Pihapoliisi

Pihapoliisin elämä ei ole helppoa,
ei hetken rauhaa,
ei arjen hiljaisuutta,
ei pyhän tyyneyttä.
Elämä silkkaa kipua ja tuskaa.
Ainaista häiriötä.

Yläkerran nainen nauraa liian lujaa.
Alakerran pesukoneen linko huutaa.
Seinänaapurin televisio pauhaa.
Mopot pärisevät.
Rollaattorien ruostuneet pyörät kirskuvat.
Vauvat huutavat parvekkeilla.

Lapset potkivat pihalla palloa
juuri sitä aitaa vasten
johon pihapoliisi on kiinnittänyt tekemänsä kyltin:
potkiminen aitaa vasten ehdottomasti kielletty.
Eivät osaa lukea, idiootit.

Entä sitten koirien ulkoiluttajat?
Antavat koiriensa kuseksia talon nurkalle,
aidan takana olevalle nurmikolle,
sielläkin on kyltti.
On tehtävä uusi kyltti. Isompi, laminoitu,
iskettävä nauloilla ikuisesti kiinni.

Pihapoliisin taloyhtiössä asuu
meluavia, juhlivia, epäsiistejä ihmisiä,
jotka eivät piittaa muista.
Elävät elämäänsä ikään kuin
se olisi helppoa ja mukavaa
ilman kipua ja tuskaa.

 

 

 

***

Runotorstain aihe KIPUA JA TUSKAA, muiden osallistujien runoja täällä.

 

 

 

Kärsimättömyyttä

Ärsyttää odottaa kirjan saapumista kotiin. Painossa on ruuhkaa, kuulema korona-aika on kirvoittanut ihmisiä julkaisemaan tekstejään entistä kiihkeämmin. Siitä huolimatta haluaisin saada tekijänkappaleet käsiini heti.

Tuskin lukisin koko kirjaa, hiplaisin vain kantta, selaisin läpi nähdäkseni paino- ja kirjoitusvirheet. Niitä löytyy aina, vaikka miten olisi oikolukenut tekstin.

Tsekkasin, miten kirjastot ovat tilanneet kirjaa. Jess, tällä hetkellä kirja on tilauksessa viidessä paikassa. Onnittelut menevät Helmetille, Kainet-, Kirkes- ja Kyyti-kirjastoille sekä Vaasaan!

Ehkä joku on vielä ostanutkin kirjan verkkokirjakaupasta…

Pakko jatkaa mainostamista ja lukijoiden painostamista. Tehkää hankintaehdotus kirjasta omaan kirjastoonne tai ostakaa kirja ihan itsellenne!

Jo kolme viikkoa odotusta, höh. Olenkohan kärsimätön?

Jep.

***

Viikon 17 krapusanat ovat onnittelut, painostaminen, kirjasto.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Repu

Pasanen

Kirsti Kaija

BLOGitse

Uggla

Aimarii

Maarit

riitta k

AilaKaarina

Saturday Classics 240421

Brittiläinen Geordie-yhtye perustettiin 1971. Bändillä oli muutama hitti 70-luvulla ja porukka esiintyi jopa Suomessa Oulun Kuusrockissa vuonna 1974.
80-lukua lähestyttäessä yhtye hajosi ja solisti Brian Johnson siirtyi AC/DC:n laulajaksi vuonna 1980.

Muita klassikoita täällä.

 

Viikko 16

Viikon 16 krapusanat ovat helppo, odottaa, ankara.

Tämä on ajastettu julkaisu, olen muutaman päivän ajan pois koneelta. Päivitän osallistujalistaa, kun palaan jälleen eetteriin.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Repu

Pasanen

AilaKaarina

Kirsti Kaija

Aimarii

Uggla

Sus’

 

Kuntospurtti

Seitsemän viikon sopimus henkilökohtaisen valmentajan kanssa tuli päätökseen. Kuntospurtin tavoitteet saavutettiin, kuoppa sohvassa on jonkin verran kohonnut.

Ylämäet eivät enää saa haukkomaan henkeä ja toivomaan äkkikuolemaa raastavan kidutuksen sijaan. Selkä on kiittänyt liikunnan lisääntymisestä, lonkka tosin ei ole aina ollut samaa mieltä. Sen mielestä kymmenen kilometriä päivässä on liioittelua, vähempikin riittäisi.

Uni on maistunut, niin päivin kuin öin. Itse asiassa kuntoilu väsyttää enemmän kuin piristää, olen sitä mieltä. No, tarvitseeko sitä olla niin saakelin pirteä kaiken aikaa. Vähempikin vetreys riittäisi.

