Koirattomana karanteenissa

 

Nukun päiviä pois, tunteja lyhyemmiksi.

Lainakoira lähti, ikävä jäi. Ulkoilu jäi.

Allergiaa? Flunssaa? Influenssaa? Koronaa?
Keuhkoon pistää. Lihaksetko jumissa makaamisen takia?
Rintakehä krampissa. Liikaa käsitöitä?
On hiki, on kylmä. Alilämpöinen kroppa temppuilee.

Kodin ulkopuolella aurinko.
Huoneen pölyt tanssivat valokiilassa.

Nukun päiväunia,
yöunia, torkun, uinun.
Televisio päivittää virusuutisia, valitsen suoratoiston,
sarjamurhaajat tuntuvat turvallisemmilta, tutuilta.

Välipalaksi ei mitään terveellistä, keksiä ja pullaa.
Suklaata ei enää ole.
Ruokaa on. Vessapaperia on. Saippuaa on.
On väsymys.

Meitä ei kukaan halua, uusimaalaisia. Pysymme täällä,
tämän kupolimme alla. Suojelemme muuta maata,
muun maan pitäessä meitä saastaisina.
Keskustelupalstojen sairastuvuus leviää hallitsemattomasti.

Kevät, miten sinua kaipasinkaan.

 

 

***

Viikon 14 krapusanat ovat uinua, terveellinen, hiki.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Aina

Aimarii

riitta k

Paavo

Marra

 

 

 

 

 

 

Kun sana on hallussa

 

 

Viisivuotiaana olit pikkuvanha. Se oli hauskaa, kun tykitit lasten suusta.

Samat totuudet olivat näsäviisautta täyttäessäsi kymmenen.

Teininä olit hankala ja vittumainen.

Nuorena aikuisena sarkasmisi ja kyynisyytesi saivat ihailua osakseen, niin kauan kuin kuulija ei itse joutunut ns. huumorintajusi kohteeksi.

Kolme-nelikymppisenä sinua pidettiin hieman rasittavana. Sinulla oli samat jutut ja asenne, muilla muita kiireitä.

Nuoruuden pilkallisuus muuttui vanhemmiten katkeruudeksi ja ihmettelit, minne kaikki ystävät vuosien varrelta olivat kaikonneet. Tapasit uusia ihmisiä, mutta heistä tuli vain satunnaisia tuttavuuksia.

Vanhuutesi vuosia sävytti katkeroitumisesi lisäksi viha, jota tunsit muita ihmisiä kohtaan.

Toiset muuttuvat.
Et sinä. Pysyt rehellisenä itsellesi.
Loppuun asti.

 

 

 

 

***

Viikon 8 krapusanat ovat muuttua, hankala, loppu.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

Sisko

BLOGitse

Paavo

Aina

Aimarii

HPöllö

 

 

 

 

 

 

Nuoruus

 

Tekojääkentällä pojat lämäävät
kiekko kimmahtaa kaukalon reunoille.
Pojilla teepaidat
paljaat käsivarret talven valkaisemat.

Aurinko on jaksanut kiivetä matalimman katon yläpuolelle
lämmittää siellä seitsemän plusasteen verran.

Olen pukeutunut almanakkaan katsoen.
Ikäni mukanaan tuomat tavat ja tottumukset.
Tammikuu.
Talvipalsa, pipo, tumput.
Hiki, hiki, hiki.

Oi nuoruutta, oi viisautta.


 

 

Pakkomielle

 

 

voi sinua
karkasi taas
se ainoa se oikea
jolle annoit kaiken
kaikkea pyysit

ei kestänyt
sekään ainoa sekään oikea
rakkauttasi joka käskee
seuraamaan
vaanimaan
vaatimaan

kyttäyskeikkoja

rakkautesi muuttui jälleen pakkomielteeksi
sairaudeksi mustasukkaisuudeksi

fanaattisuus on vaarallista

mielestäsi vain omistaudut rakkauden kohteelle

opitko koskaan?

olen mitä olen, vastaat, enkä aio muuttua toisten mieliksi
ottakoon tai jättäköön

ja niin sinut jälleen jätetään
putoat elämän muovaamaan kuoppaan
ihoosi kaiverretaan uusi hylkääminen
uusi pettyminen

vanhaa itseinhoa häpeää surua ja mustaa itkua

kunnes päätät olla itsellesi armollinen
unohdat menneet oppimatta mitään
valmiina uuteen

muiden vika
muiden vika
sinähän vain rakastat lujaa ja täysillä ja antaumuksella

 

 

 

 

***

Viikon 4 krapusanat ovat karata, vaarallinen, kyttäys
Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Repu

riitta k

Der Seidenspinner

Aimarii

BLOGitse

Maarit

HPöllö

Pilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rakkaustarina

 

 

näin se alkoi
näin se päättyi

välissä
rakkautta

jo unohdettu

 

 

 

***

#runosunnuntai

 

***

 

Tuijata Kulttuuripohdintoja-blogissaan on lukenut ja kirjoittanut (jo kesällä, mutta huomasin nyt vasta) runokokoelmastani Taikkarin mäellä.

 

 

 

 

En tiedä

 

 

Ajattelin, että olet unohtanut
tai kuollut.
Vieläkään en tiedä.

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

 

Nyrkkeilijä

 

 

tänään en kirjoita runoa
en maalaa taulua en

menen salille
moukaroin nyrkkeilysäkkiä

annan sille kaikkeni

en muille mitään

tänään en

 

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

 

Tarpeettomuuksia

 

 

Jokaista ajatusta ei tarvitse kirjoittaa.
Jokaista huomiota ei tarvitse kertoa.
Jokaista kuvaa ei tarvitse ottaa.
Jokaista hetkeä ei tarvitse dokumentoida.

Jokaista lasia ei tarvitse tyhjentää.

Jokaista toisinajattelijaa ei tarvitse halveksia.
Jokaista otsikkoa ei tarvitse klikata.
Jokaista totuutta ei tarvitse uskoa.
Jokaista lupausta ei tarvitse kuunnella.

Jokaista oksennusta ei tarvitse niellä.

Jokaista syyllisyyttä ei tarvitse tuntea.
Jokaista oikopolkua ei tarvitse kulkea.
Jokaista hetkeä ei tarvitse elää täysillä.
Jokaista tunnetta ei tarvitse jakaa.

Jokaista suupalaa ei tarvitse syödä.

Jokaista runoa ei tarvitse julkaista.

 

 

 

***

#runosunnuntai

 

 

 

 

 

 

Omat unet

 

 

muiden lähdettyä
jäämme yksin

pitkään aikaan emme ole olleet me, kahden

selät vastakkain samassa sängyssä
kurotamme kohti omaa unta

 

 

***

#runosunnuntai

***

Viikon 14 krapusanat ovat ystävä, tie, pettymys. Jätä oman krapusi url-osoite joko Caran tai minun blogini kommentteihin.

Kommentoinnista: joidenkin osallistujien blogger-blogeihin ei ole mahdollisuutta kommentoida, ellei itsellä ole blogger-profiilia. Mikäli haluat antaa kommentointimahdollisuuden myös ei-bloggerilaisille, lisää kommentointiasetuksiin vaihtoehto nimi/url.

OSALLISTUJAT

Cara

Der Seidenspinner

Sus’

Suttastiina

AilaKaarina

anli itse

HPöllö

Repu

Marjatta Mentula

SK

BLOGitse

Elegia

Sisko

Risa

Aimarii

Maarit

Ilona Winebridge

Riitta K

 

 

Pyllykirja

 

Koira ehti olla hereillä hyvän ajan
ennen kuin ihminen heräsi sohvaltaan.
Joutessaan ja jottei unohtaisi
koira kirjasi koiranunensa Pyllykirjaan,
sen verran hauska juttu,
tulisi paljon tassutuksia. Mietti pitäisikö
profiilikuva päivittää, nykyinen oli jo
pari viikkoa vanha. Tosin häntä komeasti kippuralla.
Antoi olla.

Ihminen tempoi taas mahdottomasti,
vaappui jäisellä kadulla,
lopulta pyllähti maahan. Koira nappasi
kuvan, oli se niin suloinen se ihminen
siinä könytessään ylös peffa lumessa.

Ihminen heitti maksalaatikon kuppiin
ihan miten sattui niin kuin yleensä.
Koira painoi tassun kuvan ruokaan, otti kuvan,
laittoi Pyllykirjaan.
#näinmeilläsyödään

Kahvilassa koira nuuhki märkiä saappaita,
tuijotteli pöydän pohjaa, nukahti. Unohti näkemänsä
unen ennen heräämistä. Harmitti.

Kotimatkalla pysähtyi kuvaamaan seinän vieruksia,
porttikäytäviä ja kadunkulmissa olevia sähkökaappeja.
Arveli, että monenlaiset keltaiset läiskät herättäisivät
ihailua pyllykavereissa. Kuvat saattaisivat mennä jopa jakoon.
Ainakin tulisi paljon tassutuksia.

Päiväunien aikaan
ihminen laski päänsä tyynylle, avasi suunsa ammolleen.
Nenä vinkui, kuola valui leukaa pitkin.
On ne niin söpöjä nukkuessaan,
koira huokaisi, otti kännykällä jälleen kuvan.
#minunmuru #ihmisetonihania
Joskus vielä pitäisi kuvata ihmistä iltajumpan aikaan.
Vatsalihasliikkeitä tehdessä se oli hassun julman näköinen.

Ennen iltalenkille lähtöä koira laittoi
Pyllykirjaan kyselyn parhaasta pyllymäestä,
pyysi erityisesti kaveripiirinsä asiantuntijoilta vinkkejä
onnistuen tägäämään muutaman koht kuuluisan huippurodun.
Vastauksista ei niin piitannut,
ihminen käveli omia polkujaan, eikä ymmärtänyt pyllyhuumoria,
mutta saipahan koira kerrottua kaikille keitä se tunsi.

Yöksi puhelin lataukseen, sänkyyn ihmisen viereen.
Tilaa oli taas vähän, tuskin jalkojaan pääsi oikaisemaan.
Onneksi ihminen haparoi aamuyöstä vessaan,
silloin saisi koko sängyn omakseen.

 

***

#runosunnuntai

***

Viikon 8 krapu, haastesanat ovat perhe, vauhti, mustelma.
Krapu on otsikko mukaan luettuna sadan sanan pituinen kirjoitus.
Uusi krapuhaaste julkaistaan viikoittain Caran ja minun blogissani. Jätä oman krapusi url-osoite jommankumman blogin kommentteihin. Annettujen haastesanojen ei tarvitse olla kirjoituksessasi perusmuodossa, taivuttele siis vapaasti.
Viime viikolla krapuja kirjoitti jälleen todella moni! Kiitos kaikille! Lista viime viikon osallistujista löytyy täältä.