Kesäpäiväkirja 080621

Viimeaikaiset lämpimät päivät ovat olleet liikaa Lainakoiralle. Ei ihme, kävelepä itse turkki päällä, kun aurinko paistaa ja varjossa on 25 astetta. Kävelylenkit ovat jääneet lyhyemmiksi, sitäkin pidempiä ovat sitten olleet päiväunet.
Ei hassumpaa.

Viime viikolla UPS:n kuriiri toi kauan kaipaamani kappaleet Kolmas painos-novellikokoelmastani. Olipa hauskaa avata paketti. Lainakoira oli yhtä innoissaan, mutta sai pettyä, kun laatikosta ei löytynyt kuin kuivia kirjoja, eikä lainkaan herkkuja. Yritin lukea koiralle ääneen ensimmäistä novellia, mutta koira tuhahti ja lähti luotani.
Ei ole kovin kirjallinen koira.
Tai sitten hänellä on vain hyvä maku.
Vaikeaa aina ymmärtää noita koiria.

No, joka tapauksessa itse olin ihan tyytyväinen kirjan ulkoasuun ja fonttikokoon. Näin siis lukea omaa tekstiäni. Itsestäänselvyys tuo näkeminen ei ole, sillä alkanut harmaakaihi on sumentanut aika hyvin kontrastit niin kirjoissa kuin kuvissa. Leikkaus tulee, kun on tullakseen eli sitten kun sumeus ylittää sen rajan, jolloin pääsee leikkaukseen julkiselle puolelle. Yksityisesti maksaa liikaa, ei ole varaa sellaiseen.
Ellen sitten myy tätä uusinta kirjaa kymmeniä tuhansia kappaleita.
Jep, odotan julkiselle pääsyä.

Kirjojen kotiin pääsyn kunniaksi arvon yhden kappaleen lukijoiden kesken. Jättämällä kommenttisi tähän postaukseen, olet mukana arvonnassa. Mikäli sinulla on jo kirja, ei haittaa. Onnettaren potkaistessa voit antaa kirjan joululahjaksi jollekulle. Ei paha, sinulla voi olla jo yksi joululahja hankittuna kesäkuussa. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 13.6. klo 23.59 saakka.

Lavastettu tilanne, sisältää tuotesijoittelua

 

Saturday Classics 050621

Päättäjäisviikonlopun kunniaksi klassikko melkein viidenkymmenen vuoden takaa eli Alice Cooperin School’s out.

Onnittelut eskarinsa ja peruskoulunsa päättäneille! Onnittelut uusille ylioppilaille! Onnittelut ammattiin valmistuneille! Onnittelut kaikille, joiden kesäloma alkaa tänään!

Muita kesäkauden klassikoita täällä.

 

Saturday Classics 010521

 

Nyt musiikkia vappuaamiaiselle, brunssille, lounaalle, päiväunille nukuttamaan, päivälliseksi, illallisen taustalla ja illanistujaisiin. Hoppua ei tarvitse pitää, äänitteellä on pituutta yli neljä tuntia!

Perinteisesti siis vapun kunniaksi Kansainvälinen, tuo maineikas, alkuperältään ranskalainen runo ja sävellys, jonka kantaesitys oli jo vuonna 1888. Työväen kansainväliseksi marssiksi laulu julistettiin vuonna 1900.

Äänitteessä Kansainvälinen lauletaan yhdeksälläkymmenelläviidellä (95!) kielellä, joten jokaiselle jotain. Tässä maat ja version soittoajan aloitusminuutit:

