Kiitos Mellari

 

mellu1

Mellunmäen vanhalla ostarilla sijaitseva Kulttuuritila Mellari lopettaa toimintansa tammikuun lopussa. Helsingin tilakeskus on sanonut Mellarin vuokrasopimuksen irti, ostari tullaan purkamaan, tilalle rakennetaan asuintaloja.

Itselleni Mellari oli tärkeä paikka. Aikanaan palasin takaisin ihmisten ilmoille lukuisissa myyjäisissä, joissa minulla oli myyntipöytä. Oli korkea kynnys ylittää oma ahdistus ja paniikki, asettautua myyntipöydän taakse, olla häpeämättä omia kädentöitään.
Mellarissa se onnistui.

ei-eilen

Mellarissa olen pitänyt myös ensimmäisen näyttelyni, lokakuussa 2012. Sekin oli uroteko, uskallusta vaientaa häpeää, ujoutta, huonoa itsetuntoa.

ikkuna-uneen varikylpyja

Tuon ensimmäisen näyttelyn jälkeen pidin Johannan kanssa kaksi yhteisnäyttelyä Mellarissa. Niiden tiimoilta jouduin puhumaan silloiselle urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle. Selvisin hengissä.

Viimeisen näyttelyni Mellarissa pidin 2015.

Mellari on tarjonnut ilmaisen näyttelytilan lisäksi puitteet eri yhdistyksille toimia. Partiolaisia, työväenopistoa, sosiaaliviraston toimintaa mielenterveyskuntoutujille, suomen kielen ryhmiä maahanmuuttajille, erilaisia kokouksia, neulekerhoja, atk-opetusta ja laitteet, lehtisalin uutiset yms. Näyttelyiden aikana olen tavannut ihan tolkuttoman määrän ihmisiä, istunut heidän kanssaan Mellarin kahvilassa.

Kiitos, Mellari, jään kaipaamaan sinua.

kaupunki-tarjottimella

 

 

 

Mainokset

Kirjaimet elämässäni: L

 

loppu, lapset, LP, loma, laulaminen, luottamus, löhöäminen, Astrid Lindgren, lupiinit, lusmuilu, luopuminen, lahoava latva, lauseet, lepo

 

sami

Sami Liuhto

Eilen loppu oli uusi alku. Riisuin Antikvariaatti Sofian seinät tauluistani ja samaan aikaan Sami Liuhto pystytti omaa näyttelyään Liber Quadratorum. Samin työt ovat nähtävissä 30.6. asti Sofiassa (Vuorikatu 5, Helsinki).

Tämän yhteistapahtuman nimi oli siis Loppu on uusi alku, (vähä positiivista siis!) Tosin eräs fb-tuttu oli sitä mieltä, että “Alku on uusi loppu, siitä on selkeimmät todisteet.”

Loput ovat luopumista. Tuntuu tyhjältä, mutta hyvällä tavalla. Loma on alkamassa, jopa minulle, joka en ole työelämässä. Lepoa, levollisuutta. Lupiinit ovat kukkeimmillaan, mutta annan niiden kasvaa rauhassa. Ei ole tarvetta maalata, ei luoda. Olen vaan.

Siinäkin on minulle usein ihan riittävästi haastetta.

Maistelen lauseita, sanat sulavat suuhun, aika valuu lävitseni.

 

…huomenna on huomenna tänään…
…eilen on huomenna toissapäivänä…
…tänään on huomenna eilen…

(Hannu Helin, Tänään on huomenna eilen, Weilin+Göös, 1981)

Arvonta

 

 

Kaikki taideblogiini jätetyt kommentit ovat mukana arvonnassa.

Osallistu!

Jos haluat.

🙂

 

 

 

 

 

Helsinki kankaalla

 

pys1

 tauluja kasseissa

Ei tullut edes kiire. Eilen illalla istuin jo rauhassa sohvalla ja katsoin snookerin MM-kisojen loppuottelua taulut kehystettyinä, pakattuina kasseissa.

Viime viikon kolmen päivän flunssa teki näyttelyyn valmistautumisen aikataulun hiukka tiukaksi, mutta alan olla tottunut siihen, että näköjään hyvinkin usein ennen näyttelyn pystyttämistä, kroppa tekee tenän ja yrittää ikään kuin luulotella minulle, että pitäisi hidastaa tahtia. Ihme psykosomaattinen vainoaja.

pys2

tauluja seinillä

Tänään kävin Antikvariaatti Sofiassa ripustamassa taulut seinille. Sofia sijaitsee Helsingin sydämessä, Vuorikatu vitosessa, yliopiston nurkilla. Helppo paikka tulla julkisilla. Hyvä syy vierailla Helsingissä, jos ei jo ole täällä.

pys3

Näyttely on auki 2-31.5.2016, tuossa alla olevassa mainoksessa putiikin aukioloajat. Helatorstaina antikvariaatti on suljettu.

