Lähestymiskielto on vain paperinpala. Se ei estä häntä. Mikään ei estä häntä.
Sinä et koskaan jätä minua. Jos minä en saa sinua, ei kukaan muukaan saa.
Uskoin häntä, jäin moneksi vuodeksi. Viimeisen murtuneen kylkiluun jälkeen pakenin. Muutin toiseen kaupunkiin, vaihdoin puhelinnumeroni, sähköpostiosoitteen. Jätin sosiaalisen median.
Aina hän löysi minut. Sai selville yhteystietoni. Tekstareita, satoja päivässä. Sinä et jätä minua. Yöllisiä puheluita.
Anoin lähestymiskieltoa. Se vain kiihdytti hänen raivoaan. Hän ilmestyi kaikkialle, työpaikan edustalle, kotiportin viereen. Ja yhtä nopeasti kuin hän ilmestyi, hän katosi ennen kuin poliisit tulivat paikalle.
Elämäni on edelleen vankila. Samanlainen helvetti kuin vielä ollessani hänen kanssaan.
***

Viikolla 18 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT