Kesäpäiväkirja 230524
23 toukokuun, 2024 16 kommenttia
Oli kevät, kun reilu viikko sitten suuntasimme kohti Turun saaristoa. Valkovuokkoja joka puolella, leskenlehtiä vähemmän, muutama uskalias voikukka, pienet hiirenkorvat koivuissa.
Nyt on täysi kesä.
Kevät oli lyhyt pitkän, pitkän talven jälkeen. Helsingissä oli lunta enemmän ja vähemmän kuuden kuukauden ajan. Tajuttoman pitkä aika.
Kolme lauttaa, yksi lossi ja perillä. Merivesi oli todella matalalla. Kaislat olivat laonneet jäiden voimasta. Maisema oli uuden näköinen, mutta keväthommat vanhat, tutut. Kaislojen haravoimista suureen kasaan. Tänäkään vuonna kaisloja ei voinut polttaa maastopalovaroitusten takia. Alkaa olla uusi normaali, että kasa saa kuivua pitkän aikaa ennen kuin se pääsee tynnyriin tulen seuraksi.
Uimaan en mennyt, en todellakaan. Tyydyin katsomaan kimaltelevaa merta ja annoin vesilintujen uiskennella rauhassa. Kylmä vesi ei haittaa niitä. Minua kylläkin.
Päivät kuluivat nopsaan. Ulkoilmassa oleskelu tainnutti hyvin talven läpi riutuneen ihmisen. Aurinko muistutti olemassaolostaan täplittämällä ihon aurinkoihottumalla suojavoiteista ja vaatetuksesta huolimatta.
Saaristokausi on avattu. Pitkän talven takia kuukautta myöhemmin kuin aikaisempina vuosina. Täytyy toivoa, että kesä jatkuu syksyn yli.
Samoin täällä mantereella kesä puhkesi täyteen vihreyteen muutamassa päivässä. Oli aikakin, kyllä talvea ja lunta ja räntää riittikin.
Saaristossa on varmasti hieman erilainen tunnelma, kaukana kaikesta. Lossit ja lautat matkaamalla sielukin pysyy mukana 🙂 Toisin kuin pikaveneillä.
Kesä pääsi todellakin yllättämään! Nyt on niin vihreää!
Pikaveneellä pääsisi nopeammin, mutta onneksi ei ole kiire, Cara.
Oi kun alkoi Ahvenanmaan ikävä vaivata. Menee tänä vuonna loppukesälle, kun olen nyt sitten hartaasti niin toivottuani keppejä käyttävä toipilas. Mutta jos edes Brandön Jurmoon, kunhan saan jättää kepit pois.
Saaristossa ilo ompi aina! Olen kanssasi jyrkästi eri mieltä kylmässä vedessä uimisesta, sehän on ulkoinen särkylääke ja laittaa endorfiinit laukalle. Puoliso tänään kävi, ja sanoi Velhovedessä (entinen merenlahti makeanvedenaltaassa) olleen jo yli 20-asteista.
Mukavia kesäpäiviä sinulle!
Hyvät kelit sinulla olla sairaslomalla ja kuntoutua, Äijä, ei tarvitse pelätä liukastumista!
Juu, jotkut uivat kylmissä vesissä, minä en 😀
Kiitos ihanista ja seesteisistä kuvista, kyllä Luontoäiti mielen rauhoittamisen taidon osaa! Veden äärellä istuessa siirtyy eräänlaiseen ajattomaan aikaan, aatokset kulkevat leppoisasti, silmä lepää ja ihmisen on hyvä olla, kun ei niin mitään tunnu puuttuvan…
Kesä puhkesi kerralla, lehdet puihin ja kukat koreuksiinsa, hurmaavaa aikaa. Mukavia, leppoisia ja sopivan työteliäitä saaristopäiviä Sinulle:)
Mieli todellakin lepää saaristossa ja kroppakin saa sopivasti liikuntaa talven jäykkyyden sulattamiseksi, Takkutukka!
Koillismaalla kevät jatkuu yhä, tavallaan päinvastoin tavallista. Usein kevättä ei kunnolla edes huomaa, kun on jo kesä.
Viikko saaristossa katsellen upeasti välkkyvää merta on hieno kokemus. Jo matkakin on sellainen. Kootut kaislat palavat juhannuksena. Silloinhan yleensä sataa! Uimassa en ole minäkään käynyt vielä. Näissä mutapohjaisissa vesi vesi pysyy pitkään jäisen kylmänä. Enkä ennen juhannusta kuitenkin pulahdan.
Upeasti on kesäsi alkanut. Semmoista edelleenkin.
Kyllä varmaan joskus kesän aikana kaislat saavat tulta tuta, Aimarii!
Hassuja nämä vuodenajat, kun kevät jää muualla puuttumaan ja toisaalla se kestää tavallista kauemmin.
Melkein voi haistaa merituulen tuoksun, lossin moottorinhurinan, lokkien kirkumisen…
Ihanaa, että pääsit saaristoon Susu<3
Aina se on yhtä ihanaa, Maarit!
Kuinka kauan tuo matka välineiden vaihtoijen kanssa kestää? Joutuuko joskus jonottamaan kun autoja on paljon? Kevään reissu riitti minulle. Tälle kesälle ehkä pyrähdyksiä ja paljon ulkona oloa. Piirrän tai kudon kunnes tulee liian hiki, kuten eilen 🙂
Harvemmin täytyy jonottaa lauttoihin, ei onneksi tarvitse matkusta ruuhkapäivinä. Viikolla on mukavan väljää. Heinäkuussa on enemmän porukkaa, mutta lauttoihin mahtuu todella paljon autoja.
Matka kestää 5-7 tuntia, riippuen kaupassakäynnistä ja kahvitauoista. Toisinaan se matka tuntuu pitkältä, mutta tavallaan se matka on jo lomailemista, BLOGitse.
On kyllä ihan kesä jo ilmasssa sielläkin! Pitkään sai kyllä odotella kunnon kevättä täälläkin, sillä tavanomaista koleampaa oli täälläkin, vaikkakaan ei sentäs lunta onneksi 😀
Uimaan ei saisi minuakaan, ei edes lämpimään veteen. Ties mitä kaikkea pinnan alla luuraa, tappajakuhat sun muut 😀 Joo, minulla on “vesikauhu” eli tyydyn korkeintaan kastelemaan varpaat ja sekin jännittäisi ehkä liikaa.
Ihanat kuvat ja voi että miten avarana meri jatkuu. Meren läsnäoloa toisinaan kaipaan, koska “merikaupungin” kasvatti olen.
Katsoin muuten pk-seudun säitä ja teillähän pitelee siellä ilmoja – melkein käy kateeksi! 😀
28 astetta tänään, riittäisi minulle, mutta en valita. Lupasivat ukkosia ja sadetta, jostain kaukaa on kuullut pientä kuminaa.
Uiminen vaatii kyllä optimaaliset olosuhteet eli sen lämpimän veden. Sinähän voisit huljutella varpaitasi muovivadissa!
Saaristossa mieli rentoutuu. Nyt voi nauttia kesästä, tuli lopulta nopeasti, tuskin tajusi.
Totta Millin, tuskin tajusi tätä kesää, tuli niin rysäyksellä!