Saturday Classics 230324
23 maaliskuun, 2024 10 kommenttia
Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem eli sielunmessu jäi kesken suuren säveltäjän kuollessa vuonna 1791 kolmenkymmenenviiden vuoden iässä. Sävellyksen viimeisteli itävaltalainen säveltäjä Franz Xaver Süssmayr.
Teoksen kolmannen osan viimeinen sävellys Lacrimosa on koskettava ja sydämeen käyvä musiikkikappale.
Muita klassikoita täällä.
SusuPetal 
Requiemin musiikista on sanottu, että keskeneräisyyden täydellisyys, kauneus ja inhimillisyys koskettavat voimakkaasti. Minua ainakin koskettavat ja muistan puolisoni kanssa 80-luvun lopulla kun kävimme Helsingin Tuomiokirkossa sitä kuuntelemassa.
Olen kuunnellut sielunmessua myös Salzburgissa käydessäni, sehän on Mozartin syntymäkaupunki. Ja samalla sai syödä Mozartin kuulia 🙂
Todella, kuten totesit, se viimeinen eli Lacrimosa, on hyvin koskettava ja sydämeen käyvä.
Kiitos tästä nautinnosta, Susu!
Kiitos Susu tästä pitkään itseltä unhossa olleesta elämyksestä, jonka kuuntelu ei kosketa vain ja ainoastaan korvia vaan muodostaa fyysisen ja kokonaisvaltaisen kokemisen nautinnon, jota on hyvin vaikea sanoin kuvata! Kaunista, rauhoittavaa ja vaippaansa kietovaa…
Levollisuus huokuu tässä, Takkutukka.
Tämä jaksaa sykähdyttää, Cara! Livenä, niin kuin sinä, en ole tätä koskaan kuullut valitettavasti.
Nyt on voimakas tunnelmainen klassikko.
Tunnelmaa riittää, Ritva!
Kaunis veto!
On se kaunis, Lepis.
Tämä on kaunista.
Niin on Olifantti, kaunista ja koskettavaa.