Asiaa bloggaamisesta
27 tammikuun, 2022 22 kommenttia
BLOGitse on pohtinut blogissaan, ovatko blogit näivettyvä julkaisualusta, miksi kommentointi on vähentynyt, miksi ei ole kommenttien suhteen vastavuoroisuutta niin kuin ennen.
Käy lukemassa ja kerro omista kokemuksistasi.
SusuPetal 
Millin ehti jo kommentoida. Olisi todella mielenkiintoista kuulla mahdollisimman monen mietteitä tästä aiheesta. Kiitos linkkauksesta 🙂
Toivottavasti tulee mielipiteitä ja kokemuksia, BLOGitse.
Kirjoitan heti, kun olen juonut aamukahvit…
Kaffet ensteks, Kaari!
Kahvitauko pitenikin huolettomasti…seuraisin paljon paremmin, kunhan saisin koneeni kuntoon. (Vakuutus on maksanut vihdoin korvaukset, ja paraspoikani, se ainoa, on nyt työn touhussa…en yksinkertaisesti selviä näillä tableteilla ja muita pienillä vehkeillä…mutta asiaan)Haluan palata blogi lukemisiin ja kommentointiin…
Toivottavasti saat koneesi pian kuntoon, niin ei tarvitse tihrustella tabletin kanssa!
Olen myös tämän pannut merkille. Katsoin peiliin ja pohdin.
Blogspot ei anna minun esim. lisätä sivupalkilleni blogeja. joita seuraan. Menee ohi, kun en tiedä, ovatko päivittäneet uutta.
Blogspotissa oli kai tehty kesällä jotain ”uudistuksia”, joita en ollut huomannut blogitaukoni aikana. Kovin aktiivinen bloggaaja en ole viime vuosina ollut, mutta pidän tästä hommasta. Se on totta, että joka päivä ei ole kommentoimisvire parhaimmillaan. Toki sana tai kaksikin on enemmän, kuin ei mitään.
Muutama vuosi sitten kokeilin facebookkia ja instagrammia. Jätin ne nopeasti, eivät ole minun juttuja.
Kuulostaa tylsältä nuo bloggerin uudistukset, Aimarii. Juttujenhan pitäisi helpottua, kun tehdään uudistuksia!
Itse käytän feedlyä, johon syötetään blogin osoite, se toiminto aina sitten ilmoittaa, kun on uusia päivityksiä.
feedly.com
Totta, näin on. Ihmisten on tänään helpompi painaa ”like” – nappia esim. Instagramissa kuin postata kommentti, mutta en usko kuitenkaan että blogien aika phi, vaikka se vastavuoroisuus mikä oli esim. oman bloggaamiseni alkuaikoina 13 + vuotta sitten eo enää ole yhtä vilkasta
Toivon myös, että blogeille riittää kirjoittajia ja kommentoijia, Jael. Vastavuoroisuus kunniaan!
Bloggaamiseni alkuaikoina (kohta 9 vuotta sitten) oli innokasta kommentointia blogissa kuin blogissa. Nyt moni silloin aktiivisista bloggaajista on hiljennyt, nuoremmat siirtyneet Instaan ja vanhemmat kyllästyneet kait.
Bloggaaminen voi kyllä käydä työstä, jos julkaisee paljon ja pohdittua, Marjatta ja jos omalla blogilistalla on monia seurattavia blogeja. Ehkä sen takia monet väsyvät ja kyllästyvät.
Blogeissa ja bloggaamisessa on se hyvää, kun voi postailla omaan tahtiin. Pitää välillä taukoa ja palata ja jatkaa siitä mihin jäi. Ja vanhoihin juttuja on helppo palata katsomaan. Muissa alustoissa tämä on hankalampaa. Siksi blogit eivät niin vain katoa, luulen niin. Kommentointi on hankalampaa, sääli. Syyllistyn itsekin usein vain käymään, kommentoimatta.
