Punaiset hiukseni

 

 

punaiset hiukseni
harmaiksi haalenneet

hidastunut askel
tasaantunut mieli

vielä minä näen kaukaisimmat tähdet
kuulen linnunradan kohinan
sulatan lumihiutaleen kieleni päässä
kylven auringonlaskun kilossa

punaiset hiukseni
harmaiksi haalenneet

kesyyntynyt elämä
asettunut uomaansa

vielä minä kiipeän mäelle
katsomaan taivasta
selällä maaten
voikukkapellossa

Sidon hiukset nutturaksi, ne harmaaksi haalenneet, elämässä kuluneet. Katson bussin ikkunasta ohitse kiitävää kevään harmaata maisemaa, kuulen takaani supatuksen, että onpa tuolla naisella hieno nuttura. Miehen ääni kehuu, nainen hänen vierellään käärmeenä sähisee, että on kyllä yks saatanan ampiaispesä, älä vittu katso muita naisia.

Harmaissa hiuksissani kutisee nauru, ylettyy silmiin, suupieliin ja huomaan auringon raivaavan tietään pilvien lomasta.

 

***

 

 

Viikolla 12 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Elegia

Pasanen

Sini

AilaKaarina

Aimarii

anli

BLOGitse

Oriolus

 

 

Lasten suusta

 

 

Isi pelaa pleikkaa mun kanssa.

Isillä on iso parta.

Mun isi voittaa kaikki.

Mulla ei oo isää.

Isi opetti mut röyhtäisemään.

Me käydään kalassa isin ja papan kanssa.

Isi pieraisee ja äiti on vihainen.

Mä meen isin luo viikonloppuna.

Isä heitti minut ulos.

Isi on aina töissä.

Isi opettaa mua ajamaan autoa, ku oon iso.

Isi osaa seistä käsillä.

Isä hakkasi äitiä.

Isi paistaa meille lettuja.

Kun isä on kännissä, mä en mee kotiin.

Isä opettaa mulle kertotaulua.

Isi ei koskaan itke.

Me mentiin isin kanssa Lintsille.

Isi laulaa kovaa, kun se tekee ruokaa.

Hyvää isänpäivää mun isi.

 

 

 

***

Viikon 46 krapusanat ovat seistä, itkeä, isä.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

AilaKaarina

Pasanen

Äijä

 

 

Kesä on koti

 

 

Kesäpolku on aurinkoinen, pehmeä kävellä, kevyt kulkea.
Puut heittävät hentoisen varjon,
hetken vilvoitus lämmenneelle iholle.

Polun päässä odottaa Mummu, rakas, rakas Mummu.
Filtti on levitetty koivun katveeseen,
eväskorista löytyy vain hyvää.
Lettuja, kermavaahtoa pienessä valkoisessa rasiassa.
Mansikkahilloa toisessa purnukassa.
Lasipullossa mehua, juotavaksi pillin kanssa.
Pieniä munkkeja sokerihuntuineen.
Ässän muotoisia pikkuleipiä.

Luen Aku Ankkaa, kunnes alkaa nukuttaa.
Mummu ottaa huuliharpun taskusta.
Pyytää minua valitsemaan laulun.
Gabrielle, se on lempilauluni, Mummun myös.
Hän nostaa soittimen huulilleen,
puhaltaa sävelen ilmoille lempeästi.

Gabrielle torka tåren
När det grönskar i snåren
Skall jag komma med våren
Hem igen Gabrielle

Kesä on koti.

 

***

 

 

Viikolla 19 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko kesä on aikaa.

 

INSPIROIVAA KESÄÄ KAIKILLE KRAPUILIJOILLE!

 

OSALLISTUJAT

BLOGitse

AilaKaarina

Pasanen

Matilda Varjo

Maarit

Aimarii

Anli

 

 

Vapaa

 

Mikä sinua pitää vankina?
Itsekö lukitset itsesi ikkunattomaan kopperoon,
istut siellä ilman näköalaa, ilman suuntaa
elämässä, osaamatta edes unelmoida vapaasta olemisesta ilman kahleita.

