Kesäpäiväkirja 170523

Ystävä täytti tasavuosia ja järjesti mukavat juhlat meren äärellä. Matka juhlapaikalle oli pitkä ja mutkikas, onneksi on GPS, jonka avulla ajoimme harhaan vain kerran.

On ihanaa, kun joku näkee vaivaa ja kutsuu ihmisiä juhlistamaan syntymäpäiväänsä. Sellaiset juhlat ovat nykyään harvempia, tuntuu, että näkee tuttuja vain hautajaisissa. Oman ikääntymisensä huomaa siitä.

Meren sileät kalliot hurmasivat yhtä paljon kuin juhlan runsaat antimet. Kaikin puolin hyvää tekevä irtiotto arkeen.

Viime viikolla luin jostain nettilehdestä artikkelin, jossa selitettiin, miksi ihminen alkaa tulla illantorkuksi ja aamuvirkuksi ikääntyessään. Itse juttu ei jättänyt mitään sen kummempia muistijälkiä, mutta aloin miettiä, milloin itse tulen siihen ikään, että nuo edellä mainitut asiat toteutuisivat kohdallani.

Olen aina ollut illanvirkku ja aamuntorkku, eivätkä lisävuodet ole tuoneet siihen asiaan muutosta. Tänään heräsin jo kello 12. Siis jo, sillä eilen nukuin puoli kahteen. Iltapäivään siis, eivätkä tällaiset heräämisajat ole yhtään poikkeuksellisia. Mikäli joudun lähtemään liikenteeseen ennen puoltapäivää, on laitettava herätys. Muuten en todellakaan herää.

Kroppa ja mieli vaativat mielellään yhdentoista tunnin yöunet. Niin on ollut aina. Työelämässä vielä ollessani, sellainen määrä unta ei tietenkään ollut mahdollista. Nyt on, joten nukun, nukun. Ja nukun niin sikeästi, ettei ole aamuyöheräämisiä, ei vessassa käyntejä. Silkkaa ihanaa unta.

Ystäväni kärsivät aamuyöheräämisistä, heräävät muutenkin aikaisin ja menevät illalla nukkumaan reippaasti ennen puolta yötä. He ovat myös oppineet, ettei minua kannata yrittää tavoittaa ennen aamukahvia eli puolenpäivän jälkeen. Koskaan minusta ei ole tuntunut siltä, että päivä olisi jotenkin piloilla, kun nukun niin pitkään.

Kaikkea ehtii tekemään myöhemminkin. Tai seuraavana päivänä.

Saturday Classics 241222

Joulun kunniaksi ei yksi, vaan kolme joululaulua, eri tavalla merkityksellisiä minulle. Ensimmäisenä Sylvias julvisa, joka oli äitini lempilaulu. Toisena upea basso Paul Robeson esittää Silent night, holy night, tämä oli isäni suosikki joululauluista. Viimeinen, Jussi Björlingin O, helga natt, on oma ikisuosikkini.

Joulun valoa joka säädylle! Muita jouluklassikoita löytyy täältä.

Talvipäiväkirja 211221

Kolme yötä jouluun ja vuoden lyhin päivä. Nyt voi siis alkaa odottaa kevättä. No, ainakin valon lisääntymistä.

Joulupaketit on toimitettu vastaanottajille, joulukortit jätin postin hellään huomaan viime viikolla. Toivottavasti posti osaa perille. Postimerkkien hinta jaksaa kauhistuttaa, enkä minä nyt niin kovin helpolla kauhistu oikeastaan mistään.

Viime viikolla Lainakoira pääsi suihkuun joka ulkoilun jälkeen. Töppöjalat ja mahakarvat lilluivat kuraa, kiviä ja risuja. Onneksi Lainakoira on aika kärsivällinen luonteeltaan. Ei pidä suihkusta, mutta ei pyristele poiskaan.

Tällä viikolla pakkanen on pitänyt maan kovana ja kuivana. Lunta on luvattu tänne eteläänkin jouluksi. Monelle se on tärkeä juttu, valkoinen joulu, minulle ei niinkään.

