Mielipideautomaatit

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kavahdan kansansaarnaajia. Aivan sama, mistä julistetaan: politiikasta, viruksista, keväisistä koirankakkakasoista pientareilla.

Tietäjän otsaan on tatuoitu hohtavin kirjaimin MINÄ tiedän totuuden, ja sitä totuutta on kanssaihmisten kuunteleminen. Ihan sama, vaikka olisi julistajan kanssa samaa mieltä, täyslaidallisen todistelua joutuu kuitenkin ottamaan vastaan.

Mesoamisen aihe ei ole tärkeintä, vaan se, että keuhkooja saa tehtyä tiettäväksi, että hän on oikeassa, että vain hän on niin fiksu/nokkela/viisas/älykäs/oivaltava, että on tajunnut kaiken.

Näitä asiantuntijoita löytyy kaikkialta: naapureista, tuttavista, sukulaisista, kaupan kassoille jonottavista, some-huutelijoista.

Naamat punaisina paasaten, näppäimistöt hehkuvina palaen.

Johan tuli saarnattua, mutta oli pakko saada tämä kiukku pois sydämeltä.

***

Viikon 8 krapusanat ovat tajuta, kiukku, vanha.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Repu

BLOGitse

Uggla

Kirsti Kaija

Der Seidenspinner

Aimarii

Aino

riitta k

Aina

Saturday Classics 200221

 

Florence, Diana & Mary

Mary Wilson, yksi lauluyhtye The Supremesin perustajajäsenistä, kuoli helmikuun alussa 76 vuoden iässä. Trion muut alkuperäisjäsenet olivat Diana Ross (s. 1944) ja Florence Ballard (1943-1976).

The Supremes kuului Motown-talliin ja levytti peräti kaksitoista Yhdysvaltain listaykköstä vuosina 1964-1969).

The Supremesin hajottua vuonna 1977 Mary Wilson jatkoi soolouralla, mutta samanlaisia hittejä kuin The Supremesin kanssa, ei enää syntynyt.

Muita meneviä kappaleita täällä.

 

Jotain, mitä vielä ei ole

Aina laboratoriokäynnin jälkeen Hanna meni terveyskeskuksen vieressä olevalle kirpputorille. Harvoin hän osti mitään, kaikkea oli enemmän kuin tarpeeksi, astioita, vaatteita.

Hän piti kirpputorien tunnelmasta, esineiden tarinoista. Joku oli tuonut myyntiin öljyvärimaalauksia, taulut esittivät samaa peltomaisemaa eri vuodenaikoina. Varmaan jostain kuolinpesästä.

Hanna tutki esineitä, kuunteli tarinoita. Kynttilänjalkoja, kippoja, kuppeja. Hän näki pyöreän, kannellisen ruukun. Se oli selvästikin uurna. Hän avasi kannen, nuuhkaisi tyhjyyttä. Kuka toi uurnan kirpputorille? Eikö sille ollut sittenkään tullut tarvetta? Oliko joku onnistunut petkuttamaan kuolemaa?

Hanna osti uurnan, sellaista hänellä ei vielä ollut täysinäisissä kaapeissaan. Ehkä hänkin onnistuisi huiputtamaan kuolemaa.
Tai edes viivyttämään.

***

Viikon 7 krapusanat ovat pelto, laboratorio, astia.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Aino

Kirsti Kaija

riitta k

uggla

Repu

Aina

AilaKaarina

Aimarii

 

 

 

Saturday Classics 130221

 

Kitaristi Heikki Laurila menehtyi tällä viikolla, hän oli syntynyt vuonna 1934. Laurila lienee tullut tutuksi meille vanhalle kansalle 60-luvulla, kun televisio oli vielä mustavalkoinen. Laurila soitti monissa kokoonpanoissa sen aikaisissa televisio-ohjelmissa.

Ennen kaikkea Heikki Laurila oli studiomuusikko ja kautta aikain eniten levyttänyt sellainen, yli 7000 raitaa. Wikin mukaan Laurila omaksui kappaleet nopeasti ja hän oli eri tyylilajien suhteen laaja-alainen.

Vuonna 1966 Laurila säesti silloin kolmevuotiasta (!!) tytärtään Mari Laurilaa Liikennneturvan käyttämässä laulussa Aja hiljaa, isi.

Kanssamuusikoiden muistoja Laurilasta voi lukea täällä, täällä ja täällä.

Muita lauantaiklassikoita.

 

Vastaanotolla

– Kokeillaan sana-assosiaatioita jälleen. Älä mieti sen enempää, sano sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen. Ihan niin kuin aikaisemminkin.
– Ookoo.

– Punainen.
– Veri.

– Veri.
– Murha.

– Murha.
– Kuolema.

– Kuolema.
– Hautausmaa.

– Hautausmaa.
– Vainaja.

– Vainaja.
– Mestaus.

