Luotijuna

Pete-Puuhamies katseli tyytyväisenä taloa. Enää ei ollut esteitä tiedossa. Talon isäntä oli ollut jukuripäinen. Vaikka tontti oli pakkolunastettu, se vanha jäärä ei ollut antanut periksi. Puskutraktoreiden tultua pihaan, se pässi oli kahlinnut itsensä talon kivijalkaan ja nielaissut avaimen. Traktorit olivat vaienneet viikonlopuksi, miehet lähteneet vapaalle. Oli sovittu, että mikäli vanhaisäntä olisi kettingeissä vielä maanantaina, kutsuttaisiin poliisi paikalle.

Poliisi tarvittiinkin, samoin ruumisauto, sillä ukko oli kupsahtanut viikonlopun aikana. Sydän oli kuulema pettänyt. Äijä kärrättiin pois ja puskutraktorit virittelivät moottoreitaan. Pete-Puuhamiehen visioima ratahanke saattoi jatkua suunnitellusti ilman talon kiertämistä. Taivaassa taidettiin kuunnella, Pete tuumasi kiitollisena ja heitti herkistyneet yläfemmat pilviä kohden.

***

Tänään on vuorossa kevään viimeinen krapuhaaste ja tuttuun tapaan krapu lomailee muutaman viikon ajan keräten sanoja, alkulauseita, aiheita ja muuta tarpeellista tulevaa syksyä ajatellen.

Tämän kevään aikana on ollut kahdeksantoista krapuhaastetta ja kirjoittajia on ollut mukava määrä julkaisemassa tarinoitaan.

Kiitos siis kaikille kirjoittajille ja kommentoijille!

    kuva: Cara

Viikon 20 haaste on yllä oleva kuva eli siitä kirjoittamaan sadan sanan tarinaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Oriolus

AilaKaarina

Äijä

Anli

 

 

Elämyslahja

-Aistin, että mielessäsi pyörii ajatuksia ja tunteita, eikö niin?

Meedio katsoi Jaanaa pää kallellaan. Jaana kohautti harteitaan. Meedio ummisti silmänsä.

-Näen vanhan naisen vierelläsi. Hyvää energiaa. Voisiko hän olla äitisi?
-Tuskin, ainakin eilen äiti oli hyvinkin elossa.

-Hän on sinulle kuitenkin tärkeä, hän suojelee sinua. Ehkä äidinäiti? Isänäiti?
-No, mummi se ei ainakaan ole. Heitti äidin pihalle, kun äiti alkoi odottaa minua. Isänpuoleisesta suvusta ei ole hajuakaan.

-Sitten hän on joku esiäideistäsi, meedio huokaisi.
-Ookoo.

—

-Mielessäsi on varmaan paljon kysymyksiä, meedio totesi istunnon päätteeksi.
-Ei oikeastaan muuta kuin, että miksiköhän lapset antoivat minulle tällaisen äitienpäivälahjan. Kokovartalohieronta olisi ollut järkevämpää.

***

Viikon 19 krapusanat ovat piha, ajatus, elossa.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

Ensi viikon sunnuntaina on vuorossa kevään viimeinen krapu ennen kesätaukoa.

 

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Matilda Varjo

Aimarii

AilaKaarina

Sini

Oriolus

BLOGitse

Äijä

 

Ilmapallo

Isi ja äiti olivat luvanneet, että mentäisiin vapputorille. Torin laitaan oli avattu terassi. Ihan kohta mennään, isi sanoi, me juodaan ensin muutama kalja, ostetaan sulle limu.

Poika katseli toria. Värikkäät ilmapallot kohosivat korkeuksiin. Kaikkein kaunein oli keltainen Pikachu, sellaisen äiti oli luvannut hänelle.

Aikuiset puhuivat kovalla äänellä. Mennään jo, poika kuiskasi, mutta isi sanoi hyss ja tilasi pojalle jäätelöä.

Aurinko putosi talojen taakse, itkua niellen poika näki torin tyhjenevän. Viimeinen ilmapallokauppias käveli terassin ohi. Kauppias huomasi pojan, antoi kädessään olevan suuren, keltaisen pallon tälle. Ei isi, ei äiti, ei kukaan huomannut, miten poika kohosi ilmaan ja katosi tuulen mukana.

***

Viikon 18 krapusanat ovat tuuli, kauppias, terassi.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aimarii

Sini

Pöllö

Äijä

Pasanen

Matilda Varjo

BLOGitse

 

Surun lyhyt oppimäärä

 

 

Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin.

