Kesä on koti

 

 

Kesäpolku on aurinkoinen, pehmeä kävellä, kevyt kulkea.
Puut heittävät hentoisen varjon,
hetken vilvoitus lämmenneelle iholle.

Polun päässä odottaa Mummu, rakas, rakas Mummu.
Filtti on levitetty koivun katveeseen,
eväskorista löytyy vain hyvää.
Lettuja, kermavaahtoa pienessä valkoisessa rasiassa.
Mansikkahilloa toisessa purnukassa.
Lasipullossa mehua, juotavaksi pillin kanssa.
Pieniä munkkeja sokerihuntuineen.
Ässän muotoisia pikkuleipiä.

Luen Aku Ankkaa, kunnes alkaa nukuttaa.
Mummu ottaa huuliharpun taskusta.
Pyytää minua valitsemaan laulun.
Gabrielle, se on lempilauluni, Mummun myös.
Hän nostaa soittimen huulilleen,
puhaltaa sävelen ilmoille lempeästi.

Gabrielle torka tåren
När det grönskar i snåren
Skall jag komma med våren
Hem igen Gabrielle

Kesä on koti.

 

***

 

 

Viikolla 19 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko kesä on aikaa.

 

INSPIROIVAA KESÄÄ KAIKILLE KRAPUILIJOILLE!

 

OSALLISTUJAT

BLOGitse

AilaKaarina

Pasanen

Matilda Varjo

Maarit

Aimarii

Anli

 

 

Kesäpäiväkirja 020523

Rutikuivan huhtikuun jälkeen sateinen toukokuu on saapunut. Purot ja joet täyttyvät, merenpinta nousee. Janoinen luonto kiittää. Itse pysyttelen sisällä, kuuntelen ikkunoiden raoista ujeltavaa tuulta, sadepisaroiden iskeytymistä metallisiin ikkunalautoihin.

Vielä ei ole kesä, silti on jo kesäpäiväkirjan aika. Valkovuokkomättäät levittäytyvät kaikkialle, ensimmäiset voikukat kaivautuvat maan alta. Keltainen toukokuu on tuloillaan. Toukokuu tietää myös krapuhaasteen lähtemistä ansaitulle kesälomalle. Ensi sunnuntaina tulee kevään vihoviimeinen krapuhaaste ja vanhaan tuttuun tapaan, krapu palaa lomilta jonain elokuun päivänä.

Suomen Lasimuseo Riihimäellä on paikka, jossa voisi käydä useamminkin. Edellinen kerta oli joskus ennen koronan rantautumista maailmaan, joten oli korkea aika suunnata auton nokka kohti museota. Suomalaisen lasitaiteilijan Nanny Stillin näyttely oli auki viimeisiä päiviä. Nostalgisia astioita, herkullisia värejä, harvinaisempia teoksia, sitä kaikkea näyttely tarjosi. Museon perusnäyttely on aina yhtä kiehtova. Varmaan jokainen suomalainen löytää vitriineistä tuttuja esineitä vuosien varrelta. Lapsuusmuistoja maitopulloissa.

Mökkikausi tuli aloitettua huhtikuun korkeapaineen vallitessa. Rantaan oli ajautunut kaisloja, joista rakensimme suuren keon. Valitettavasti kaisloja ei voinut polttaa ruohikkopalovaaran takia. Meren pinta oli alempana kuin koskaan aikaisemmin. Uimaan ei tehnyt mieli, ehkä joskus myöhemmin kesällä.

Helsingin kauppatori on näivettynyt turistitoriksi. Viimeinen kalakauppias lopetti toimintansa pääsiäisenä. Torilla oli enemmän lokkeja kuin ihmisiä, kun pysähdyimme juomaan kahvit oranssin teltan suojaan. Auringonpaisteesta huolimatta munkki kannattaa syödä teltassa, mikäli ei halua luovuttaa herkkuaan ahneille ja röyhkeille lokeille.