Kauppaan ei tarvitse enää mennä ennen joulua. Eikä varmaan moneen päivään joulun jälkeenkään. Kystä on kyllä ja jääkaappi näyttää aika mukavalta. Joulua vietän tänä vuonna erilaisessa kokoonpanossa kuin aikaisemmat joulut. Covidin takia tietenkin. Ei minulla. Muilla.

Koronan kolmas vuosi on kohta alkamassa ja toisinaan tuntuu, ettei tätä vieläkään oikein käsitä. Välillä tulee edelleen sellainen science fiction-olo, kun katsoo jonottavia ihmisiä maskeissaan ja kuuntelee kuulutuksia, joissa muistutetaan turvaväleistä, maskeista, hygieniasta.

Saisivat noissa kuulutuksissa muistuttaa ihmisiä ottamaan ne rokotukset.

Lopuksi Haloo Helsingin ja Cantores Minoresin kaunis joululaulu, jonka myötä Lainakoira ja minä toivotamme levollista joulun aikaa kaikille lukijoille ja erityisesti niille ystävilleni, jotka ovat uuden elämäntilanteen edessä tänä jouluna.

Krapu pakenee

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin tontut hiipivät nurkissa ja pelästyttävät viattomia ihmispoloja järjiltään. Niinpä krapu, vaikkei ihminen olekaan, pakenee noita tupsulakkeja omaan koloonsa. Koronan neljäs aalto omikroneineen ottaa myös krapua päähän, vaikkei se ihminen olekaan, joten huili ja yksinolo tekevät hyvää herkälle mielelle.

Kolo on koristeltu joulun kunniaksi muutamalla avatulla simpukalla, helmien hohde lumoaa kravun lähes euforiaan. Aallot tyynnyttävät sielua.

Kravun emäntänä haluan kiittää kaikki krapuilijoita tämän syksyn jutuistanne. Porukkaa on ollut mukavasti kirjoittamassa. Laskin, että syksyn aikana on ollut viisitoista krapuhaastetta. Kiitos myös kaikille krapuja kommentoinneille!

Kunhan kolmas koronavuosi koittaa, krapu kömpii jälleen esiin. Nauttikaa luppoajasta!

***

Viikon 50 krapusanat ovat hohde, luppoaika, pelästyttää.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Kirsti

Pasanen

BLOGitse

anli itse

AilaKaarina

Uggla

Ainakki

Aimarii

Riitta

Juhlan aika!

 

 

Tervetuloa, käykää peremmälle! Tämä blogi täyttää tänään 16 vuotta ja sen kunniaksi liputkin heiluvat saloissa.

Paljon on sanaa tullut suollettua näiden vuosien aikana. Välillä on into hiipunut, mutta blogitauot tekevät terää ja taas jaksaa syytää uutta tekstiä. Hullun hommaa, joku sanoisi, ja sehän sopii enemmän kuin hyvin, sillä CV:ni on täynnä F-diagnooseja.

Kulautetaan siis maljat. Juhlan kunniaksi olen laatinut soittolistan, joten jaloille ja lanteillekin tulee mukavasti liikuntaa. Kappaleita yhdistää rock ja roll-sanat, sillä mikään ei ole tärkeämpää kuin rock, rauha ja rakkaus. Ne ovat yhtä tärkeitä kuin blogin lukijat ja kommentoijat, sillä ilman teitä ei olisi blogia, kiitos!

 

 

***

Viikon 43 krapusanat ovat hullu, kappale, hiipua.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

sanapasanen

Riitta

AilaKaarina

Sus’

anli itse

Aimarii

Kirsti

 

 

Kesäpäiväkirja 080621

Viimeaikaiset lämpimät päivät ovat olleet liikaa Lainakoiralle. Ei ihme, kävelepä itse turkki päällä, kun aurinko paistaa ja varjossa on 25 astetta. Kävelylenkit ovat jääneet lyhyemmiksi, sitäkin pidempiä ovat sitten olleet päiväunet.
Ei hassumpaa.

Viime viikolla UPS:n kuriiri toi kauan kaipaamani kappaleet Kolmas painos-novellikokoelmastani. Olipa hauskaa avata paketti. Lainakoira oli yhtä innoissaan, mutta sai pettyä, kun laatikosta ei löytynyt kuin kuivia kirjoja, eikä lainkaan herkkuja. Yritin lukea koiralle ääneen ensimmäistä novellia, mutta koira tuhahti ja lähti luotani.
Ei ole kovin kirjallinen koira.
Tai sitten hänellä on vain hyvä maku.
Vaikeaa aina ymmärtää noita koiria.

