Elegia 😀