Kalliossa

 

 

nämä kadut
peittyvät tuorepuristettuun vegaaniseen pohjakosketukseen
raakaravinto tyynnyttää mielen
kaikki on niin ihanaa
soijalatte maistuu mindfulnessilta

 

 

Haja-ajattelua

itetein

Ei värien valitseminen ole vaikeaa. Vähän kaikkea, mutta tällä kertaa ei sinistä, ei ruskeaa, ei turkoosia, ei valkoista, ei keltaista. Kaikkia muita sitten.
Peitto on valmis, jämälankoja, joitain uusia keriä, puuvillaa. Monta peittoa olen virkannut, nyt tein ekan ihan vaan itselleni, muut ovat menneet lahjoiksi.
Oikeaa kättä särkee, sormien suoristaminen tekee kipeää. Muistan mummin kädet, käppyrässä kaikkien kalastajalangasta virkattujen päiväpeittojen jälkeen.

Tekisi mieli maalata. En vaan tiedä, minne enää lykkään taulut. Niitä on joka paikassa. Sängyn ja sohvan alla, ulkovarastossa, kaapeissa. Seinillä. Tukehdun tähän tavarapaljouteen, siksi digitöiden tekeminen tuntuu niin paljon järkevämmältä. Kone säilöö ja paljon.

nro6

Ystävälle maalasin taulun. Hänen toivomuksestaan. Olemme kuvassa teinejä, pahimmassa murrosiässä. Lintsaamme koulusta, istumme jokirannassa juomassa olutta. Taikkarin mäellä kertoo tuosta ajasta.
Nostalgista, mutta en todellakaan kaipaa teininä oloa. Epävarmuutta, tunteiden vuoristorataa, ihastumisia, pettymyksiä. Humpsahtaminen aikuisuuteen, no ainakin tunnetasaantuminen kohdallani, noiden kipeiden vuosien jälkeen, oli pelastus.

Taikkarin mäestä tuli mieleen, että todennäköisesti sanon tämän vuoden aikana irti omakustanteideni ylläpitosopimuksen BoDilla. Taikkari ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Kirjoja menee niin harvakseltaan kaupaksi, että turha maksaa turhasta. Ainoastaan Sairaalapäiväkirja myy tasaisesti.
Kannattaa siis viimeistään nyt tilata, jos haluaa jonkun kirjani. Itsekin pitäisi ostaa ne, eivät löydy hyllystäni, olen lahjoittanut kaikki omat kappaleeni.
Juri Nummelin kirjoitti Taikkarista ja Toisesta painoksesta Turun Sanomissa ja Kirjavinkeistä löytyy muiden kirjojen arvostelut. Kotisivulta ostopaikat.

Kirjoista edelleen, Mediapinta-palvelukustantamo osallistuu itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlaan tarjoamalla kirjoittajille mahdollisuuden julkaista oman kirjan ilmaiseksi. Blogituttuni Arin, joka nykyään julkaisee enimmäkseen Facbookissa, runokirja ilmestyy tässä sarjassa, onnittelut.

Minulla on luvun alla Sami Liuhdon blogikirja vuodelta 2012. Kirjassa on monta sataa sivua ja se sisältää blogikirjoitusten lisäksi linkit ja kommentit. Mielenkiintoista luettavaa, mutta fonttikoko 9 alkaa olla näille silmille turhan pientä. Päivänvalokirja.
Esimerkiksi BlogBookerissa voi painattaa oman bloginsa ennen kuin se katoaa bittiavaruuteen.

Taivas on valkoinen, ilma täynnä räntää. Ulkoilun aika. Jalassa icebugit, jotka ovat pitäneet minut toistaiseksi pystyssä iljanteisilla kaduilla. Kotona sen sijaan pyörähdin ympäri, villasukat ja laminaattilattia, liukasta. Löysät nivelsiteet itkivät, nilkkatuki auttaa. Pienin askelin kevättä kohti.

 

cold5

 

Viikko elämästäni

 

Ystävä lähetti minulle uskomattoman suuren paketin täynnä hänen itse kuivaamiaan suppilovahveroita ja lehtikaalia. Tällä viikolla olen syönyt suppis-pastaa ja suppis-piirakkaa ja joka suupalalla ajattelen tätä ystävää. Herkullista.

Juttelin ystävän kanssa, joka kysyi mitä minulle kuuluu, miten pärjään. Hän kuunteli. Tuntui mukavalta.

Ystävä tuli auttamaan painavien kamojen kantamisessa ulkovarastoon. Käytännön apu, jota saa, on enemmän kuin mahtavaa.

Tein mustikkapiirakan. Mustikat olen saanut ystävältä. Herkullista, ja häntäkin ajattelen syödessäni.

Sain lahjakortin hierontaan, ystävä yllätti minut täysin. Ele sai minut sanattomaksi.