Vai ovatko muiden odotukset vanginneet sinut?
Ole näin, toimi näin, ajattele näin.
Olet tungettuna odotusten kuplaan
täynnä samanmielisten hyminää ja hyväksyntää.
Sillä jos et ole meidän kanssamme
olet meitä vastaan
etkä silloin ole enää kukaan. Et meille
ja me olemme tärkeitä, merkittäviä, sisäpiiri.

Revi itsesi tyrmästä vaikka väkisin,
puhkaise ummehtunut kupla. Näe uusi mahdollisuus olla
se, joka ajattelee itse
joka päättää itse
joka ei pelkää olla eri mieltä
samaakin mieltä, mutta ei liikaa,
ei itsensä unohtaen.

 

 

 

***

 

Viikon 8 krapusanat ovat kupla, ummehtunut, vanki.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Mayo

Matilda Varjo

Pasanen

AilaKaarina

BLOGitse

Aimarii

Beate

Maarit

 

 

Syys

 

 

Sade suutelee silmiäni
seison sumuisella sillalla.
Sunnuntaiaamun seesteisyys sädehtii satoina sadehelminä.
Suljen silmäluomet, suukko sipaisee samettiposkea, saavuttaa suun.
Sammuva suudelma sulattaa surullisen sydämen, sisälläni särkyvät sadat seitit.

Sinä saavut, suljet syliisi, suojaat sisimpäni.
Sukellan sinuun, syöksyn syvemmälle saavuttaen sielusi sopukan.
Sytyn sinulle,
syys, syys, syys.

 

 

 

***

Runotorstai SYYS

 

 

Aamut

 

miten usein heräsinkään
oudoissa huoneissa
vieraissa lakanoissa
tuntemattoman vieressä
suussa maku eilisen illan
tympeä muistuma monista juomista

miten usein keräsinkään
vaatteitani lattialta
aamun hämärissä
varjojen vielä peittäessä nurkat
pimeyden vallitessa mielessäni

pakokauhun iskiessä

olen hiipinyt hiljaa porraskäytävissä
avannut ulko-ovia
saapunut sumuisiin aamuihin jalkakäytäville
kävellyt katujen kulmiin
katsonut osoitteita valkoisista kylteistä
yrittänyt tietää missä olen
miten pääsen pois

bussipysäkeillä töihin menijöitä
sanattomien ihmisten jono
sulaudun joukkoon
käperryn näkymättömiin

kotona tulee itku
suihkun lämpimässä syleilyssä
ihoon koskee enemmän kuin koskaan
kaipaus maksaa liian paljon
ikävä tekee kipeää

ennen nukahtamista katoavat mielen kuvat
olen kaikesta tyhjä
haluan unohtaa illat
joita en muista

 

 

 

***

 

Viikon 3 krapusanat ovat jalkakäytävä, outo, sulautua.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Sus’

anli itse

Kirsti

Pasanen

Riitta

Jaana

AilaKaarina

Uggla

BLOGitse

Aimarii

Ainakki

Maarit

 

Kuulen syksyn kutsuvan

Tartu kaksin käsin kiinni katoavaan kesään
ennen kuin auringon kilo haipuu talojen taakse,
ennen kuin metsä nukkuu hämärään.

Avaa ikkuna, tunne vilvoittava tuuli,
anna valon vielä viipyä lattialla,
tanssi varjojen kanssa kunnes pimeys peittää huoneen.

Viivytä kesän lähtöä,
maista elokuun kypsyttämää omenaa,
tunne kielelläsi haikeat jäähyväiset.

Kerää muistoja, elä nyt,
poimi satoa ja
säilö kaikki se hyvä mitä tarvitset talveen.

Hyvästele perhoset,
toivota tervetulleeksi pihlajien puna,
lyhtykukkien oranssi hehku.

Kerää käsiesi maljaan syksyinen sade,
kylve kuun kimaltavassa hohteessa,
nukahda hymy huulillasi.

