En tiedä

 

 

Ajattelin, että olet unohtanut
tai kuollut.
Vieläkään en tiedä.

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

 

Mainokset

Nyrkkeilijä

 

 

tänään en kirjoita runoa
en maalaa taulua en

menen salille
moukaroin nyrkkeilysäkkiä

annan sille kaikkeni

en muille mitään

tänään en

 

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

 

Tarpeettomuuksia

 

 

Jokaista ajatusta ei tarvitse kirjoittaa.
Jokaista huomiota ei tarvitse kertoa.
Jokaista kuvaa ei tarvitse ottaa.
Jokaista hetkeä ei tarvitse dokumentoida.

Jokaista lasia ei tarvitse tyhjentää.

Jokaista toisinajattelijaa ei tarvitse halveksia.
Jokaista otsikkoa ei tarvitse klikata.
Jokaista totuutta ei tarvitse uskoa.
Jokaista lupausta ei tarvitse kuunnella.

Jokaista oksennusta ei tarvitse niellä.

Jokaista syyllisyyttä ei tarvitse tuntea.
Jokaista oikopolkua ei tarvitse kulkea.
Jokaista hetkeä ei tarvitse elää täysillä.
Jokaista tunnetta ei tarvitse jakaa.

Jokaista suupalaa ei tarvitse syödä.

Jokaista runoa ei tarvitse julkaista.

 

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

 

 

 

 

Omat unet

 

 

muiden lähdettyä
jäämme yksin

pitkään aikaan emme ole olleet me, kahden

selät vastakkain samassa sängyssä
kurotamme kohti omaa unta

 

 

***

#runosunnuntai

***

Viikon 14 krapusanat ovat ystävä, tie, pettymys. Jätä oman krapusi url-osoite joko Caran tai minun blogini kommentteihin.

Kommentoinnista: joidenkin osallistujien blogger-blogeihin ei ole mahdollisuutta kommentoida, ellei itsellä ole blogger-profiilia. Mikäli haluat antaa kommentointimahdollisuuden myös ei-bloggerilaisille, lisää kommentointiasetuksiin vaihtoehto nimi/url.

OSALLISTUJAT

Cara

Der Seidenspinner

Sus’

Suttastiina

AilaKaarina

anli itse

HPöllö

Repu

Marjatta Mentula

SK

BLOGitse

Elegia

Sisko

Risa

Aimarii

Maarit

Ilona Winebridge

Riitta K

 

 

Pyllykirja

 

Koira ehti olla hereillä hyvän ajan
ennen kuin ihminen heräsi sohvaltaan.
Joutessaan ja jottei unohtaisi
koira kirjasi koiranunensa Pyllykirjaan,
sen verran hauska juttu,
tulisi paljon tassutuksia. Mietti pitäisikö
profiilikuva päivittää, nykyinen oli jo
pari viikkoa vanha. Tosin häntä komeasti kippuralla.
Antoi olla.

Ihminen tempoi taas mahdottomasti,
vaappui jäisellä kadulla,
lopulta pyllähti maahan. Koira nappasi
kuvan, oli se niin suloinen se ihminen
siinä könytessään ylös peffa lumessa.

Ihminen heitti maksalaatikon kuppiin
ihan miten sattui niin kuin yleensä.
Koira painoi tassun kuvan ruokaan, otti kuvan,
laittoi Pyllykirjaan.
#näinmeilläsyödään

Kahvilassa koira nuuhki märkiä saappaita,
tuijotteli pöydän pohjaa, nukahti. Unohti näkemänsä
unen ennen heräämistä. Harmitti.

Kotimatkalla pysähtyi kuvaamaan seinän vieruksia,
porttikäytäviä ja kadunkulmissa olevia sähkökaappeja.
Arveli, että monenlaiset keltaiset läiskät herättäisivät
ihailua pyllykavereissa. Kuvat saattaisivat mennä jopa jakoon.
Ainakin tulisi paljon tassutuksia.

Päiväunien aikaan
ihminen laski päänsä tyynylle, avasi suunsa ammolleen.
Nenä vinkui, kuola valui leukaa pitkin.
On ne niin söpöjä nukkuessaan,
koira huokaisi, otti kännykällä jälleen kuvan.
#minunmuru #ihmisetonihania
Joskus vielä pitäisi kuvata ihmistä iltajumpan aikaan.
Vatsalihasliikkeitä tehdessä se oli hassun julman näköinen.

Ennen iltalenkille lähtöä koira laittoi
Pyllykirjaan kyselyn parhaasta pyllymäestä,
pyysi erityisesti kaveripiirinsä asiantuntijoilta vinkkejä
onnistuen tägäämään muutaman koht kuuluisan huippurodun.
Vastauksista ei niin piitannut,
ihminen käveli omia polkujaan, eikä ymmärtänyt pyllyhuumoria,
mutta saipahan koira kerrottua kaikille keitä se tunsi.

Yöksi puhelin lataukseen, sänkyyn ihmisen viereen.
Tilaa oli taas vähän, tuskin jalkojaan pääsi oikaisemaan.
Onneksi ihminen haparoi aamuyöstä vessaan,
silloin saisi koko sängyn omakseen.

 

***

#runosunnuntai

***

Viikon 8 krapu, haastesanat ovat perhe, vauhti, mustelma.
Krapu on otsikko mukaan luettuna sadan sanan pituinen kirjoitus.
Uusi krapuhaaste julkaistaan viikoittain Caran ja minun blogissani. Jätä oman krapusi url-osoite jommankumman blogin kommentteihin. Annettujen haastesanojen ei tarvitse olla kirjoituksessasi perusmuodossa, taivuttele siis vapaasti.
Viime viikolla krapuja kirjoitti jälleen todella moni! Kiitos kaikille! Lista viime viikon osallistujista löytyy täältä.

 

 

 

 

 

Nainen tanssii

 

Nainen tanssii, tanssii
mulle vain tanssii.
Lavalla laulaja kuristaa mikkiä
sanat lipuvat tropiikin vihreässä.

Nainen ei laula, hän tanssii, tanssii.
Hän on iltani tyrkky,
huomisaamuni myrkky,
vielä hän tanssii, tanssii, tanssii.

Nahkaliivin hapsut harvenneet
jääneet eiliseen.
Menneeseen kadonnut
kaikki muukin

paitsi tanssi, tanssi, nainen tanssii.
Mulle vain tanssii,
hän on iltani tyrkky,
mun aamuni myrkky.

Haen kaljan, tuoreen pitkän,
nainen vain tanssii,
baaritiskillä tanssii
tyhjentää tuoppini

ei anteeksi pyydä.
Putoaa nauruun
tämä iltani tyrkky
huomisen myrkky
huomisen myrkky.

 

(julkaistu kokoelmassa Vanhat poikaystävät, Käsite 2017)

***

#runosunnuntai

***

Viikon 7 krapu, haastesanat ovat hissi, marraskuu, kilometri.
Krapu on otsikko mukaan luettuna sadan sanan pituinen kirjoitus.
Uusi krapuhaaste julkaistaan viikoittain Caran ja minun blogissani. Jätä oman krapusi url-osoite jommankumman blogin kommentteihin. Annettujen haastesanojen ei tarvitse olla kirjoituksessasi perusmuodossa, taivuttele siis vapaasti.

Viime viikolla krapunsa kirjoitti 15 bloggaajaa, mahtavaa! Kiitos kaikille! Lista viime viikon osallistujista löytyy täältä.

 

 

 

 

 

 

Virheellinen kohtaaminen

 

Kävelyllä koira ja minä,
tapaamme kaksi samojedia
ulkoiluttavat naista.
Puhumme niitä näitäkin naisen kanssa,
lumitilanne, liukkaus, loskaa odotellessa.