Tervetuloa!

mainos

En se ollut minä, vaan muut…

 

Onneksi ei tarvitse syyttää itseään, kun on Esther, jonka voi nimetä syntipukiksi. Esther toisti kommenteissaan kuvablogissani muutamaankin otteeseen viime vuoden lopulla, että tee näistä Helsinki-valokuvamanipulaatioista näyttely. Yritin estellä, sanoa, että älä hullua yllytä.

Yllytti se.

Olin viime viikolla yhteydessä paikkaan, jossa en ennen ole pitänyt näyttelyitä ja sain sieltä vastauksen, että syksymmällä olisi tilaa kalenterissa ja paikan seinillä. Ja sitten tuli tieto, että toukokuun näyttelijän pitäjä on joutunut perumaan tulonsa, kiinnostaisiko minua toukokuu?

Vastasin kyllä, sillä eihän viikko ole aika eikä mitään saada näyttelyä valmiiksi.
Eihän?

Hmm, jotenkin minusta tuntuu, että tulee työntäyteinen viikko. Onneksi ei ole omaa syytäni. Esther!!

Näyttely

 

taulut5

Viisitoista maalausta valkoisilla seinillä. Yksitoista vanhaa, neljä näyttelyä varten tehty.

 

taulut3

Niemikotisäätiö tekee töitä mielenterveyskuntoutujien hyväksi, siis minunkin hyväkseni.

 

taulut2

Taulut ovat tällä hetkellä Niemikotisäätiön Olohuoneessa, asukastilassa, täällä Helsingissä.

 

taulut1

Näyttely on yksityinen, tarkoitettu säätiön asiakkaille.

Väsyttää.

(kaikki työt ovat myynnissä, osta…)

taulut4

 

 

 

 

Arvonta

 

Eilen oli näyttelyn purku, suurin osa töistä matkasi uusiin koteihin, osa palasi tänne keräämään pölyä ylleen sohvan ja sängyn alla. Olen aikaisemminkin järjestänyt näyttelyjen päättymisten merkeissä arvontoja, joten miksi ei siis nytkin, kiitokseksi blogin lukijoille.

Arvontaan voi osallistua jättämällä kommenttinsa tähän kirjoitukseen, samalla voi kertoa, minkä alla olevista tauluista haluaisi, jos arpaonni suosii. 

Siirryn kohta offline-elämään, arvontaan voi osallistua yli viikon ajan eli sunnuntaihin 7.6. klo 23.59 mennessä jätetyt kommentit ovat mukana arvonnassa. 

Kaikki näyttelyssä mukana olleet taulut näkyvät myös kotisivuillani.

Aurinkoa!

 

ympyrätalo  varjoja ikkunoissa

1. Ympyrätalo, akryyli, öljyväriliitu 20 x 30 cm             2. Varjoja ikkunoissa, värilakka, vahaliitu, öljyväriliitu 36 x 48 cm

 

sininen hetki        ruostuneet aidat

3. Sininen hetki, peiteväri, vahaliitu, vesiväri, akryyli 20 x 30 cm       4. Ruostuneet aidat, gesso, guassi 19 x 25 cm

 

rantabulevardi  puisto

5. Rantabulevardi, akryyli 20 x 25 cm                                                       6. Puisto, vesiväri, lyijykynä 18 x 18 cm

 

harmonia           uusi aamu

7. Harmonia, pastelliliitu 30 x 40 cm              8. Uusi aamu, öljyväriliitu, tussikynä, gesso 20 x 30 cm

 

aamu-usva

9. Aamu-usva, gesso, vahaliitu, vesiväri 21 x 29 cm

Näyttely: kaupunkiabstraktit

(kuvat suurenevat klikkaamalla)

aamu-usva elokuun illat Aamu-usva, gesso, vahaliitu, vesiväri 21 x 29                          Elokuun illat, akryyli, pastelli 30 x 40

Näyttelyn kolmas osio koostuu abstrakteista.

 

harmonia kaupunki kukkii keskustassa Harmonia, pastelliliitu 30 x 40    Kaupunki kukkii, kahvi, gesso 30 x 40        Kaupungin sydämessä, akryyli 25 x 47

Maalausten nimeämisestä en pidä. Nimi johdattaa katsojan ajatuksia liikaa. Haluaisin nimetä työt tyyliin nimetön 1, nimetön 2 jne. Ehkä joskus vielä teen niin. 