0:00​ Afrikaans 4:02​ Albanian 5:22​ Amharic 5:56​ Arabic (Lebanese) 8:30​ Arabic (Moroccan) 9:53​ Arabic (Standard) 14:40​ Armenian 17:38​ Atayal 19:58​ Azerbaijani 23:16​ Basque 24:03​ Batak 26:29​ Belarusian 27:43​ Bengali 29:52​ Breton 37:01​ Bulgarian 38:17​ Burmese 41:43​ Catalan 45:02​ Chinese (Cantonese) 47:46​ Chinese (Mandarin) 53:33​ Chinese (Taiwanese) 58:03​ Croatian 59:55​ Czech 1:02:22​ Danish 1:07:07​ Dutch 1:10:37​ English (American) 1:12:49​ English (British) 1:16:13​ Esperanto 1:19:11​ Estonian 1:24:33​ Finnish 1:31:59​ French 1:38:11​ Galician 1:40:34​ Georgian 1:44:23​ German 1:47:47​ Greek 1:51:41​ Greek (Pontic) 1:55:30​ Guarani 1:56:42​ Hebrew 1:58:00​ Hindi 1:59:35​ Hungarian 2:01:14​ Icelandic 2:02:42​ Indonesian 2:07:25​ Irish 2:10:16​ Italian 2:12:56​ Japanese 2:17:33​ Karen 2:21:53​ Kelartic 2:23:03​ Korean (North) 2:24:38​ Korean (South) 2:28:51​ Kurdish (Central) 2:32:35​ Kurdish (Northern) 2:36:37​ Lao 2:40:56​ Latin 2:42:07​ Latvian 2:45:28​ Lithuanian 2:49:51​ Macedonian 2:51:16​ Malagasy 2:52:30​ Malay 2:55:21​ Malayalam 2:56:42​ Mando’a 3:01:01​ Maori 3:02:40​ Mongolian (Chakhar) 3:04:02​ Mongolian (Khalkha) 3:07:45​ Nepali 3:11:56​ Norwegian 3:13:02​ Okinawan 3:14:09​ Pashto 3:15:19​ Persian (Dari) 3:19:29​ Persian (Iranian) 3:23:14​ Polish 3:28:37​ Portuguese (Brazilian) 3:33:32​ Portuguese (Mozambican) 3:34:17​ Quechua 3:36:23​ Romanian 3:40:22​ Russian 3:44:21​ Serbian 3:46:13​ Sinhalese 3:49:57​ Slovak 3:52:31​ Slovenian 3:54:00​ Spanish (Cuban) 3:58:03​ Spanish (Mexican) 4:02:35​ Spanish (Peninsular) 4:06:32​ Spanish (Rioplatense) 4:07:38​ Swedish 4:12:45​ Tagalog 4:16:31​ Tamil 4:17:48​ Thai 4:24:01​ Turkish 4:27:43​ Ukrainian 4:31:19​ Urdu 4:34:33​ Vietnamese 4:38:02​ Walloon 4:40:40​ Welsh 4:41:54​ Yiddish 4:45:56​ Zhuang 4:50:37​ Zulu

Muita vapun riemulauluja täällä.

Areenassa on nähtävissä FORK-yhtyeestä kertova dokkari sekä tämän a cappella-porukan viimeinen show. Olen kirjoittanut tästä yhtyeestä aikaisemmin täällä. Valitettavasti viimeiseksi tarkoitettu keikka Hgin Jäähallissa ensin siirrettiin pari kertaa ja sitten lopullisesti peruttiin, koronan takia tietenkin.

AURINKOISTA VAPPUA!

 

Joulukaruselli 4

 

 

IHANAA JOULUN AIKAA!

 

 

 

 

 

 

Joulukaruselli 3

 

Pienenä olin joulupukin painajainen. Pidin nimittäin laulamisesta niin paljon, että en vaan suostunut lopettamaan.
Kiipesin joulupukin syliin ja aloitin laulamisen. Ensimmäisen laulun jälkeen pukki oli jo ojentamassa kättä kohti lahjasäkkiä, mutta ei onnistunut. Halusin laulaa vielä toisen laulun.
Ja kolmannen.
Neljännen.

Pukki-parka hikoili vaatteissaan. Partaan putoili tuskan kyyneleitä.

Perheemme oli kaksikielinen, joten lopetettuani ruotsiksi lauletut joululaulut, tajusin, että ehkä pukki ei ymmärtänytkään ruotsia. Kaikki eivät osanneet ruotsia, eivät mummi eikä ukkikaan.
Oli siis parempi laulaa vielä muutama laulu suomeksi. Ihan varmuuden vuoksi.

Vanhemmat yrittivät tietenkin saada minua lopettamaan, mutta olin kuuro pyynnöille. Laulaminen oli vaan niin mukavaa ja olin odottanut pukin tuloa niin paljon. Halusin laulullani saada pukin hyväntuuliseksi ja huomaamaan, että olen ollut todella kiltti. Ihan koko vuoden.
Kiltit saavat lahjoja.

Lopulta isä nosti minut pukin sylistä, sävel katkesi ja pukki pääsi ensin juomaan vettä keittiöön ja sitten jakamaan ne lahjat.
En muista mitä lahjoja sain pukilta, mutta kiltti olin ollut. Kun olin niin reipas tyttö laulamaan 😀  

(Tätä tarinaa minulle kerrottiin monta kertaa. Itse en muista tapahtunutta, olin neljävuotias. Epäilen kyllä hieman tarinan todenperäisyyttä, mutta pidän kyllä laulamisesta vieläkin, joten mistä sitä tietää.)

 

Onnittelut voittajille!

 

Taannoisessa blogini synttäriarvonnassa voitot menivät seuraaville: Sus’ voitti Vanhat poikaystävät, Lepis Hedda ja Zen-sarjiksen. Kaari ja AilaKaarina voittivat korttipinon.

Kiitos kaikille kommenttinsa jättäneille ja onnittelut voittajille!

 

Juhlapäivä

Ihan kuin lokakuu olisi puuttunut almanakasta. Ainakin juhlapäivä meni ohi huomaamatta, joten korjataan nyt tilanne.

Tämä blogi täytti 15 vuotta 24.10.2020! Ohhoh. Järjettömän pitkä aika bloginpitoa.

Blogini piti majaa ensi vuotensa Vuodatuksen sivuilla, mutta siirtyi sitten aikanaan WordPressiin. Julkaisujen määrä lähentelee kolmeatuhatta, huh.