Ei se ole surua, jos ei saa kaivata, ei itkeä kuolleitaan,
jos murtuu liian suurten vastoinkäymisten alle.
Ei se ole surua, jos pyydetään, että lopeta jo, olisit ihmisiksi,
jaksa, muillakin on kipuja, tuskaa, menetyksiä.
Ei se ole surua, jos sitä pitää pelätä, kavahtaa,
piilottaa, jotta muu eivät vaivaantuisi.

Surulle on oltava satama, paikka,
jossa antaa surun aaltojen hyökyä yli,
melkein hukuttaa, niin että haukkoo henkeä,
pelkää tukehtuvansa ja kuitenkin samaan aikaan tietää,
että kunhan tämä aalto katoaa, on jälleen, hetken ajan, tyvenen vuoro.

Ei suru estä elämästä. Suremattomuus sen tekee.

 

 

 

 

***

Viikolla 17 kravussa on vuorossa annettu ensimmäinen lause eli kravun pitää alkaa lauseella Liian vanhaksi vartuin ennen kuin vihdoin opin.
Muuten säännöt ovat samat vanhat eli tasan sadan sanan tarina oma otsikko mukaan luettuna. Koko viikko on aikaa kirjoittaa!

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Oriolus

AilaKaarina

Sini

Maarit

Aimarii

Pöllö

BLOGitse

 

 

Ei parta pahoille kasva

Sisko oli rukoillut Hannaa hakemaan kaupasta kaljaa ja Alkosta viinaa, mutta Hanna ei ollut suostunut. Sisko oli huutanut ja Hanna oli saanut kuulla olevansa maailman vittumaisin ämmä.

Vanhempien kuoltua sisko oli tukeutunut Hannaan. Hanna oli kantanut olutta, siivonnut sotkuista kämppää, vipannut rahaa, mutta nyt hän ei enää jaksanut. Sisko saisi olla omillaan.

Mielikuva avuttomasta pikkusiskosta kalvoi kuitenkin Hannan mieltä. En minä ole paha, hän mietti lukuisina unettomina öinä. Minä en vaan jaksa enää. Minun ei ole pakko jaksaa.

Kylpyhuoneen peilikuva oli väsynyt. Hanna kosketti poskeaan, jossa hailea sänki täplitti harmaata ihoa. Hän ei todellakaan ollut paha.

***

Viikon 16 krapusanat ovat avuton, hailea, ämmä.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Aimarii

Sini

Oriolus

Pasanen

Äijä

Kasvu

-Kampasimpukoita, kylmä parsakeitto, lohitartar, portviinisilli, tatticrostini, mätimousse sekä persimonicarpaccio.

Tarjoilijan ilme ei värähtänytkään Hannun tilatessa alkuruokia. Hannu siemaili odottaessaan viskiään.

-Kerrassaan erinomaista. Terveiset kokille, Hannu kiitti tyhjennettyään pöydän alkuruoista.
-Ehkä jotain jälkiruokaa? tarjoilija ehdotti.
-Pääruokaa tietenkin, Hannu sanoi. -Halstrattua lohta, jääpaistia, suppilovahverorösti, ankanrintaa, hanhipaistia, haukipullat, marinoituja viikunoita.

Tarjoilija nielaisi tuskin kuuluvasti ja poistui.

Syötyään pääruoat Hannu tilasi jälkiruoaksi puolukkakohokkaan, marenkipesät, limoncellosorbettia, grillattua nektariinia, kastanjasuklaamoussea, valikoiman minipavloveita sekä kahvia ja konjakin.

Tarjoilija perääntyi keittiön puolelle vapisevin askelin. Jälkiruoat saapuivat pöytään.

-En olisi uskonut, mutta totta se on, Hannu totesi maksaessaan laskua. -Nälkä todellakin kasvaa syödessä. Vieläköhän tuo naapuriravintola on auki?

***

Viikolla 15 kravussa on vuorossa jälleen aihe ja aiheena on KASVU eli siitä sitten kirjoittamaan mitä tahansa annettu aihe teissä inspiroikaan.
Muuten säännöt ovat vanhat tutut. Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Pasanen

Sini

AilaKaarina

Aimarii

Oriolus

AilaKaarinen toinen

Anli

Mark Spitzin hampaat

Ystävän kotiin ostettiin väritelkkari. Keräännyimme television ympärille katsomaan Münchenin olympialaisten uinteja.

En ollut koskaan voinut kuvitellakaan, että uima-altaan vesi voisi olla niin, niin, niin turkoosia! Samppalinnan maauimalan vesi haaleni sekunnissa haljuksi lätäköksi. Ruskettuneet uimarit kävelivät jonossa lähtötelineisiinsä. Kamera poimi lähikuvaan yhden uimareista, miehen kasvot täyttivät ruudun. Tummat hiukset, tummat viikset ja maailman valkoisimmat hampaat. Huokaisimme hiljaa ja me kaikki tytöt vaivuimme omiin unelmiimme.