Sain Nuuskuneidin muutamaksi päiväksi hoitooni, kun emäntänsä teki muuttoa. Nuuskuneiti on niin erilainen kuin Lainakoira. Lainakoira tyytyy katsomaan toimiani sohvalla, Nuuskuneiti seuraa jokaista askeltani. Lainakoiran nivelrikko tekee lenkeistämme hitaita ja lyhyempiä vuosi vuodelta. Nuuskuneiti juoksee ja hyppii, nuuskii ja nappaa suuhunsa jäniksen papanoita. Lainakoiran kanssa lenkeillä ei tule hiki (paitsi kesän helteillä), Nuuskuneidin lenkittämisen jälkeen kainalot kaipaavat pesua.

Tällä hetkellä e- ja äänikirjarintamalla tapahtuu kaiken aikaa. Pokkareita on ilmestynyt tähän mennessä viisitoista kappaletta e-kirjoina, yksi äänikirjakin on ehtinyt ilmestyä. Yhdeksän äänikirjaa on parhaillaan äänitettävänä.

Kirjojen määrä noilla digialustoilla on järjettömän suuri. En voi olla ihmettelemättä, miten mahdolliset lukijat/kuuntelijat edes löytäisivät juuri minun kirjani. Tuntuisi melkein lottovoitolta.

Ja minä en edes lottoa.

Se vappu

 

 

Porukkaa alkoi kerääntyä Taikkarin mäelle puolenpäivän jälkeen
paitsi ne, jotka oli nukkuneet puistossa koko yön.
Dokut nousi puskista, hipit laskeutui katoilta, kaikki omissa jengeissään,
me leikkipaikan kallioilla. Pullot kiersi, sätkiä kierrettiin,
Lellu alkoi hihittää, vieri alas kalliolta, lähti keinumaan.
Kalja kusetti, onneksi Taikkarilla on pensaita, joita kastella.
Loput kaljat muovipussiin, mentiin museon eteen,
nähtiin, miten mäki täyttyi paremmista ihmisistä,
kaikilla valkoiset ylioppilaslakit käsissä, kamerat rinnuksilla.
Meillä ei ollut lakkeja, oltiin liian nuoria.
Jätkät päätti lähteä kartsalle, torilla olisi tappelu.
Ape sanoi mulle, ettei kannattanut tulla torille, mee kotiin.
Mä lähdin itkien.
Miksi se rakasti enemmän tappeluita kuin mua?

 

 

***

Viikon 18 krapusanat ovat puisto, jengi, kamera.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

 

🎈 🎈 🎈 HILPEÄÄ VAPPUA KAIKILLE 🎈 🎈 🎈

OSALLISTUJAT

Cara

Maarit

BLOGitse

Aimarii

Pasanen

AilaKaarina

Matilda Varjo

 

 

 

Ajattelemisesta

Aina toisinaan, kun on maannut koomassa sohvalla katsoen korealaisia sarjamurhaajia suoratoistosta, tulee mieleen, että voisihan sitä ajatella joskus ihan muitakin asioita. Vaan mitä? Tässä tilanteessa Google tulee apuun. Kirjoitan vain osoiteriville MIKSI ja painan enteriä.

Miksi

Miksi lumi ei aina sula, vaikka lämpötila huitelee 10 plusasteen tienoilla?

Miksi nuorisotyötä tehdään?

Miksi mämmiä syödään pääsiäisenä?

Nojaa, enpä taida tuhlata aikaani noiden ajattelemiseen. Kokeillaan toista sanaa.

Missä

Missä on Madagaskar?

Missä lapsuutta tehdään?

Vappu Pimiä paljastaa missä tapasi miehensä 14 vuotta sitten.

Ei hyvää päivää. Googletus kertoo, että ajattelu on yliarvostettua ylellisyyttä. Parempi jatkaa vanhaan malliin. Pää pysyköön tyhjänä, mieli rauhallisena.

