Arkea

Tasainen, turvallinen arki on ollut olotila, jota olen hellinyt viimeiset vuodet. Päivien ennustettavuus on ollut balsamia tälle pääkopalle, jolla on tapana reagoida liian voimakkaasti vaihtuviin olosuhteisiin.

Koronasuositusten aikana päivien samankaltaisuus on alkanut lamaannuttaa. Luovuus, inspiraatio ja mielikuvitus tuntuvat kadonneen jonnekin. Päivien kohokohdiksi ovat muodostuneet ruoka-ajat. Kadonneiden keksien etsiminen kaapista kahvin seuraksi.

Ulos mennessä voin päättää lähdenkö oikealle vai vasemmalle. Sama valinta seuraavassa risteyksessä. Vai jätänkö ulkoilun väliin, loskaa on nilkkoihin asti. Päiväunet houkuttelevat enemmän.

Sormet ovat koukussa liian virkkaamisen takia. Silmät sumentuvat liiasta television katselemisesta. Kaipaan rakkaitani. Kaipaan ystäviäni.
Huoli. Ikävä.

Arki on edelleen tasaista, turvallisuuden tunne on kadonnut.

***

Viikon 17 krapusanat ovat kohokohta, sumentua, tasainen.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aimarii

riitta k

Maarit

anli itse

BLOGitse

Elegia

Aina

Marra

 

Varhainen puuttuminen

– Poskiluu ei ole murtunut.
– Hyvä.

– Tupakoitteko?
– Tä…joo.

– Katsoin vaan, että muutama kuukausi sitten vasen ranne on kipsattu.
– Joo. Putosin portailta.

– Näköjään nilkkakin ollut paketissa.
– Kompastuin pölynimuriin.

– Ja tupakkaa siis kuluu. Ja painoakin jonkin verran liikaa.
– Jaa…

– Tupakointihan haurastuttaa luita. Ja liikalihavuus tekee kömpelöksi.
– Ahaa, niin…

– Näköjään kylkiluitakin mennyt viime vuonna.
– Joo, putosin…eiku kaaduin liukkaalla.

– Kesäkuussa?
– Keittiön lattialla oli vettä.

– Paljon luita on mennyt. Teidän olisi kyllä syytä harkita vakavasti tupakoinnin lopettamista ja laihduttamista.
– Joo…

– Ennen kuin henki menee kompuroidessa.

***

Viikon 12 krapusanat ovat pudota, keittiö, vasen.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aina

riitta k

BLOGitse

Aimarii

Paavo

Marra

 

Diagnooseja

Muutama vuosi sitten silmissä alkoi näkyä liikkuvia nokitahroja ja vilistäviä ameboja. Silmälääkäri totesi, että lasiaisethan siellä ovat irti. Kuulosti mielestäni kamalalta, mutta lääkäri sanoi, että ihan tavallista ja liittyy ikään.

– Ikään?
– Ikääntymiseen, kyllä.

Sumeiden silmien kera lähdin kotiin pohtimaan ikääntymistäni. Kaipa sellainen oli odotettavissa ennen kuin päätyisi vainajaksi.

Näkötarkastuksessa taas pari viikkoa sitten. Lääkäri totesi:

– Hmm, vanhuudenkaihi.
– Mikä?????
– Harmaakaihi.

Enää ei voinut huijata itseään. Vanha mikä vanha. Ikuinen marraskuu oli näköjään vain silmissäni, ilmastonmuutoksella ei siis ollut mitään osuutta asiaan.

– Kaikki vielä hyvin, sanoin Lainakoiralle. – Vielä ne eivät ole diagnosoineet minulle vanhuudenhöperyyttä. Vielä.

***

Viikon 11 krapusanat ovat ikä, vanha, vainaja.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

AilaKaarina

Aimarii

Aina

Paavo

BLOGitse

Maarit

 

Muisto

Alma istuu ruokapöydän päässä, kaukana muista. Hän ei halua puhua kenenkään kanssa, ei kuunnella, ei nähdä ketään. Hoitaja on kuitenkin päättäväisesti taluttanut Alman huoneesta kahvipöytään.

– Tekee ihan hyvää välillä nähdä muita.

Alma on eri mieltä, mutta ei sano mitään. Keksilautanen tuodaan hänen kohdallaan. Vapiseva käsi nappaa Marie-keksin, pudottaa keksin syliin, siitä puseron taskuun. Toinen keksi menee samaa tietä. Alma rakastaa keksejä.
Kolmas. Neljäs.
Muita intohimoja ei enää ole.
Ei haluja, vähiten elämiseen.

