Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.
2 huhtikuun, 2020 Jätä kommentti
Teemakuu on haasteblogi, jossa kuukausittain haastetaan tekemään taidetta annetun teeman mukaan. Huhtikuun aiheena on TÄNÄÄN ja aloitin eilen tuolla taideblogini puolella pitämään kuvapäiväkirjaa.
Joka päivä tuskin tulee kuvaa tehtyä, mutta ainakin usein, näin olen luvannut itselleni.
Joten klik – – – > TÄNNE katsomaan/lukemaan huhtikuisista päivistä.
22 joulukuun, 2017 14 kommenttia
klikkaa kuvaa suuremmaksi
1 lokakuun, 2017 12 kommenttia
Kolmas ja viimeinen osa sarjakuvataiteilija Viivi Rintasen sarjakuvasta perustuen teksteihini on ilmestynyt.
Tämä viimeinen osa perustuu kirjaani Sairaalapäiväkirja (BoD, 2010).
Kiitos Viiville upeasta, monia tunteita herättävästä yhteistyöstä, tämä on ollut huikea matka.
1 kesäkuun, 2017 4 kommenttia
11 tammikuun, 2017 6 kommenttia
20 syyskuun, 2016 16 kommenttia
zzzzzzzzzzzzz
Sarjakuvissa nukkumista kuvataan kirjaimella z. ZZZZZZZZZ on tunnettu kaikkialla, se on yleismaailmallinen merkki.
Kiinnosti tietää, mistä merkki juontaa alkunsa, miten se tulkitaan, onko se kuorsausta, tuhinaa, pihinää, pölinää unessa, mutta linkkejä oli yhtä paljon kuin teorioita. Ehkä myös oikeaa tietoa olisi löytynyt, jos olisin jaksanut jatkaa, mutta väsähdin.
Ja nukahdin.
21 joulukuun, 2015 20 kommenttia
Aloita uusi vuosi uudella kirjalla! Minun kirjallani eli HEDDA JA ZEN on ennakkotilattavissa NYT! Painokone alkaa laulaa joulun jälkeen ja tammikuun alussa kirja on postitusvalmiina juuri sinulle!
Kuka on Hedda ja miten hän saavuttaa zeninsä?
– Hedda kammoaa sosiaalisuutta, ei kirjoittele seinälle kuin rappukäytävissä, ei visertele, ei ota itsestään kuvia, ei jaa julkisesti, jos yhtään
– Hedda ei kumartele ketään
– Hedda vihaa kaikkia tasapuolisesti, niin lapsia kuin aikuisiakin, mutta niitä harvoja, joita Hedda rakastaa, hän sietää
HEDDAA JA ZENIÄ voisi luulla ainoastaan sarjakuvakirjaksi, mutta kuvien katsomisen lisäksi VOIT VÄRITTÄÄ joka stripin ihan itse juuri niillä väreillä, jotka sopivat kulloiseenkiin mielentilaasi. Kirjan värittäminen ei takaa mindfulnessiä. Kokeile itse tätä väri(s)tyskirjaa ja huomaa ero.
Kirja maksaa vain 15 € (sisältää alvin ja postituskulut!!!) ja kun tilaat ja maksat kirjan nyt, saat etuliepeelle tekijän (minun) signeerauksen sekä kenties jotain muuta kivaa ja yllättävää postin mukana.
laskun saaja: Pelipeitto OY
tilinumero: FI80 5710 7020 0074 51 (Osuuspankki)
viestikenttään: tunnus HZ, oma nimesi ja osoitteesi
Kirjassa on 76 sivua ja kannet, paksuutta 6 milliä, lähetetään vastaanottajalle pehmustetussa kirjekuoressa. Kirja tulee myös myyntiin verkkokirjakauppoihin, mutta tuskin näin halvalla ja takuulla ilman signeerausta.
(värikynät eivät sisälly pakettiin…)
7 maaliskuun, 2015 23 kommenttia
Aikanaan tuolla vuodatuksen puolella julkaisin Hedda-sarjakuvaa. Vuodatuksen kohdatessa megaluokan ongelmia muutama vuosi sitten, kuvat katosivat, samoin kommentit.
Näyttää siltä, että en saa jaloista, mutta kädettömistä aikomuksistani huolimatta saatettua Heddaa kansien väliin. Blogiini on tullut uusia lukijoita vuoden 2010 jälkeen, joten ajattelin julkaista noita kadonneita heddoja täällä ja nyt.
Heddahan on Keskiäkäisen serkku ja näin Keskis kuvailee rakasta sukulaistaan:
Eilen illalla Keskiäkäinen kertoi minulle serkustaan. Hän on hieman outo, Keskiäkäinen sanoi, mutta kun hänet oppii tuntemaan, hän on ihan siedettävä.
No, mitä hänestä, kysyin. Hän haluaa sarjakuvaan, Keskiäkäinen sanoi. Ihan niin kuin minä.
Mutta enhän minä tunne häntä, huokaisin, enkä minä suoraan sanoen jaksa. Jos hän on sukuasi, niin jutut ovat samoja. Minun pitäisi keksiä jotain uutta. Vaikka sarjakuva romanttisesta rakkaudesta tai avaruusmatkailusta.
Keskiäkäinen huokaisi myös.
Edes yksi sarjakuva, Keskiäkäinen aneli. Hedda on tuossa oven takana. Ole kiltti, tapaa hänet edes kerran.
Hedda?
Se on hänen nimensä, Keskiäkäinen kertoi. Hän on hyvin mielenkiintoinen ihminen. Älä anna hänen äreytensä ja homssuisuutensa häiritä sinua. Hän on taiteilijaluonne.
Siis vaikea ihminen, totesin.
Sitäkin, Keskiäkäinen myönsi.
No, avasin oven, päästin Heddan sisään. Tein hänestä sarjakuvan. Hedda ei hymyillyt kertaakaan luonnostellessani häntä. Eikä hän sanonut mitään. Valmista sarjakuvaa hän mulkaisi ohimennen ja lähti.
Taisi olla turhaa, sanoin Keskiäkäiselle, joka oli istunut olohuoneessa katsomassa Sokkokokkia.Hedda ei vaikuttanut kovin innostuneelta.
Päinvastoin, Keskiäkäinen vakuutti, hänhän oli repeämäisillään riemusta. Hänet pitää vain oppia tuntemaan.
26 elokuun, 2014 24 kommenttia
Luovan lauantain 153. haaste on sananlasku