Lainakoira on siis palannut kotiinsa hoidettuaan minut parempaan kevätkuntoon. Koti on taas oudon tyhjä.
Ja siisti.
Vähempikin siisteys riittäisi.

***

Viikon 15 krapusanat ovat kidutus, koti, pirteä.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Uggla

Kirsti Kaija

Aimarii

Repu

AilaKaarina

Pasanen

riitta k

 

Saturday Classics 100421

 

Runoilija, kirjailija, lauluntekijä ja sarjakuvapiirtäjä Shel Silversteinin (1930-1999) yhteistyö amerikkalaisen bändin Dr Hook & The Medicine Show (vuodesta 1975 lyhennettynä Dr Hook) yhteistyö tuotti monia hittejä. Silverstein kirjoitti kappaleita myös muille artisteille, esim. Johnny Cash (A Boy Named Sue) sekä sävelsi myös elokuvamusiikkia.

Dr Hook & The Medicine Shown ensimmäinen suuri hitti oli Sylvia’s Mother vuodelta 1972. Silversteinin käsialaa olivat bändin ekat älppärit, mukana esim. hitit The Cover of The Rolling Stone (1972) ja Ballad Of Lucy Jordan (1974), josta Marianne Faithfull on tehnyt ikimuistettavan coverin.

Dr Hook hajosi vuonna 1985.

Muita ikimuistoisia biisejä täällä.

 

Epäonnistuminen

 

Meni metsään mies.
Päin honkia kulki.

Ei vastannut metsä huutoonsa.

Suksi kuuseen mies.

 

 

 

 

***

Runotorstain aihe on METSÄ

 

 

 

 

Papukaija oikoo väärinkäsityksiä

Heräsin yöllä papukaijan rääkynään. Tahtoo kylpyyn, se kiljui, joten ei auttanut kuin nousta ja alkaa valuttaa vettä muovivatiin.

– Liian kylmää, papukaija moitti, veden pitää olla kiehuvaa!

Lisäsin hieman lämmintä vettä, en sentään kiehuvaa, sillä papukaijalla oli tapana liioitella kaikkea. Kaija kellui vadissa, pesin höyhenet puhtaiksi, kuurasin nokan.

– Onko kaikki nyt hyvin? kysyin. – Joko voidaan jatkaa unia? Menetkö orrelle, joohan?

Papukaija mulkaisi minua, tuhahti ja vinkaisi jotain, minkä saattoi tulkita myöntäväksi vastaukseksi. Nostin linnun takaisin häkkiin.

– Muuten, vihaan kuivia keksejäsi, papukaija kertoi. – Eikä nimeni ole Polli. Se on Kyösti ja huomenna kelpaisi kebabrulla ruoaksi. Öitä.

***

Viikon 14 krapusanat ovat kiehuva, yö, rulla.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Repu

Elegia

Uggla

BLOGitse

Kirsti Kaija

riitta k

Aimarii

AilaKaarina

 

Saturday Classics 030421

 

Wynona Carr (1923-1976) oli amerikkalainen rhythm’n blues sekä gospellaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluu Please, Mr Jailer vuodelta 1956. Kappale on hänen itsensä säveltämä ja sanoittama.
Kauan ei Wynona viihtynyt maallisen musiikin syntisessä maailmassa, vaan hän siirtyi kokonaan gospelin pariin.

Ihan pakko laittaa tähän myös versio kappaleesta John Watersin mainiosta elokuvasta Cry Baby vuodelta 1990. Olen soittanut nämä biisit aikanaan Sunday Classicseissa, mutta uusintakierros ei ole pahitteeksi, sen verran tiukkaa menoa. 

Muita lauantaiklassikoita täällä.

 

Älä koskaan sylje vastatuuleen

 

Perjantai
ja kolmastoista päivä.
Aamulla peili räsähtää rikki
kuvajaiseni toistamisesta.
Leipä putoaa ylösalaisin lattialle,
cappuccinon vaahtoon ilmestyy pedon merkki.
Linnut lentävät ikkunoita päin.
Kuljen huoltomiehen tikkaiden alta.
Musta kissa kuuden mustan pentunsa kanssa ylittää tien.
Sateenvarjot aukeavat itsekseen kauppakeskuksessa.

Ei ole puuta
mihin koputtaa.
Latvani lahonnut jo aikoja sitten.

 

 

 

***

runotorstai Taikausko