– Mitä Alma miettii? Otatko lisää kahvia, keksejä?

Muutama keksi sujahtaa jälleen taskuihin.

Äiti sanoi aina, että hieno nainen ottaa vain yhden keksin. Muista, vain yksi.

***

Viikon 6 krapusanat ovat intohimo, syli, muisto.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

Aimarii

BLOGitse

Paavo

Aina

Sisko

Aamulenkit

 

Aamulenkkimme kulkee urheilukentän ympäri. Joka aamu vanha mies kiertää kentän kolmatta juoksurataa. Katse tiukasti punaisessa pinnassa, yllään mustat verkkarit ja takki, musta pipo ja lenkkarit. Kädet nyrkissä.
Ehkä hän haluaa kulkea tietyn matkan, kierroksia on helpompi laskea kuin kävelyä maastossa. Ehkä hän on entinen urheilija, muistelee kulta-aikojaan, ennätyksiään.

Ympäri, ympäri, ympäri. Me kävelemme aidan toisella puolella, mutaista polkua. Kahlaamme lätäköt. Tahtimme on hitaampi, sillä Lainakoira pysähtelee jokaisen hajun kohdalla, nuuhkii, värisee innosta. Seison sateessa, annan koiran haistella ja katson vanhaa miestä. Mahtaako hän huomata meidät aamuisin? Miettiikö hän, miksi me kierrämme joka aamu saman lenkin?

Ehkä joskus vielä tervehdimme.

***

Viikon 5 krapusanat ovat koira, huomata, kolmas.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

Elegia

Aimarii

Repu

Sisko

Aina

BLOGitse

Esther Helmiä

HPöllö

 

 

 

 

 

 

 

Pakkomielle

 

 

voi sinua
karkasi taas
se ainoa se oikea
jolle annoit kaiken
kaikkea pyysit

ei kestänyt
sekään ainoa sekään oikea
rakkauttasi joka käskee
seuraamaan
vaanimaan
vaatimaan

kyttäyskeikkoja

rakkautesi muuttui jälleen pakkomielteeksi
sairaudeksi mustasukkaisuudeksi

fanaattisuus on vaarallista

mielestäsi vain omistaudut rakkauden kohteelle

opitko koskaan?

olen mitä olen, vastaat, enkä aio muuttua toisten mieliksi
ottakoon tai jättäköön

ja niin sinut jälleen jätetään
putoat elämän muovaamaan kuoppaan
ihoosi kaiverretaan uusi hylkääminen
uusi pettyminen

vanhaa itseinhoa häpeää surua ja mustaa itkua

kunnes päätät olla itsellesi armollinen
unohdat menneet oppimatta mitään
valmiina uuteen

muiden vika
muiden vika
sinähän vain rakastat lujaa ja täysillä ja antaumuksella

 

 

 

 

***

Viikon 4 krapusanat ovat karata, vaarallinen, kyttäys
Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Repu

riitta k

Der Seidenspinner

Aimarii

BLOGitse

Maarit

HPöllö

Pilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aamujen verkkaisuus

Veneet on nostettu piiloon talvelta. Rannan penkit ovat kosteita, vilu hiipii takin alle. Aamu on vielä aikainen, maisema verhoutunut merisumuun.

Vanha mies kysyy, onko vierelläni tilaa. Nyökkään, hän laittaa ilmaisjakelulehden penkille, istahtaa varovasti. Kädessään hänellä on kukkapaketti. Ruusuja, hän vastaa kysymykseeni, vien vaimolle.

Mietimme, tuleeko joulusta valkoinen, miten alhaalla tummat pilvet ovat, kuinka paljon onkaan satanut tänä syksynä. Kaivan repustani termarin, täytän kupin ja pahoittelen, ettei minulla ole maitoa tai sokeria. Kunhan lämmittää, mies toteaa, juo kahvia pienin siemauksin.

Oli miellyttävää tutustua, mies sanoo lähtiessään. Myöhemmin, oikaistessani hautausmaan poikki, näen miehen asettelemassa ruusuja haudalle. Paleltaa, haluan kotiin nukkumaan.

***

Viikon 51 krapusanat ovat vene, ruusu, tutustua.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

anli itse

riitta k

Aimarii

BLOGitse

Elegia

Sohvalla

Aikanaan Läheinen houkutteli minut avaamaan Areenasta yhden jakson Sohvaperunoita ja jäin heti koukkuun. Tietenkin, sillä olen aina ollut hyvin addiktoituvaa lajia.