Näe menneen kesän hehku alkavassa ruskassa,
säilytä lämmin ja toiveikas valo sydämessäsi,
sytytä syksylle ensimmäinen kynttilä.

***

Viikon 36 krapusanat ovat hyvästellä, kimaltava, maistaa.

Tämän viikon krapurunoni on myös inspiksenä Teemataiteen syyskuun haasteessa.

Kiitos kaikille viime viikon krapuun osallistuneille ja kommentoijille! Tästä se syksy jatkuu.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Kirsti Kaija

riitta k

anli itse

BLOGitse

AilaKaarina

sanapasanen

Maarit

Siellä missä

Siellä missä
kaakkoistuuli moukaroi maisemaa
pisaroiden soittokunta
rummuttaa taukoamatonta rytmiään.

Siellä
vilusta värisevien valkovuokkojen
läpikuultavat terälehdet
jäätyvät sinertäviksi
viiman viiltäessä
sateen helminauhojen kastellessa.

Luulitko kevään kuolleen?
Luulitko toivon kadonneen?

Katso:
mäki on täynnä sinivuokkoja.

 

 

 

***

Runotorstain aiheena TOIVO

 

Maski peittää

 

Nenässä finni. Maski peittää.

Irvistän vastaantulijoille. Kukaan ei huomaa. Maski peittää.

Huulessa herpes. Maski peittää.

Näytän kieltä kaupassa. Kukaan ei huomaa. Maski peittää.

Hampaat pesemättä. Kukaan ei huomaa. Maski peittää.

Hymyilen koiralle. Koira ei huomaa. Maski peittää.

Mulkoilen sekakäyttäjiä. Eivät huomaa. Maski peittää.

Nenää kutittaa. Maski peittää.

Silmälasit huurtuvat. Maski peittää.

Päänahka hikoaa. Maski peittää.

Suuta kuivaa. Maski peittää.

Nenä menee tukkoon. Maski peittää.

Tuskastun. Maski peittää.

Huudan äänettömästi. Kukaan ei kuule. Maski peittää.

Happi loppuu. Maski peittää.

Ahdistaa. Maski peittää.

Hyperventiloin. Maski peittää.

En saa happea. Kukaan ei huomaa.

Pyörryn. Kukaan ei huomaa.

Ilman maskia. Kaikki huomaavat.

 

 

***

Viikon 18 krapusanat ovat päänahka, irvistää, ilman.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

Aino

BLOGitse

Uggla

Kirsti Kaija

Aimarii

Pasanen

Repu

AilaKaarina

DerSeidenspinner

 

Pihapoliisi

Pihapoliisin elämä ei ole helppoa,
ei hetken rauhaa,
ei arjen hiljaisuutta,
ei pyhän tyyneyttä.
Elämä silkkaa kipua ja tuskaa.
Ainaista häiriötä.

Yläkerran nainen nauraa liian lujaa.
Alakerran pesukoneen linko huutaa.
Seinänaapurin televisio pauhaa.
Mopot pärisevät.
Rollaattorien ruostuneet pyörät kirskuvat.
Vauvat huutavat parvekkeilla.

Lapset potkivat pihalla palloa
juuri sitä aitaa vasten
johon pihapoliisi on kiinnittänyt tekemänsä kyltin:
potkiminen aitaa vasten ehdottomasti kielletty.
Eivät osaa lukea, idiootit.

Entä sitten koirien ulkoiluttajat?
Antavat koiriensa kuseksia talon nurkalle,
aidan takana olevalle nurmikolle,
sielläkin on kyltti.
On tehtävä uusi kyltti. Isompi, laminoitu,
iskettävä nauloilla ikuisesti kiinni.

Pihapoliisin taloyhtiössä asuu
meluavia, juhlivia, epäsiistejä ihmisiä,
jotka eivät piittaa muista.
Elävät elämäänsä ikään kuin
se olisi helppoa ja mukavaa
ilman kipua ja tuskaa.

 

 

 

***

Runotorstain aihe KIPUA JA TUSKAA, muiden osallistujien runoja täällä.