Uimarit lähtivät halkomaan sinivihreänä välkkyvää vettä. Pidätimme hengitystä, ristimme sormemme, rukoilimme hiljaa ja loitsumme auttoivat. Mark Spitz voitti jälleen olympiakultaa.

Münchenin jälkeen en ole koskaan nähnyt niin turkoosia vettä, niin valkoisia hampaita. Elämää suurempia.

***

Viikon 14 krapusanat ovat ruutu, loitsu, turkoosi.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Oriolus

Sini

Pöllö

Aimarii

Pasanen

 

 

Juhlaihminen

Pupua otti päähän. Ihminen hääräili tavalla, josta ei voinut erehtyä, keräsi tuolille tyynyjä, otti kaapista laatikon ja alkoi asetella tyynyille pääsiäisen keltaisia tipuja ja värikkäitä munia.

Tuskin on päästy eroon ystävänpäivän vaaleanpunaisista koristeista, pupu huokaisi, teeskenteli nukkuvansa.

-Höppänä-pöppänä, nyt ei nukuta! Otetaan pääsisäistervehdyskuva Instan seuraajille, tulehan nyt.

Omistajan kädet eivät antaneet armoa. Pupu koristeltiin ruseteilla ja se istutettiin tyynyjen päälle.

-Murunen, katso tänne! Pysy paikallasi, älä tallo niitä lasimunia ja tipuja.

Ihminen heilui kameransa kanssa. Rusetit korvissa kutittivat pupua. Onneksi ihminen ei laittanut hattua. Tonttulakki oli ollut kuuma.

-Söpöhöpömussukkainen!

Ihminen oli tyytyväinen ja pupu vannoi jyrsivänsä tulevat vappuilmapallot hengettömiksi.

***

Viikon 13 krapusanat ovat jyrsiä, pääsiäinen, kamera.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

BLOGitse

Pasanen

Sini

AilaKaarina

Aimarii

Maarit

Oriolus

Anli

Punaiset hiukseni

 

 

punaiset hiukseni
harmaiksi haalenneet

hidastunut askel
tasaantunut mieli

vielä minä näen kaukaisimmat tähdet
kuulen linnunradan kohinan
sulatan lumihiutaleen kieleni päässä
kylven auringonlaskun kilossa

punaiset hiukseni
harmaiksi haalenneet

kesyyntynyt elämä
asettunut uomaansa

vielä minä kiipeän mäelle
katsomaan taivasta
selällä maaten
voikukkapellossa

Sidon hiukset nutturaksi, ne harmaaksi haalenneet, elämässä kuluneet. Katson bussin ikkunasta ohitse kiitävää kevään harmaata maisemaa, kuulen takaani supatuksen, että onpa tuolla naisella hieno nuttura. Miehen ääni kehuu, nainen hänen vierellään käärmeenä sähisee, että on kyllä yks saatanan ampiaispesä, älä vittu katso muita naisia.

Harmaissa hiuksissani kutisee nauru, ylettyy silmiin, suupieliin ja huomaan auringon raivaavan tietään pilvien lomasta.

 

***

 

 

Viikolla 12 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Elegia

Pasanen

Sini

AilaKaarina

Aimarii

anli

BLOGitse

Oriolus

 

 

Tavallisen tyhmä

Digitaalisen median aikana varoitetaan valeuutisista ja penätään ihmisiltä kriittisyyttä lukemaansa kohtaan.

Olen pitänyt itseäni aika mediakriittisenä ja vaikeasti höynäytettävissä olevana, mutta viime aikoina olen alkanut epäillä itseäni. Olenkohan laisinkaan niin fiksu, että erotan oikean uutisen valeuutisesta?

Jokin aika sitten uutisoitiin, että Fortum aloittaa muutosneuvottelut muutamassa maassa. Neuvottelut koskevat tuhatta henkilöä, joista 130 tulee irtisanotuksi.

Tämän uutisen ymmärsin käsittääkseni oikein.

Muutama päivä tuon uutisen jälkeen kerrottiin, että Fortumin hallituksen palkkiot nousevat 25-44 %. Osinkojakin maksetaan enemmän kuin edellisvuonna.

Tämän täytyy olla valeuutinen. Juurihan ne ovat potkimassa pellolle työntekijöitä!

Nyt olen kyllä ihan sekaisin. Taidan sittenkin olla suht tyhmä tapaus.

***

Viikon 11 krapusanat ovat sekaisin, tyhmä, fiksu.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

Elegia

Pasanen

Äijä

Oriolus

Sini

BLOGitse

Aimarii

AilaKaarina

Pöllö