Ystävällinen viikko.

 

 

 

Kiitos Mellari

 

mellu1

Mellunmäen vanhalla ostarilla sijaitseva Kulttuuritila Mellari lopettaa toimintansa tammikuun lopussa. Helsingin tilakeskus on sanonut Mellarin vuokrasopimuksen irti, ostari tullaan purkamaan, tilalle rakennetaan asuintaloja.

Itselleni Mellari oli tärkeä paikka. Aikanaan palasin takaisin ihmisten ilmoille lukuisissa myyjäisissä, joissa minulla oli myyntipöytä. Oli korkea kynnys ylittää oma ahdistus ja paniikki, asettautua myyntipöydän taakse, olla häpeämättä omia kädentöitään.
Mellarissa se onnistui.

ei-eilen

Mellarissa olen pitänyt myös ensimmäisen näyttelyni, lokakuussa 2012. Sekin oli uroteko, uskallusta vaientaa häpeää, ujoutta, huonoa itsetuntoa.

ikkuna-uneen varikylpyja

Tuon ensimmäisen näyttelyn jälkeen pidin Johannan kanssa kaksi yhteisnäyttelyä Mellarissa. Niiden tiimoilta jouduin puhumaan silloiselle urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle. Selvisin hengissä.

Viimeisen näyttelyni Mellarissa pidin 2015.

Mellari on tarjonnut ilmaisen näyttelytilan lisäksi puitteet eri yhdistyksille toimia. Partiolaisia, työväenopistoa, sosiaaliviraston toimintaa mielenterveyskuntoutujille, suomen kielen ryhmiä maahanmuuttajille, erilaisia kokouksia, neulekerhoja, atk-opetusta ja laitteet, lehtisalin uutiset yms. Näyttelyiden aikana olen tavannut ihan tolkuttoman määrän ihmisiä, istunut heidän kanssaan Mellarin kahvilassa.

Kiitos, Mellari, jään kaipaamaan sinua.

kaupunki-tarjottimella

 

 

 

Hetket

 

nuorena kuljin kattojen yllä
ylläni hetkestä kudottu kuultava viitta

tänään yllätän itseni
yllän poimimaan putoavan tähden

 

 

 

Uuna Syrjäsuo: Ikkuna joka oli ovi

 

uunan-kansi

kannen kuva Uunan

Nuorena matkaa tulevaan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä useammin huomaa matkustavansa menneessä.

Kuvataiteilija ja kirjailija Uuna Syrjäsuon runokokoelma Ikkuna joka oli ovi (BoD 2016) koostuu kolmesta osasta. Kolmas osio sisältää hai(na)kuja, ”runoja, joissa ensimmäisessä säkeessä on yksi sana, toisessa kaksi ja kolmannessa kolme.” Näistä runoista löytyy osuvia, kirkkaita ajatuksia, aforismin kaltaisia huomioita, mutta myös huumoria, joka kutkuttaa.

Tabletti
karvas suussa
virkistävä punaisena joulupöydässä.

Kokoelman toisen osan runot kertovat minuuden etsinnästä. Kuka minä olen, tämäkö, joka vanhenee, sisältä vielä nuori. Runoissa liikutaan unimaailmassa, etsitään vastauksia luonnosta, tuosta voimanlähteestä, joka on kirjoittajalle hyvin tärkeä. Tuleva on edessä, sinne on tahto, halu, mutta toisinaan unet pitävät kiinni vanhassa. Suunta on kuitenkin selkeä: edessä on toivoa antava tulevaisuus.

Nuorena matkaa tulevaan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä useammin huomaa matkustavansa menneessä. Näin tapahtuu kokoelman ensimmäisessä osiossa, johon minun oli enemmän kuin helppo samaistua. Runojen kertoja istuu junassa, kiskot vievät eteenpäin, ajatukset kulkevat eri suuntaan. Matkatessa on helppoa antaa ajatusten kulkea omia reittejään. Junan ikkunan takana vaihtuvat maisemat antavat ajatuksille suunnan, muistot vyöryvät mieleen.
Tämä ensimmäinen osio iski minuun eniten. Ehkä siksi, että takanani on tuhansia kilometrejä junissa ja busseissa. Ehkä siksi, että matkustaminen on olotila, jossa on helppo olla, lähes olematon tunne, ei ole lähtöpaikkaa, ei ole määränpäätä. Sitä vain on, tarttuu muistikirjaan, kynään, kirjoittaa.

Uuna on julkaissut aikaisemmin viisi kirjaa. Kivet kasvavat hitaasti (Utla 2004), Siltarumpu (BoD 2009), Koipeliini ja Tassu (BoD 2009), Haaveileva heinä (BoD 2012) ja Ulle dulle doff (BoD 2012).