No, joka tapauksessa itse olin ihan tyytyväinen kirjan ulkoasuun ja fonttikokoon. Näin siis lukea omaa tekstiäni. Itsestäänselvyys tuo näkeminen ei ole, sillä alkanut harmaakaihi on sumentanut aika hyvin kontrastit niin kirjoissa kuin kuvissa. Leikkaus tulee, kun on tullakseen eli sitten kun sumeus ylittää sen rajan, jolloin pääsee leikkaukseen julkiselle puolelle. Yksityisesti maksaa liikaa, ei ole varaa sellaiseen.
Ellen sitten myy tätä uusinta kirjaa kymmeniä tuhansia kappaleita.
Jep, odotan julkiselle pääsyä.

Kirjojen kotiin pääsyn kunniaksi arvon yhden kappaleen lukijoiden kesken. Jättämällä kommenttisi tähän postaukseen, olet mukana arvonnassa. Mikäli sinulla on jo kirja, ei haittaa. Onnettaren potkaistessa voit antaa kirjan joululahjaksi jollekulle. Ei paha, sinulla voi olla jo yksi joululahja hankittuna kesäkuussa. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 13.6. klo 23.59 saakka.

Lavastettu tilanne, sisältää tuotesijoittelua

 

Saturday Classics 050621

Päättäjäisviikonlopun kunniaksi klassikko melkein viidenkymmenen vuoden takaa eli Alice Cooperin School’s out.

Onnittelut eskarinsa ja peruskoulunsa päättäneille! Onnittelut uusille ylioppilaille! Onnittelut ammattiin valmistuneille! Onnittelut kaikille, joiden kesäloma alkaa tänään!

Muita kesäkauden klassikoita täällä.

 

Saturday Classics 010521

 

Nyt musiikkia vappuaamiaiselle, brunssille, lounaalle, päiväunille nukuttamaan, päivälliseksi, illallisen taustalla ja illanistujaisiin. Hoppua ei tarvitse pitää, äänitteellä on pituutta yli neljä tuntia!

Perinteisesti siis vapun kunniaksi Kansainvälinen, tuo maineikas, alkuperältään ranskalainen runo ja sävellys, jonka kantaesitys oli jo vuonna 1888. Työväen kansainväliseksi marssiksi laulu julistettiin vuonna 1900.

Äänitteessä Kansainvälinen lauletaan yhdeksälläkymmenelläviidellä (95!) kielellä, joten jokaiselle jotain. Tässä maat ja version soittoajan aloitusminuutit:

0:00​ Afrikaans 4:02​ Albanian 5:22​ Amharic 5:56​ Arabic (Lebanese) 8:30​ Arabic (Moroccan) 9:53​ Arabic (Standard) 14:40​ Armenian 17:38​ Atayal 19:58​ Azerbaijani 23:16​ Basque 24:03​ Batak 26:29​ Belarusian 27:43​ Bengali 29:52​ Breton 37:01​ Bulgarian 38:17​ Burmese 41:43​ Catalan 45:02​ Chinese (Cantonese) 47:46​ Chinese (Mandarin) 53:33​ Chinese (Taiwanese) 58:03​ Croatian 59:55​ Czech 1:02:22​ Danish 1:07:07​ Dutch 1:10:37​ English (American) 1:12:49​ English (British) 1:16:13​ Esperanto 1:19:11​ Estonian 1:24:33​ Finnish 1:31:59​ French 1:38:11​ Galician 1:40:34​ Georgian 1:44:23​ German 1:47:47​ Greek 1:51:41​ Greek (Pontic) 1:55:30​ Guarani 1:56:42​ Hebrew 1:58:00​ Hindi 1:59:35​ Hungarian 2:01:14​ Icelandic 2:02:42​ Indonesian 2:07:25​ Irish 2:10:16​ Italian 2:12:56​ Japanese 2:17:33​ Karen 2:21:53​ Kelartic 2:23:03​ Korean (North) 2:24:38​ Korean (South) 2:28:51​ Kurdish (Central) 2:32:35​ Kurdish (Northern) 2:36:37​ Lao 2:40:56​ Latin 2:42:07​ Latvian 2:45:28​ Lithuanian 2:49:51​ Macedonian 2:51:16​ Malagasy 2:52:30​ Malay 2:55:21​ Malayalam 2:56:42​ Mando’a 3:01:01​ Maori 3:02:40​ Mongolian (Chakhar) 3:04:02​ Mongolian (Khalkha) 3:07:45​ Nepali 3:11:56​ Norwegian 3:13:02​ Okinawan 3:14:09​ Pashto 3:15:19​ Persian (Dari) 3:19:29​ Persian (Iranian) 3:23:14​ Polish 3:28:37​ Portuguese (Brazilian) 3:33:32​ Portuguese (Mozambican) 3:34:17​ Quechua 3:36:23​ Romanian 3:40:22​ Russian 3:44:21​ Serbian 3:46:13​ Sinhalese 3:49:57​ Slovak 3:52:31​ Slovenian 3:54:00​ Spanish (Cuban) 3:58:03​ Spanish (Mexican) 4:02:35​ Spanish (Peninsular) 4:06:32​ Spanish (Rioplatense) 4:07:38​ Swedish 4:12:45​ Tagalog 4:16:31​ Tamil 4:17:48​ Thai 4:24:01​ Turkish 4:27:43​ Ukrainian 4:31:19​ Urdu 4:34:33​ Vietnamese 4:38:02​ Walloon 4:40:40​ Welsh 4:41:54​ Yiddish 4:45:56​ Zhuang 4:50:37​ Zulu

Muita vapun riemulauluja täällä.

Areenassa on nähtävissä FORK-yhtyeestä kertova dokkari sekä tämän a cappella-porukan viimeinen show. Olen kirjoittanut tästä yhtyeestä aikaisemmin täällä. Valitettavasti viimeiseksi tarkoitettu keikka Hgin Jäähallissa ensin siirrettiin pari kertaa ja sitten lopullisesti peruttiin, koronan takia tietenkin.

AURINKOISTA VAPPUA!

 

Joulukaruselli 4

 

 

IHANAA JOULUN AIKAA!

 

 

 

 

 

 

Joulukaruselli 3

 

Pienenä olin joulupukin painajainen. Pidin nimittäin laulamisesta niin paljon, että en vaan suostunut lopettamaan.
Kiipesin joulupukin syliin ja aloitin laulamisen. Ensimmäisen laulun jälkeen pukki oli jo ojentamassa kättä kohti lahjasäkkiä, mutta ei onnistunut. Halusin laulaa vielä toisen laulun.
Ja kolmannen.
Neljännen.

Pukki-parka hikoili vaatteissaan. Partaan putoili tuskan kyyneleitä.

Perheemme oli kaksikielinen, joten lopetettuani ruotsiksi lauletut joululaulut, tajusin, että ehkä pukki ei ymmärtänytkään ruotsia. Kaikki eivät osanneet ruotsia, eivät mummi eikä ukkikaan.
Oli siis parempi laulaa vielä muutama laulu suomeksi. Ihan varmuuden vuoksi.

Vanhemmat yrittivät tietenkin saada minua lopettamaan, mutta olin kuuro pyynnöille. Laulaminen oli vaan niin mukavaa ja olin odottanut pukin tuloa niin paljon. Halusin laulullani saada pukin hyväntuuliseksi ja huomaamaan, että olen ollut todella kiltti. Ihan koko vuoden.
Kiltit saavat lahjoja.

Lopulta isä nosti minut pukin sylistä, sävel katkesi ja pukki pääsi ensin juomaan vettä keittiöön ja sitten jakamaan ne lahjat.
En muista mitä lahjoja sain pukilta, mutta kiltti olin ollut. Kun olin niin reipas tyttö laulamaan 😀  

(Tätä tarinaa minulle kerrottiin monta kertaa. Itse en muista tapahtunutta, olin neljävuotias. Epäilen kyllä hieman tarinan todenperäisyyttä, mutta pidän kyllä laulamisesta vieläkin, joten mistä sitä tietää.)