***

Viikon 17 krapusanat ovat yliarvostettu, huidella, tuhlata.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Matilda Varjo

Pasanen

BLOGitse

anli

AilaKaarina

Petos, viha

Ilona muisti päivän, jolloin mies oli katsonut häntä suoraan silmiin. Hetki oli lyhyt, mutta merkityksellinen. Mies jatkoi kirjahyllyjen täyttämistä, Ilona siirtyi lainaamaan kädessä hiestyneet kirjat.

Miehen vapaapäivinä Ilona turhautui, palasi kotiin pahantuulisena. Niinä päivinä, jolloin hän näki miehen, askeleet muuttuivat kevyiksi, elämä oli ihanaa.

Kun miestä ei näkynyt kirjastossa moneen viikkoon, Ilona ahdistui. Oliko mies sairastunut? Hän olisi halunnut kysyä muilta työntekijöiltä, missä mies oli, mutta ei uskaltanut.

Ilona kuuli naurun ennen kuin avasi kirjaston oven. Hän näki miehen, miehen vieressä naisen, jolla oli vauva sylissä, muut työntekijät heidän ympärillään. ”Onnea uudelle perheenjäsenelle”, kaikuivat toivotukset.

Ilona tunsi vihaa.

***

Lähden parin-kolmen päivän reissulle tulevan viikon puolivälissä. Sinä aikana en päivitä osallistujalistaa, joten katsokaa siis kommenteista osallistujien linkit.

***

Viikon 16 krapusanat ovat viikko, vauva, kirja.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Matilda Varjo

Pasanen

AilaKaarina

BLOGitse

anli

Aimarii

Hetki ennen luokanopettajan hermoromahdusta

 

Nonniin lapset, tänään harjoitellaan sananlaskuja, lukemista, numeroita ja opitaan samalla moninaisuutta. Ihmiset ovat erilaisia, niin myös siatkin. Eivät kaikki siat ole vaaleanpunaisia, joukkoon mahtuu monenlaisia värejä. Vaikka me kaikki olemme vauvoina yhtä nättejä kuin sika pienenä, meistä kasvaa erilaisia, kunhan sikapaljon ikää karttuu. Eikun värittämään ohjeen mukaan, ei siis sikaa säkissä värejä valitsemaan! Hopi-hopi, parannetaan kuin sika juoksuaan loppua kohti! Hohoi, Arttu, älä nyt mäiski sitä Jereä kuin vierasta sikaa! Äläkä väitä, että kyllä sika syitä löytää! Nyt hommiin, pienet possuseni ennen kuin kello vapauttaa minut välitunnille!

5+4=sininen

6-3=punainen

3+2+3=keltainen

6-5=vihreä

7-3=musta

9-7=turkoosi

2+5=oranssi

8-3=ruskea

2+3+1=harmaa

 

 

 

***

Vielä yksi krapu ennen viikon lomaa eli seuraavana sunnuntaina 09.04.23 ei ole krapuhaastetta, vaan keskitymme ahmimaan suklaamunia, mämmiä ja pashaa. Palataan krapuilemaan jälleen huhtikuun kuudentenatoista päivänä.

***

kuva kirjasta KOTIRUOKA -Keittokirja kotia ja koulua varten (Otava, 1940)

Viikolla 14 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Anli

Mayo

Matilda Varjo

Maarit

Pasanen

 

 

Kielletty sana

Lainakoiran ollessa hoidossani, on tietty sana, joka on kielletty. Sen sanan kuullessaan Lainakoira sekoaa, juoksee eteiseen, nuuskii tuulikaapin oven alalaitaa, säntää olohuoneeseen, hyppää sohvan päälle ja tiirailee ulos ikkunasta.

– Jaaha, mahtaaks siel tul sade?

Tulla? Kuka tulee? Syöksy eteiseen, sohvalle.

– Eikyl mä ny laita kaffet tulema.

Viuuuuuuh!

– Täst ei kyl tul ny mittä.

Boiiiiiing!

– Ei sielt mittä kait telsust tulisi.

Zädäääää!