Ikkuna joka oli ovi on mielestäni Uunan tähänastisista ehyin ja koskettavin kokoelma runoja. Suosittelen ja lämpimästi. Saatavilla eri verkkokirjakaupoista, linkit vievät adlibriksen sivuille.

Uuna Syrjäsuo
Ikkuna joka oli ovi
BoD 2016
80 sivua, pehmeäkantinen
ISBN:9789523393394

 

 

 

Puolimieli / Half-minded

puolimieli_fb

 

Ensimmäinen osa sarjakuvataiteilija Viivi Rintasen sarjakuvasta perustuen teksteihini on ilmestynyt. Käy katsomassa!

The first part of Viivi Rintanen’s comics with my texts is published, subs also in English, go and check!

 

 

 

Näyttelyvuosi 2016

 

Tuija blogissaan hehkutti Museokorttia, samoin teen minä. Olen ollut onnellinen Museokortin omistaja puolitoista vuotta. Kertaostoksena kortin hinta hieman alle 60 € tuntuu kukkarossa, mutta sen jälkeen helpottaa, koska tuolla hinnalla pääsee yli kahteensataan museoon ilmaiseksi ympäri Suomea ja koska olen innokas näyttelykävijä, kortti on ollut kovassa käytössä. On ihanaa, kun taas pystyy käymään julkisissa paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Monta vuotta meni, etten voinut kuvitellakaan liikkuvani yleisillä paikoilla. Ahdistus iski heti.

Tässä pieni katsaus joihinkin viime vuoden näyttelyihin. En sen tarkemmin arvostele näkemääni, jokainen näyttely antoi jotain, jotkut enemmän, toiset vähemmän.

helmi

Helmikuussa Ai Weiwein näyttely Helsingin taidemuseossa.

 

maaliskuu

Maaliskuussa Didrichsenin taidemuseossa katsomassa neuvostotaidetta.

 

kesa

Kesäkuussa väri-ilottelua ja hassuttelua Kiasmassa Choi Jeong Hwan näyttelyssä.

 

moss-girl

Kim Simonsson: Moss Girl and Deer

Heinäkuussa Turun museoita eli Wäinö Aaltosen museo, Apteekkimuseo, Qwenselin talo ja Turun taidemuseo. Myös Helsingin taidemuseossa eli HAMissa jälleen.

 

elo img_3663

Rut Bryk                                                                                                          Jaakko Heikkilä

Elokuusssa suuntana Espoo ja Näyttelykeskus WeeGee ihastumassa Rut Brykin keramiikkatöihin. Saman kuukauden aikana myös Kaapelitehtaalla Suomen valokuvataiteen museossa, jossa oli Taneli Eskolan näyttely Kaunis maa. Vilkkaan elokuun päätti vierailu Suomen kansallismuseoon, jossa oli meneillään Jaakko Heikkilän Veden kätkemiä huoneita-valokuvanäyttely.

Syyskuussa Ateneumissa katsomassa Alice Neelin maalauksia.

Helsingin taidehalli, marraskuu ja Niki de Saint Phallen veistoksia ja kollaaseja.

 

kusama

Näyttelyvuoden kruunasi iki-ihanan Kusaman näyttely HAMissa.

Näin hyvin en muistaisi kaikkia näyttelyitä, mutta onneksi museokortilla on asiakassivut, jonne kirjautuu käynnit aina kun vilauttaa korttia.

Hyvä näyttelyvuosi, toivon mukaan tästäkin vuodesta tulee yhtä inspiroiva. Todennäköisesti, sillä hyvä ystäväni hankki myös Museokortin. Noiden em. museokäyntien lisäksi tuli katsastettua muutama galleria, joihin on vapaa pääsy. Alkaneen vuoden ensimmäinen näyttely on jo takana, Keravan taidemuseon Näkyväksi neulottu-näyttely.

veijo

Liisa Hietanen: Weijo

 

 

 

Kirja vieköön!

 

Riitta K on lukenut kaksi kirjaani ja kirjoittanut niistä Kirja vieköön-blogissaan. On mukavaa, kun vanhat kirjani löytävät uusia lukijoita. 

Kirjat ovat edelleen verkkokirjakaupoissa myynnissä, kotisivujeni kautta löytyy ostopaikkoja. Ja kirjastoista kannattaa kysellä.

Kiitos, Riitta!

 

 

Avautuminen

 

Näytän sinulle kaikki puoleni
sinun ei tarvitse lukea rivieni välejä

etupuoli
takapuoli
yläpuoli
alapuoli
ulkopuoli
sisäpuoli
oikea puoli
vasen puoli
mielipuoli

puoli kierrosta ympäri

takapuoli
etupuoli
alapuoli
yläpuoli
sisäpuoli
ulkopuoli
vasen puoli
oikea puoli
puolimieli