Siinä taitaa olla monta rotua,
nainen toteaa, katsoo koiraani.
On sellainen räjähtäneen näköinen
jotenkin. Kertoo huomisesta
pitää taas lähteä näyttelyihin samojedien kanssa,
kierretty on Latviat, Liettuat, Venäjät ja Virot.

VIRHE 1
sieltä mistä minä tulen, ihminen on se
eläin, tavarat ja asiat hän
jääkaapin kun avaa niin sanotaan:
no ei hänes kyl o kans pal mittä katottava.
HÄN!

VIRHE 2
väärin valittu luonnehdinta
RÄJÄHTÄNYT!

VIRHE 3
ylenmääräinen omien koirien kehuminen

Puren hampaita
leukapieliä
huulet verillä

Niinpä niin, niin niinpä
sitähän sanotaan että koira muistuttaa ihmistään
ollaan sellaisia räjähtäneitä molemmat

ihanan näköisiä karvapulleroita nuo sinun koirasi

(tietenkään en sano mitään tuollaista
olen hidastunut
harkitut sivallukset tulevat
räjähtäneeseen mieleeni
vasta sadan metrin päässä)

 

 

***

#runosunnuntai

 

***

 

Klikatkaapa alla olevaa kuvaa, niin pääsette lukemaan uudesta kirjoitushaasteesta!!

 

 

 

Äiti luistelee

 

 

Aamulla lätäkkö oli huisin jäässä.
Äiti poukkoili kylmässä säässä.
Sanoi, että nyt kyllä luistellaan.
päivään jää myöhemmin katoaa.

Äiti otti vauhtia, liukui pois.
Ihan kuin jääpeitto nauranut ois.
Ritisi, nitisi, narisi, nirskui.
Pyllyllään äiti istui ja tirskui.

 

 

****

#runosunnuntai

Julkaistu aikaisemmin RunoSaari-blogissa vuonna 2007

 

 

 

Kuoleman vapaapäivä

 

Kuolema käppäili kartsalla
taskussaan Fiskarsin yleissakset.
Takana uneton yö
kirjoja lukien,
pää kaipasi tuuletusta,
ajatukset muuta mietittävää.

Hyvät viedään nuorena
mikäs pahan tappaisi,
Kuolema oli sivuilta oppinut,
tohti olla eri mieltä.
Paha ei ole kenkään ihminen
oli enemmän omaan makuun,
jos nyt mieltään haki.

Hyviä tuli harvemmin vastaan,
laiha sato niittää, saksilla
elämänlankaa katkaista.
Pahuutta ei senkään vertaa,
heikompi toista vain toinen, kolmas, neljäskin.

Kuolema kiersi kolkkia
unohti perustehtävänsä,
ajatteli liikaa, analysoi.

Torin neljällä kulmalla kymmenen mielenosoitusta

                                                                 liha on murhaa

                                                           autoilu on murhaa

                                         lasten tekeminen on murhaa

                                        maahanmuuttajat on murhaa

                                                    lentäminen on murhaa

                                                        lemmikit on murhaa

                                                kuluttaminen on murhaa

                                                             muovi on murhaa

                                                              natsit on murhaa

                                                              elämä on murhaa

Kuoleman kalloa kiristi
päätä puristi, silmiä särki.
Tunsi olonsa turhaksi,
työmarkkinoilta tarpeettomana
pois potkituksi.

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

1951-1999

 

 

Aika kuluu
me emme
sanot ja skoolaamme
syntymäpäivääsi.

Otan elämäni ensimmäisen diapamin
tärkeää pysyä kasassa tämä päivä
työnnettävä suru syvemmälle
luettava osanotot
laulettava jäähyväislaulu
itkettävä illan tullen.

Aika kuluu
sinä et
olit oikeassa
pysyt aina sen ikäisenä kuin silloin.

 

 

***

#runosunnuntai