Esimerkeistä huomaa, että Lainakoira hallitsee tulla-verbin sijamuodot ja Turun murteen. Olen, säästääkseni Lainakoiran pään kopsahtelua eteisen oveen, ottanut tavaksi hokea noita tavanomaisimpia höpinöitäni eri kielillä. Toistaiseksi Lainakoira on höynäytettävissä, kunnes tulee se päivä…

***

Viikon 13 krapusanat ovat hokea, tuulikaappi, sijamuoto.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Matilda Varjo

Pasanen

AilaKaarina

Anli

Aimarii

BLOGitse

Äly

Muinoin oli aika, jolloin puhelimessa ei ollut älyä. Noihin aikoihin äly oli puhelimen käyttäjässä.

Puhelimen kehittyessä äly valui käyttäjästä kännykkään. Kuulostaa uskomattomalta, mutta totta se on. Mitä viisaammiksi kännykät muuttuivat, sitä nopeammin järki pakeni ihmisestä. Järjenjuoksun hiipuessa ihminen tuli harhaiseksi. Mielipiteistä tuli totuuksia ja noita totuuksia ihminen intomielin viljeli eri digitaalisilla foorumeilla. Harhassa eläviä alkoi olla paljon, eivätkä kaikki todellakaan olleet yhteneväisiä mielipiteissään eli totuuksia olikin enemmän kuin yksi. Syntyi vihapuhe ja ihminen huomasi tämän kaltaisen viestinnän luonnistuvan kuin itsestään.

Joku muisteli entisaikaista visiota, että Internet luotiin yhdistämään ihmisiä. Se joku nauroi paskaista naurua, eikä laittanut viestinsä perään hymiötä.

***

Viikon 12 krapusanat ovat harha, hymiö, äly.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Matilda Varjo

Maarit

BLOGitse

AilaKaarina

Aimarii

Armollista

Kun ei ole kauneutta mitä menettää, ei ikääntyminen ole niin katastrofaalista. On tottunut siihen, että on sen näköinen kuin on. Ei nyt ruma, ihan sellainen tavallinen vaan. Ja tavallistahan se on, että naama kurtistuu, iho vetelöityy ja luomet lupsahtavat, kun ikää tulee lisää.

Vaan jos olisi ollut kaunis, niin hiipuva hehkeys ottaisi lujille. Huomaisi, ettei ole enää ripsiä, joihin levittää väriä. Ei ole poskipäitä, joille tupsuttaa punaa. Huuletkin ovat kaventuneet niin, että huulipuna värjää vain hampaat. Kaikki neljä kulmakarvaakin sojottavat kuin huonopiikkisessä haarukassa.

Ei olisi nuorena uskonut, että tavallisen näköisenä maailma on paljon armollisempi. Ainakin, kun kohti loppua kuljetaan.

***

kuva: SusuPetal

Viikolla 11 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Matilda Varjo

Beate

Elegia

Aimarii

anli

Sus’

BLOGitse

AilaKaarina

Kolmas nainen

Lauri haki Mian ravintolasta. Muut naiset jäivät vielä tyhjentämään lasejaan.

– Vaikea uskoa, että Jani vaivautuisi koskaan hakemaan minua kotiin, ensimmäinen nainen arveli. – Mia on onnentyttö.

– Niinpä. Lenniä jos pyytäisin hakemaan, katsoisi kuin idioottia ja kysyisi, enkö osaa liikkua bussilla, toinen nainen nauroi. – Lauri on huomaavainen.

Kolmas nainen ei sanonut mitään ennen kuin lasi oli tyhjä.

– Ei Lauri ole huomaavainen. Lauri on mustasukkainen. Se istui autossaan viimeisen tunnin ajan. Näin sen ikkunasta. Halusi varmaan tsekata, ettei pöytään eksy miehiä. Ettekö te huomanneet mustelmia Mian ranteissa?

Ensimmäinen ja toinen nainen katsoivat toisiinsa. Kolmas nainen oli usein oikeassa.

***

Viikon 10 krapusanat ovat idiootti, mustelma, ravintola.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Matilda Varjo

Pasanen

BLOGitse

Aimarii

AilaKaarina

Maarit

Sus’