Temptation Island, Vain elämää, Gladiaattorit, Napakymppi, Ensitreffit alttarilla, Putous, Onnenpyörä, Paratiisihotelli, Maajussille morsian, Kymppitonni, Kokkisota, Leijonan luola, Amerikan unelmavävy…kokonainen uusi maailma avautui minulle. En ollut tiennytkään tuollaisista ohjelmista.
Enkä olisi halunnutkaan tietää.
Sohvikset antoivat minulle läpileikkauksen tv-tarjonnasta ja ymmärsin entistä paremmin, miksi maratoonaan vain sarjamurhaajasarjoja.

Mutta koukkuun jäin, kun sohvilla istuvat tulivat tutuiksi jakso toisensa jälkeen. Heistä on tullut rakkaita perheenjäseniä, jotka tekevät rankkaa työtä puolestani kertomalla, mitä ohjelmia minun ei todellakaan kannata katsoa.
Ihan oman mielenterveyteni kannalta.

***

Viikon 50 krapusanat ovat maailma, rakas, avata.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

BLOGitse

Aimarii

Maarit

AilaKaarina

Repu

Veri verestä

En voi kysyä, kuka sinä olet. On kysyttävä, mikä sinä olet? Mitä sinun mielessäsi liikkuu?

Käyt kaupassa, ostat nakkipaketin. Keittiössäsi otat leikkuulaudan, terävän veitsen ja leikkaat nakit siististi paloiksi. Työnnät vaaleanpunaiseen lihaan nastoja, nuppineuloja, säpäleiksi iskemäsi lasipurkin pienet sirpaleet piilotat nakkeihin.

Iltakävelyllä pudotat suupalat maahan, sekoitat lehtien sekaan, työnnät pensaiden juurille. Potkit maata peitoksi, hymyilet pimeään. Jostain kaukaa kuulet koirien haukuntaa, mielesi piristyy, ilosi kuplii, olet riemuissasi.

Käyt kaupassa, poimit satsumat muovipussiin. Toivon, että hedelmässä, jonka tulet syömään, on terveiset kaltaiseltasi. Parsinneula piilotettuna hedelmälihaan. Olet herkkusi ansainnut: jokaisen verestävän suupalan. Jokaisen haavan, joka repii sisälmyksiäsi riekaleiksi.
Viimeisen hengenvetosi.

***

Viikon 49 krapusanat ovat sekoittaa, lehti, leikata.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Der Seidenspinner

riitta koo

Repu

anli itse

BLOGitse

Aimarii

Elegia

Ilona Winebridge

Uudelleenkoulutuksessa

Kouluttaja marssi luentosalin eteen. Hän katsoi edessään istuvia lannistuneen ja apaattisen näköisiä ihmisiä. Prosessista tulisi jälleen työläs.

– Tervetuloa Martta-syndrooma-luentosarjaan. Olen Heli, yksi kouluttajistanne. Kiitos osallistumisestanne. Olette tehneet rohkean liikkeen saapuessanne koulutukseen. Haluatte muutosta, olette väsyneitä tilanteeseenne.
Jokaisella on syynsä olla täällä: miellyttämisenhalu, hylätyksi tulemisen pelko, puhdas auttamisenhalu, joka kumpuaa myötätunnosta. Syihin emme pureudu, vaan annamme teille työkalut, joilla otatte takaisin oman elämänne. Opetamme teidät olemaan tarjoamatta apuanne. Opetamme kieltäytymään, kun teiltä jälleen kerran halutaan apua.
Ongelma ei ole ihmiset, jotka käyttävät teitä hyväkseen, ongelma olette te.
Teemme harjoitteita uusista toimintatavoista. Kurssin lopussa ette enää näyttele jämäkkyyttä, olette sellaisia!

***

Viikon 47 krapusanat ovat näytellä, ongelma, marssia.

Oma krapuni on ajastettua laatua eli sen ilmestyessä olen (jälleen) pois langoilta muutaman päivän ajan. Onneksi Cara jaksaa päivystää, joten jättäkää oman krapunne linkki hänen blogiinsa, jonne siis ilmestyy osallistujalistaa.
Palailen joskus ensi viikolla.

Inspiroivaa krapuilua!

 

OSALLISTUJAT

Cara

Repu

Aimarii

riitta k

Elegia