Lyhyitä tarinoita elämästä. Ei suurta fiktiota. Faktaa. Ehkä.
11 toukokuun, 2024 12 kommenttia
I Don’t Want To Talk About It on amerikkalaisen bändin Crazy Horsen levytys vuodelta 1972. Itselleni biisi tuli aikanaan tutuksi Rod Stewartin levytyksenä vuodelta 1975.
Molempi parempi, ehdottomasti!
Muita klassikoita täällä.
The beautiful ballad I Don’t Want To Talk About It was first recorded by the band Crazy Horse in 1971. Rod Stewart made a fabulous cover of the song in 1975.
4 toukokuun, 2024 12 kommenttia
Jo vuonna 1937 Roosevelt Sykes levytti kappaleen Night Time Is The Right Time. Vuosien varrella kappale kehittyi ja muutti muotoaan eri artistien toimesta. Vuonna 1958 jukeboksit räjähtivät, kun ilmestyi Ray Charlesin versio kappaleesta. Taustalaulajina toimi huikea The Raelettes etunenässä ehdoton helmi Margie Hendrix, joka vetää vuorolaulua Charlesin kanssa sillä tavalla, että oksat pois.
Muita klassikoita täällä.
27 huhtikuun, 2024 14 kommenttia
“Säveltäjä Kaj Chydeniuksen perintö kannustaa katsomaan maailmaa ennakkoluulottomasti.” Näin kirjoittaa Niilo Rantala artikkelissaan viime viikolla menehtyneestä Kaj Chydeniuksesta.
Chydeniuksen sävellystuotanto oli huikean suuri ja monipuolinen, paljon muutakin kuin poliittisia lauluja ja monet hänen kappaleistaan ovat muodostuneet vuosikymmenien aikana ikivihreiksi klassikoiksi. Sinua, sinua rakastan, Lounatuulen laulu, Kalliolle kukkulalle, Ei puolikasta, Nuoruustango, Jos rakastat, Magdalena ja niin edelleen ja niin edelleen.
Chydeniuksen sävellysten inspiraationa toimi runo, sävellys palveli sitä. Hän sävelsi musiikkia esimerkiksi Saima Harmajan, P. Mustapään, Eino Leinon, Kaarina Helakisan, Aulikki Oksasen ja Oiva Paloheimon runoihin.
Itselleni rakkain Chydeniuksen sävellyksistä on Nuoruustango Kiti Neuvosen laulamana. Laulun sanat ovat Anu Kaipaisen.
Muita klassikoita täällä. Nuoruustango inspiroi minua aikanaan ja siitä syntyi yksi Keskiäkäiskorteista 😀
20 huhtikuun, 2024 14 kommenttia
Uskottava se on. Viisikymmentä vuotta sitten ABBA voitti Waterloolla Eurovision laulukilpailut. Siis viisikymmentä vuotta sitten!!! ABBAn voiton myötä Euroviisut siirtyivät piirun verran popimpaan ja rokimpaan suuntaan, kauemmas iskelmistä ja balladeista.
Itse en pahemmin perustanut ruotsalaisten voitosta, sillä kuuntelin siihen aikaan Deep Purplea, Led Zeppeliniä, Black Sabbathia ja Creedencejä. Vasta aikuisena aloin päästä ABBAn makuun ja olen tajunnut, miten upeita sävellyksiä ja harmonioita tuo yhtye sai aikaan. Helppoa kuunneltavaa, mutta ei niin helppoa laulettavaa ja soitettavaa.
It’s unbelievable but true. ABBA won the Eurovision Song Contest fifty years ago! At the time I wasn’t so keen on ABBA’s music, I listened to Deep Purple, Led Zeppelin, Black Sabbath and CCR. But when I grew up, I realized how clever ABBA’s music is. Songs are easy to listen, but melodies are quite complicated and harmony is just perfect.
Muita klassikoita täällä.
13 huhtikuun, 2024 15 kommenttia
Tänään klassikoissa on vuorossa isä-poika-kaksikko eli yhdysvaltalaiset Woody ja Arlo Guthrie. Isä Woody Guthrie oli tunnettu folklaulaja sekä lauluntekijä, joka teki elämänsä aikana yli tuhat folk-ja protestilaulua. Hänen tunnetuin laulunsa lienee vuonna 1940 ilmestynyt This Land Is Your Land, jonka Guthrie teki vastaiskuksi uskonnollis-isänmaalliselle kappaleelle God Bless America. Guthrien laulussa kuuluu rakkaus Amerikkaa ja sen ihmisiä kohtaan.
Woodynpoika Arlo Guthrie tuli suuren yleisön tietoisuuteen esiinnyttyään vuonna 1967 Newport Folk Festivalissa, jossa hän esitti uskomattoman upean 18-minuuttia pitkän biisin Alice’s Restaurant Massacree, jonka sanoitus on hulvattoman hauska. Biisi innoitti myös saman nimiseen leffaan vuonna 1969, kerrassaan hulppea elokuva! Tuo pitkä biisi on kuunneltavissa täällä mikäli kiinnostaa, sillä klassikoihin nostan Arlon megahitin City of New Orleansin vuodelta 1972 (kappale oli alunperin Steve Goodmanin). Laulu oli Suomessa suosittu suomenkielisenä versiona Hyvää huomenta, Suomi, jonka yhtye Karma levytti (kuultavissa täällä).
Muita klassikoita täällä.