 

ympyrätalo rantabulevardi Ympyrätalo, akryyli, öljyväriliitu 20 x 30                                        Rantabulevardi, akryyli 20 x 25  

Näillä töillä on nimet. Vanhasta tavasta, tottumuksesta. Turhaan, sillä katsoja näkee omansa. Niin kuin pitääkin.

 

ruostuneet aidat sininen hetkiRuostuneet aidat, gesso, guassi 19 x 25                                 Sininen hetki, peiteväri, vahaliitu, vesiväri, akryyli 20 x 30

Talvi ja kevät menivät tämän näyttelyn valmistelussa. Välillä oli tunne, että terveyskin oli menossa, eikä parempaan suuntaan, mutta nyt oloni on hieman tasaantunut. Antoisia, raskaita, pelottavia, sitä kaikkea nämä viime kuukaudet ovat olleet. Selvisin.

 

varjoja ikkunoissa

Varjoja ikkunoissa, värilakka, vahaliitu, öljyväriliitu 36 x 48

 

 

 

 

 

Näyttely: kaupunkilaisia

 

(kuvat suurenevat klikkaamalla)

roosa nauha päiväunia                 Roosa nauha, mixed media, akryyli 20 x 30                  Päiväunia, väriliitu, vesiväri  20 x 30

Huomenna alkaa näyttelyn viimeinen viikko. Toukokuu on mennyt käsittämättömän nopeasti. Vihreys on tullut. Tulisi vielä lämpö.

uusi aamu flow                  Uusi aamu, öljyväriliitu, tussikynä, gesso 20 x 30          Flow, gesso, öljyväriliitu 21 x 29                

Näyttelyn toinen osa koostuu kaupunkilaisista, satunnainen otos ihmisistä, jotka viihtyvät täällä kanssani.

puisto kevättä hiuksissa           Puisto, vesiväri, lyijykynä 18 x 18                                       Kevättä hiuksissa, vesiväri, lyijykynä 18 x 18

Näyttelyn purun jälkeen katoan jälleen offline-elämään. Piuhojen irti kiskominen on pakollista, jotta jaksaisi. En oikein tiedä, mitä minun pitäisi jaksaa. Ehkä vaan muistaa hengittää.

punainen mekko käsityöläisen omakuva kevätjuhla      Keltainen mekko, akryyli, tussikynä, 20 x 30 Käsityöläisen omakuva, virkkaus 16 x 21 Kevätjuhla, akryyli, tussikynä, vesiväri 15 x 20 

Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona Mellari on auki klo 12-18, torstaina tauluja voi nähdä klo 12-16, sitten ne matkaavat eteenpäin. Osa uusiin, hyviin koteihin, osa sängyn ja sohvan alle, varastoon.

kukkakauppiaan tytär katulamput syttyvät     Kukkakauppiaan tytär, gesso, tussikynä, vesiväri 15 x 20          Katulamput syttyvät, vahaliitu, vesiväri, gesso 30 x 40

Tulee kesäkuu.

kaupunkinainen juuret asvaltissa  Kaupunkinainen, öljyväriliitu, pastelli 24 x 34        Juuret asvaltissa, mixed media, gesso, akryyli, vahaliitu 30 x 40

mainosjuliste-001

 

 

 

 

 

Eilen aurinkoista

 

Kun lähtee erakkoluolastaan ihmisten ilmoille, voi varautua siihen, että helppoa se ei tule olemaan. On tottunut vain omaan ääneensä, sen äänettömyyteen, omaan oloon ja tilaan. Kupla, jossa elää, on turvallinen aina vain hetken aikaa.
Ennen pitkää se kupla on jälleen vankila.

Eilen puhkaisin kuplaan naisenmentävän aukon ja tapasin Mellarissa ihan eläviä, ihania ihmisiä. Olen ennenkin kirjoittanut näiden näyttelyitteni yhteydessä, että on hämmentävää, kun ihmiset ajavat kymmeniä, satoja kilometrejä tullakseen tapaamaan minua ja katsomaan taulujani.
Itsevarmuuteni ei ole koskaan ollut ihan huippuluokkaa.

Savisuti tuli paikalle ensimmäisenä. Hän on jo ehtinyt kirjoittaa blogiinsa näyttelystä.

Teemataiteen minimiitti oli ohjelmassa myös, ei tarkoituksella vaan lähes spontaanisti eli tapasin myös Millinin, Uunan ja Ainan.

Olin kuusi tuntia ulkomaailmassa ja valehtelisin, jos väittäisin, etten olisi ollut täysin puhki kotiuduttuani. Hyvinä päivinä osaan olla sosiaalinen, jaksan keskittyä, katsoa silmiin, jopa kuunnella enkä vaan puhu päättömiä koko ajan. Onneksi eilen oli sellainen päivä. Tapaamisista saa iloa, tyydytystä ja hyvän mielen. Kiitos teille neljälle.