Menneen juhlapäivän kunniaksi järjestän arvonnan. Arpajaisvoittoina on tarjolla Vanhat poikaystävät-kirjani, Hedda ja Zen-sarjakuva-albumi ja sekalaisia pinoja postikortteja.

Jättämällä kommentin tähän postaukseen olet mukana arvonnassa (ei osallistumispakkoa). Kerro samalla, minkä arpajaisvoitoista mieluiten haluaisit, mikäli Onnetar sattuisi suosimaan sinua.
Aikaa kommentin jättämiseen on seuraavan kravun ilmestymiseen asti. Onnea arvontaan!

Ilman lukijoita ei olisi blogia. Kiitos, Kippis & Kulaus!

***

Viikon 49 blogisanat ovat järjetön, kertoa, blogi.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Aimarii

riitta k

Kirsti Kaija

Aina

Uuna

AilaKaarina

 

Parasta kesässä

Kesä ei onneksi ollut pelkkää asentohuimausta, josta valitin sunnuntaikravussani. Ehei, paljon muuta ja kivaa tapahtui.

Lainakoiran kanssa ihmettelimme pitkäkorvaisia pomppijoita. Mitään citykaneja täällä ei ole, nuo jänöt ovat ihan valtavan suuria. Ja luottavaisia. Eivät juurikaan väistele Lainakoiraa.

Hellehatulle oli käyttöä kesäkuun lopussa. Aurinko paahtoi ihoa ja päätä, toisinaan tunsi olevansa lähellä kiehumispistettä.

Onneksi aina välillä tuli vilvoittavia sateita. Taisi tulla tuota vilvoitusta melkein koko heinäkuun, jos oikein muistan. Tämä kuva on lavastettu, en koskaan käytä sateenvarjoa, kun Lainakoira vie minut sateessa kävelylle. Gore-Tex-takki hupun kanssa on parasta.

Satoi tai paistoi, kesä tai talvi, jäätelö maistuu aina yhtä hyvältä. Sama pätee suklaaseen, karkkeihin, pullaan ja kekseihin.

Piknikeillä tuli käytyä kavereiden kanssa. Tämäkin kuva on lavastusta, ei meillä koskaan ole noin hulppeita eväitä. Kahvia ja jotain järsittävää, mutta yhtä hyvältä maistuu aina.

Veden välkähtelyä on kaunis katsella aurinkoisena päivänä. Aalloilla kimaltaa helminauhoja, timantteja.

Elokuun pimeät, samettiset illat kutsuvat pihoille ja puutarhoihin. Ei ole hyttysiä, ei tarvita vielä villasukkia. Kuvan mukaista illanviettoa en viettänyt, pihalla kyllä olen istunut naapureiden kanssa, maistellut juomia ja nauttinut katulamppujen kajastuksesta pimenevässä illassa.

Nämä yllä olevat kuvat sekä muutama muu ovat ilmestyneet kesän aikana tuolla taideblogini puolella.

 

Saturday Classics 110720

Sateisena lauantaina on hyvää pistää ranttaliksi, heittää kannat kattoon ja juhlia pitkän kaavan mukaan Beatlesien tahtiin!

ONNEA PÄIVÄNSANKARILLE!

***

Muita lauantaiklassikoita täällä.

 

Saturday Classics

Lepiksen luotsaama Sunday Classics-haaste oli aikanaan yksi Blogistanian pitkäaikaisemmista haasteista. Alkusoitto annettiin jo vuonna 2008 ja soittoa jatkettiin tasaiseen tahtiin usean vuoden ajan. Tsekkasin omasta blogistani, näköjään olin osallistunut haasteeseen vielä vuonna 2014!

Viikolla tuli puheeksi tuolla Lepiksen blogissa, että koronan kurimuksessa voisi jälleen sunnuntaiklassikon puhaltaa henkeen. Päiväksi valikoitui lauantai, sunnuntaina kun jo krapuillaan ja tehdään värikollaaseja.

Eli nyt alkaa Saturday Classics! Pääsääntö on, että musiikin suhteen sääntöjä ei ole, kunhan soittamasi kappale on omasta mielestäsi klassikko omalla sarallaan. Linkitys on auki 8:00 – 24:00. Linkkipaikka löytyy Lepiksen blogista.

Tein tuonne taideblogin puolelle muutama päivä sitten kuvan, jossa tanssin klassikoiden tahtiin hiki hatussa ja lihakset krampissa. Kuvassa on mainittu erinäisiä musiikin helmiä, joiden soidessa voi harrastaa esimerkiksi siivousta, jumppaa tai todellakin ihan vaan tanssia. Valitsin noista kappaleista tähän ensimmäiseen Saturday Classicsiin Sparksin This Town Ain’t Big Enough For Both Of Us, klassikko vuodelta 1974.

KAIKKI MUKAAN SELÄTTÄMÄÄN KORONAA MUSIIKILLA, JOKA ON JUURI SINULLE SITÄ KLASSIKKOKAMAA!