6 huhtikuun, 2024 10 kommenttia
Kesätöistä saamillani rahoilla ostin teininä kasettimankan. Todennäköisesti vanhemmat osallistuivat kustannuksiin jonkin verran. Mankka toimi sekä pattereilla että sähköllä ja siinä oli kahva, joten sitä oli helppoa kuljettaa mukanaan, kun halusi ulkona kuunnella musiikkia.
Eri artistien kasettialbumeja ei ollut varaa ostaa, joten kappaleet piti äänittää itse C-kaseteille. Mankkaan kuului ulkoinen mikrofoni, piuha siis magnetofoniin ja mikki mahdollisimman sopivassa kulmassa radiota kohti (mankassa ei siis ollut omaa radiota, ei siihen aikaan, ehei). Huoneen ovi oli visusti kiinni ja perheenjäseniä oli kirouksen ja kuoleman uhalla varoitettu avaamasta ovea Nuorten sävellahjan aikaan.
Tuttu tapahtuma kaikille 70-luvun teineille. Nuorten sävellahja oli ainoa radio-ohjelma, josta saattoi kuunnella musiikkia. Kaikki muut ohjelmat soittivat vain humppaa.
Ulkona kun kulki mankan kanssa, ei tietenkään voinut kelata kappaleita mielensä mukaan. Patterit kuluivat, nauha alkoi vouvata ja pahimmassa tapauksessa kasettinauha venyi, meni ryttyyn tai katkesi. Lyijykynä oli kova sana, kun rullasi sotkuista nauhakerää takaisin paikoilleen.
Vaikka kaikesta tästä on jo järkyttävän pitkä aika, muistan edelleen ensimmäisen kappaleen, jonka äänitin. En mitenkään erityisesti pitänyt kappaleesta (nykyään se kuulostaa ihan hyvältä), mutta koska se oli kasetin ensimmäinen, se piti aina kuunnella, eikä sitä voinut ylikelata, eikä sen päälle voinut äänittää uutta biisiä. Joten The Doorsin The Mosquito Songia vuodelta 1972 tuli kuultua useammin kuin kerran. Kappale oli yhtyeen toiselta albumilta Full Circle Jim Morrisonin kuoleman jälkeen ja laulajana toimi Robby Krieger.
Muita klassikoita täällä.
30 maaliskuun, 2024 14 kommenttia
Tämän lauantain klassikkona on yksi ikisuosikeistani eli Maija Vilkkumaa ja hänen kappaleensa Ei saman nimiseltä albumilta vuodelta 2003. Tuo kyseinen albumi on yksi suosikeistani Maijan tuotannosta ja sitä tulee kuunneltua edelleen aika ajoin.
Kappaleen Ei sanat raastoivat aikanaan monella tavalla. Olla ensin tytär, sitten äiti, kaikki se löytyy noista sanoista.
Tänään Maijalla on keikka Helsingissä ja sinne minulla on liput! Jess!
Muita klassikoita täällä.
23 maaliskuun, 2024 10 kommenttia
Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem eli sielunmessu jäi kesken suuren säveltäjän kuollessa vuonna 1791 kolmenkymmenenviiden vuoden iässä. Sävellyksen viimeisteli itävaltalainen säveltäjä Franz Xaver Süssmayr.
Teoksen kolmannen osan viimeinen sävellys Lacrimosa on koskettava ja sydämeen käyvä musiikkikappale.
Muita klassikoita täällä.
16 maaliskuun, 2024 13 kommenttia
Karaoken keksijä japanilainen Shigeichi Negishi on menehtynyt sadan vuoden iässä. Karaokelaitteen Sparko Boxin Negishi kehitti vuonna 1967. Tuskinpa mies aavisti silloin, minkälaisen koneen oli taikonut ilmoille!
Muistan lukeneeni joskus 1980-luvun alussa Helsingin Sanomista pienen jutun, jossa kerrottiin, miten japanilaiset työporukat kerääntyvät työpäivän päätteeksi tarkoitusta varten perustettuihin huoneisiin laulamaan yhdessä taustamusiikin tullessa nauhalta. Tapahtumaa kutsuttiin karaokeksi. Taisin miettiä, että kaikenlaista sitä keksitään ja tuo ei onnistuisi Suomessa, suomalainenhan ei laula julkisesti sen jälkeen, kun meidät kaikki on traumatisoitu koulun laulukokeissa.
Jep, eipä ole minulla oraakkelin lahjoja.
Suomeen karaoke rantautui vuonna 1980-luvun lopussa ja ilmiön toi maahamme enemmän jääkiekkovaikuttajana tunnettu Kalervo Kummola.
Itse olen laulanut karaokea tasan kolme kertaa, joista jokainen kerta olisi saanut jäädä laulamatta, Entä sinä, viihdytkö karaokessa?
Vuoden 2023 suosituin suomalainen karaokekappale oli Käärijän Cha Cha Cha. En yhtään ihmettele. Sanathan kertovat jäyhästä miehestä, joka ujouttaan ei uskalla revitellä, mutta illan edetessä ei enää pelkää tätä maailmaa. Sellaiseen on helppo samaistua ja laulaa siitä karaokessa.
Muita klassikoita täällä.
9 maaliskuun, 2024 10 kommenttia
Niin se aika etenee hurjalla vauhdilla ja tämän suomalaisen Bomfunk MC’s-kokoonpanon megahitistä Freestyler tulee kuluneeksi jo 25 vuotta. Kappale julkaistiin yhtyeen kolmantena singlenä vuonna 1999 ja se oli Euroopan ostetuin single vuonna 2000.
YouTubesta löytyi kappaleesta upea versio, hip-hopin ja The Dmitry Butenko Orchestran saumatonta sulavuutta.
Muita klassikoita täällä.
SusuPetal 