Bloggerin uudistukset menevät vain hankalampaan suuntaan, vakavasti jo mietin siirtymistä tänne worspressiin takaisin.
Harmi noita bloggerin ongelmia ja vaikeakäyttöisyyttä.
Juuri se blogeissa on parasta, juttuihin voi palata myöhemminkin, ei ole niin kiire heti reagoida. Muilla alustoilla meno on hektisempää, Millin.
Tuo Millin yllä lausuma ensilause pätee omaankin kirjoitteluun. Näinä koronavuosina on oma aktiivisuus vireystason myötä vaihdellut, mutta blogikaveririntama on näinäkin aikoina mielestäni pitänyt hyvin pintansa ja edustanut jopa jonkinlaista tervetullutta pysyvyyttä ajassa.
Itselleni bloggaaminen kommentoimisineen on ilman muuta se omin muoto ja iloa tuottava asia tällä rintamalla, niitä sydämiä ja muita voi sitten heitellä henkilökohtaisiin kontaktimuotoihin:)
Totta, Takkutukka, ei tämä korona-aika ole niin parantanut vireystasoa. Varmaan itse kukin alkaa on aikka lamaantunut ja kypsynyt. Se vaikuttanee myös blogiaktiivisuuteen, hyvä pointti.
Surullisinta bloggaamisessa on se miten monta ajetaan lopettamaan blogi kiusaamalla ja haukkumalla!
Parasta on, kun on paljon pitkäaikasia bloggaajia. Ajan myötä heihin ”tutustuu”, tietää kenelle voi kirjottaa huumoripitoistakin asiaa 🙂
Tuo on kyllä ikävä juttu, Maarit. Noin mutu-tuntumalla anonyymi ja nimelläkin kiusaaminen on vähentynyt viime vuosina. Blogien alkuaikoina sitä huomasi enemmän ja itsekin sain sellaista kokea.
Tässäkin pätee se, että jos ei ole mitään hyvää sanomista, paras olla hiljaa ja lähteä muualle pahoittamasta mieltään.
Vastasin BLOGitselle ja laitoin linkin myös omaan blogiini.
Maarit on kyllä oikeassa tuolla yllä, kiusaamista on blogistaniassakin ja muutama harmillinen tyyppi pilaa monen bloggarin innon.
Muuten bloggaaminen on minun juttuni, voi välitä milloin ja mitä kirjoittaa. Instat ja facet eivät innosta. Eikä omien asioiden ja kuvien julkiseminen. Kommentointiin vastaamista pidän tärkeänä ja kommentointia yleensä, kun kerran lukee, niin ei ole iso vaiva vastata.
Hyvä, että tästä keskustellaan.
Kivaa, kun vastasit BLOGitselle, Cara.
Kiusaaminen, suoranainen vittuilu ja oman erinomaisuutensa esille tuominen ovat tylsiä ilmiöitä niin online kuin IRL.
Ajan henki lienee, että jokainen on kaikkien alojen paras asiantuntija, näkeehän sen nettilehtien kommenttiosioissakin.
Pysytään me blogeissa, kirjoitetaan ja kommentoidaan.
Kävin kommentoimassa BLOGitselle. Minulla ei ole aikaa ja energiaa Teemakuulle tällä hetkellä. Krapuun yritän osallistua ahkerasti ja käyn kommentoimassa kaikkien postaukset, jos osallistun. Vastavuoroisuus kommentoinnissa on mielestäni a ja o.
Kirjablogini vie paljon aikaa, joten jaksaminen on välillä niin ja näin. Sillä blogilla olen facessa, twitterissä ja instassa, mutta harkitsen instasta luopumista. Liian vauhdikas ja aikaa vievä seurattava. Jos tästä koronakurimuksesta päästään, ihmiset ehkä aktivoituvat blogeissa. Toivon niin.
Sinun kirjablogisi vie todellakin paljon aikaa, Riitta, sen verran laajoja ovat kirjoituksesi.
Kannattaa varmaan luopua siitä Instasta, jos meno on siellä liian vauhdikasta.