– Mestaus.
– Giljotiini.

– Giljotiini.
– Pää.

– Pää.
– Suu.

– Suu.
– Viiva.

– Viiva.
– Punainen.

– Punainen.
– Veri.

– Jaaha, kierrettiin ympyrä. Hmm, näköjään ei nyt päästy tänäänkään sen pidemmälle. No, jonain päivänä…mutta jatketaan sitten ensi viikolla. Samaan aikaan ja samassa paikassa eli edelleen etänä nämä käynnit.
– Ookoo.

***

Tällä viikolla täyttyi jo kaksi vuotta krapuilua! Laskin, että noin reilu seitsemänkymmentä kertaa krapusanat ovat ilmestyneet sunnuntaisin. Ei paha!
Kiitos kaikille osallistujille näiden kahden vuoden aikana. Ilman teitä ei olisi krapua.

***

Viikon 6 krapusanat ovat punainen, miettiä, murha.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aimarii

Kirsti Kaija

anli itse

uggla

AilaKaarina

Aina

riitta k

BLOGitse

Elegia

Sisko

 

Saturday Classics 060221

 

Egotripin vuonna 2003 julkaisema albumi Matkustaja on siitä erikoinen levy, että levyn nimikappale Matkustaja, josta tuli yhtyeen suurin hitti, ei ole laisinkaan levyllä. Matkustaja-biisi ei ehtinyt ajoissa valmiiksi ja se ilmestyi vasta kokoelmassa 20 suosikkia seuraavana vuonna.

Matkustaja-älppärissä on toki klassikoita, itselleni iskivät aikanaan eniten kappaleet Sininen ja Älä koskaan ikinä muutu (joka oli mukana leffan Nousukausi soundtrackissa).

Muita lauantain klassikoita täällä.

Ja bonusraitana tietenkin se Matkustaja, josta Ville Aalto on kirjoittanut artikkelin.

 

Lunta

Toisinaan sataa lunta. Välillä pyryttää. Sitten taas hiutaloi, kunnes alkaa tuiskuttaa.
Lunta on kaikkialla.

Tuolla.

Täällä.

Siellä.

Tässä.

Joka puolella.

 

Päiväunet

Nainen heijasi lastenvaunuja kassajonossa. Takana oleva mummo ihasteli hihnalla olevaa pienen pientä potkupukua.

– Taitaa olla melkein vastasyntynyt, mummo totesi, yritti kurkata vaunuihin. – Kun noin pieni vaate.

Nainen hymyili, siirtyi maksamaan ostoksensa. Mummon paahtoleipä ja voipaketti siirtyivät kassahihnalla eteenpäin.

Kotiin tultuaan nainen jätti vaunut tuulikaappiin suihkunsa ajaksi. Kuivattuaan hiuksensa nainen otti potkupuvun, irrotti hintalapun, tunnusteli pehmeää puuvillaa poskeaan vasten.

Nainen kohotti vaunun kuomua suojaavaa harsokangasta, nosti nuken vaunuista, riisui siltä ulkohaalarin. Hoitopöydällä hän puki nukelle potkupuvun, silitti nuken sileää poskea. Nukke sylissään nainen meni sänkyyn, laittoi nuken hellästi vierelleen, veti lämpimän peiton molempien ylle, huokaisi väsyneenä.

Oli päiväunien aika.

***

Viikon 5 krapusanat ovat haalari, suihku, paahtoleipä

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Kirsti Kaija

riitta k

BLOGitse

Aina

AilaKaarina

Aimarii

Sisko

Uggla

Saturday Classics 300121

Sen enempää selittelemättä, The Beatles ja Girl vuodelta 1965.

Muuta klassista kuunneltavaa täällä.

Naamion takana

– Mä pukeudun intiaaniksi sinne naamiaisiin.
– Ehei, se on kulttuurista omimista.

– Häh? No… Kleopatra?
– Ei käy. Sä et oo egyptiläinen.

– Tää on nykyään niin vaikeaa.
– Sanos muuta. Ihan mahdotonta.

– No, sit Suomi-neito, lainaan mutsin kansallispukua.
– Eiks se oo Hämeen kansallispuku?

– Taitaa olla.
– Ei käy. Me ollaan stadilaisia.

– Mulla menee oikeesti hermot kohta.
– Ehkä olis parempi, ettei mentäisi sinne naamiaisiin ollenkaan.

– Niin…ku on tää koronakin.
– Tai sitten voidaan pukeutua viruksiksi. Piikkipallot naamalle.

– Mahtava idea. Toimii kuin maski.
– Ja riittävän pitkät piikit, niin turvaväli riittää.

***

Viikon 4 krapusanat ovat mahdotonta, riittää, naamiaiset

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Kirsti Kaija

anli itse

BLOGitse

riitta k

Aina

Aimarii

Uuna

AilaKaarina